26.5.11

Uusi terraario

Huuto.netistä löytyi sopuhintainen ja sopivankokoinenkin lasiterraario meidän pakoa suunnittelevalle hamsterille. Sattuupa vielä niin sopivasti että on Tampereella, täytyy nyt toivoa, että myös saan sen huudon itselleni. Kokoa lasipurnukalla on 120*35 cm eli pohjapinta-ala on hieman pienempi kuin nykyisessä 95*50 cm dunassa, mutta sille nyt ei voi mitään. Terra on vähän korkeampi kuin duna, joten siihen saa paremmin tasoja. Ajattelinkin katsoa, jos täältä maalta löytyisi sopivaa rakennusmateriaalia, niin voisin askarrella Loviisalle mahdollisesti muitakin puukalusteita.

Ja lasista tuskin tulee läpi itsepäisinkään hamsteri. Parempi kuitenkin olla vannomatta....

21.5.11

Itsepäisyys vie läpi vaikka sinisen muovin

Tänään ennen reissuun lähtöä päätin vielä kuitenkin siivota Loviisan mökin, vaikka tyypillisesti siivousten välillä on päivä tai pari. Loviisaa nuo siivousvälien vaihtelu ei ole tuntunut haittaavan, eikä sitä ehkä olisi tälläkään kertaa haitannut -- tosin aivan toisenlaisesta syystä. Nimittäin siinä siivotessani unisen hamsterin mökkiä siellä normaalien varastojen lisäksi olikin jostain syystä sellaista sinistä muovipurua ihan pinnalla asti. Epäluulothan siitä sitten heräsi kun kerran dunakin pohjaosa oli vastaava väriä ja tuli kaivettua vähän syvemmälle puruihin, josta sitten löytyi tälläinen projekti.


Nähtävästi Loviisa on öiden hiljaisina tunteina jo pitemmän aikaa hautonut juonia ja suunnitelmaa paosta. Niin hyvin oli hamsteri piilottanut operaationsa, että ilman tämän päivän yllätyssiivousta olisikin varmasti joku päivä saanut ihmetellä nurkissa vilistelevää karkulaista. Sekin tosin olisi ollut parempi vaihtoehto, sillä se olisi tarkoittanut, että Loviisa olisi selvinnyt pudotuksesta dunan alustana olevan lipaston korkeudelta ehjänä. Kuten näkyy, reikä on oikeasti läpi tuollaisesta perusmuovidunasta.


Loviisa tietysti kiisti kaiken ja yritti esittää vielä unisen yllättynyttä: "Kas, mistäs ihmeestä tuollainen reikä dunan kylkeen on yllättäen ilmestynyt?".


Vartij... Henkilökunta piti nopean puhelinneuvottelun ja tuloksena nopeasti päätettiin kasata hieman isompi haaste Loviisan kunnianhimoisille karkaussuunnitelmille.




Samalla duna siirrettiin lattialle ja myös muut nurkat tarkistettiin vastaavanlaisien projektien varalta. Yhdestä nurkasta löytyikin jo vanhemman projektin alkua.



Tämäkin nurkka sai hieman haastavammat esteet ja henkilökunta päätti vielä hieman dunan järjestystä muuttamalla antaa Loviisalle muutakin mietittävää kuin tunnelien järsiminen dunan läpi.


Nyt duna on lattialla. Henkilökunta seuraa jännityksellä Loviisan seuraavaa siirtoa.

10.5.11

Vuosi ja päivä Loviisaa!

Tasan vuosi ja päivä sitten eli 9.5.2010 saapui meille pieni saippuapalanen, joka myös Loviisana tunnetaan.
Mitäpä tästä kuluneesta vuodesta voisi sanoa? Viisiviikkoisesta, 82-grammaisesta sintistä ollaan tultu tähän, vuoden ikäiseen, miltei parisataa-grammaiseen hienoon hamsterineitiin. Hauskaa on ollut huomata, että vaikka onkin syyrialaisnaaras, Loviisa on ollut joiltain osin aivan erilainen käytökseltään kuin mitä Katariina tai Karamelli olivat. Jokaisella on ollut oman juonensa ja metkunsa.
Toivottavasti saamme vuoden päästä juhlia vielä Loviisan kaksivuotissynttäreitäkin, jos siitä tulisi ensimmäinen meidän hamstereista, joka elää yli kahden vuoden rajapyykin.

Ja kiitokset kasvattajalle maailman ihastuttavimmasta nauhatytöstä!

2.5.11

Järkytys

Olen pahoillani ettei minulla ole esittää kuvaa sydänjuuriaan myöten järkyttyneestä Loviisasta, mutta tilanne oli valitettavasti sellainen, ettei sattunut olemaan kameraa lähistöllä eikä ollut mahdollisuutta hakea sitä.

Karri tuli vappuaattoiltana kotiin joskus klo 20-21 hieman liikuttuneessa mielentilassa. Oikaisi siinä sitten sohvalle ja ummisti silmänsä. Minä totesin, että voisin mennä siivoamaan Loviisan dunan. Otin Loviisan boksiin, siivosin ja otin sen uudestaan käsiini, että siirtäisin neidin puhtaaseen dunaan. Juuri tällä sekunnilla kuului olohuoneen sohvalta rappaukset räjäyttävä "SNORKROOHH!"
Vähemmästäkin järkyttyy pieni hamsteri, äänihän kuulosti tasan siltä että taivas putoaa niskaan ihan justiinsa! Loviisan ilme ja olemus olivat todellakin näkemisen arvoiset, se jähmettyi kädelleni silmät suurina ja korvat pystyssä, niin järkyttyneen näköisenä että minua alkoi naurattaa samalla kun kirosin kameran puutetta.
Sohvalta kuului seuraava "SNORKROOHH!" Loviisan silmät leviävät entisestään ja se näyttää jo siltä, että saa slaagin minä hetkenä hyvänsä. Silitin sitä vähän ja yritin rauhoitella, että se ei ole maailmanloppu eikä edes maanjäristys, se on vain isäntä tuolla sohvalla, sitä vähän väsyttää. Laskin Loviisan dunaansa ja se vilisti turvaan mökkiinsä vain huomatakseen, että sieltä puuttuvat ruokavarastot ja lakanat. Pahustako sitä pitää hamsteria niin kiusata?!