Sirpan ja Karrin hamsteriblogi

Näyttelysihteerin survival kit

2012-02-13T14:02:00.002+02:00

Teoriassa hamsterituomarin sihteerin ei tarvitse tuoda näyttelyihin mitään muuta kuin itsensä (vrt. oma hamsterinäyttelyissä), mutta jonkinasteinen kokemus on osoittanut, että muutamia juttuja kannattaa kyllä pakkailla mukaan:
- kyniä, mielellään sellaisia kyniä, joilla on hyvä kirjoittaa. Mielellään myös pari varakynää, siltä varalta, että joku tarvitsee tai oma kynä alkaa temppuilla.
- paperia, parasta olisi ehkä A4-kokoinen ruutupaperi, mutta mikä tahansa kelpaa, jos siitä on puutetta. Olen joskus raapustanut käsin tuomarille eläinlistaa, kun se oli jäänyt uupumaan ja joskus ei ole ollut arvostelukaavakkeita tarvittavaa määrää, jolloin on sitten tehty puhtaalle paperille arvostelu.
- teippi, siitä on aina huutava pula, kun pitää numerolappusia kiinnittää boksien kansiin ja roskasäkkejä tuomaripöytien reunoille. Hyvä idea on kirjoittaa teippirullaan oma nimi, niin se saattaa kierroksen jälkeen päätyä takaisin alkuperäiselle omistajalleen.
- sakset, näitäkin kaipaillaan aina silloin tällöin.
- paperinenäliinoja, erilaisia yllättäviä tarpeita varten. Tuomaripöydillä yleensä on ainakin muutama siivu käsipaperia ja buffetissa talouspaperia, mutta aina se ei riitä. Nenäliinoilla on pyyhitty muun muassa pöydälle kaatuneita kahveja ja kaniluokan assistentin käteensä saamaa haavaa.

Minulla alkaa olla pahimmoista näyttelykuumetta menossa, koska ensi lauantaina on se pitkään ja hartaasti odotettu Tampereen näyttely, johon Loviisa päättää näyttelyuransa ja toivon mukaan saamme matkaan pikkutalvikon (ai niin, pitäisi hakea lisää purua). Onnistuin taas tunkemaan itseni sihteeriksi, mutta toisin kuin aiemmin kirjoitin, en olekaan lemmikkikääpiöiden sihteeri vaan campbellien, kiinareiden ja ei-standardirobojen sihteeri. Niitä tulee taas tuomaroimaan Sebastian Ruotsista, kuten oli Hyvinkään Grand Galassakin.

Uusia kasvattajia

2012-02-10T19:11:00.002+02:00

Viime aikoina on tuntunut putkahtelevan hamsteripiireistä tutuille ihmisille virallisia kasvattajanimiä, ei vain Jonnalle ja muutenkin SHY:n kasvattajalistalla on käynyt kuhinaa.
Uusin bongaamani on Saana Kankareen Alexandrian. Saana on käsittääkseni jo pitkään ollut SHY:n suorastaan kantavia voimia ja Tampereen alueen luultavasti aktiivisimpia hamsteriharrastajia. Puhumattakaan nyt siitä, että hän on kaikkien lajien lemmikkituomari, lemmikkituomarien koulutusvastaava ja robojen ja kiinarien ulkomuototuomariharjoittelija.
Veeran Goldilock's-kasvattajanimi nyt ei ole mikään uusi, hän taisi saada sen jotakuinkin vuosi sitten. Harmi vain että talvikkokasvatus on tällä hetkellä tauolla.
Elyn Lavender's - blogi kuuluu meidänkin seuraamiin blogeihin ja olen mielenkiinnolla seurannut projektia sinisen värin kasvattamisen tiimoilta. Nyt hänellä on myös kasvattajanimenään Lavender's.
Karoliinan Regalis-kasvattajanimi on sekin saatu jo vuosi sitten, mutta minä olen sen missannut ihan tyystin. Talvikkokasvattajia ei kuitenkaan voi koskaan olla liikaa, sanoo talvikkokuumeilija.
Wonderland's on myös uusi kasvattajanimi ja jotenkin minusta tuntuu, että myös Yours on ainakin itselleni vieras eli aika todennäköisesti suht uusi kasvattajatunnus vaikka sen omistaja Mirja onkin vanha tuttu nimi hamsterinäyttelyistä.

Niin että onnea ja menestystä kaikille uusille kasvattajille!

Vaihteeksi kuva

2012-02-03T12:34:00.003+02:00

Loviisa venttaili luvattoman suloisena ulospääsyä terrasta, joten pitihän siitä kuva ottaa.

Loviisan nimenmuutos

2012-01-29T18:07:00.003+02:00

Loviisan kasvattaja Jonna Tikka on sittemmin hakenut ja saanut itselleen virallisen kasvattajanimen hamstereille. Nykyisin Jonnan kasvatit lähtevät maailmalle tunnuksella Picus, mutta myös vanhempien kasvattien nimiin voi tunnuksen lisätä. Niinpä Loviisa III ei ole enää Loviisa III vaan Picus Loviisa III.

Harmi että Tampereen näyttelyiden ilmoittautumiseen ei tullut laitettua tuota kasvattajatunnusta.

*edit*
Kuten kommenteista näkyy, Loviisa menee viimeiseen näyttelyynsä uudella virallisella nimellä Picus Loviisa III.

Hehän ovat kuin kaksi marjaa...

2012-01-26T08:15:00.000+02:00

From Sirpan ja Karrin hamsteriblogi

ja Wagner Helsingin Sanomissa.

Talvikkoa tulosuunnassa

2012-01-25T22:58:00.003+02:00

500. postaus blogiin on aiheeltaan mitä mukavin: nyt voinee julistaa jo kohtuullisella varmuudella, että Tampereen näyttelyistä 18.2. meille taitaapi kotiutua pikkuinen talvikkovauveli!
Tarinan-kasvattajalla Arja Myllylällä on kuulemma useampi kuin yksi talvikkopoikue tulossa silloin luovutusikään ja poikasten seasta löytyy niitä kauan himoitsemiani helmiäistalvikoita ja vieläpä naaraita. Tosin aivan alunperinhän minun toivelistallani oli helmiäis-uros, mutta Hilma oli sen verran persoonallinen rouvashamsteri, että sukupuolitoive on muuttunut vaikka väritoive on pysynyt samana.
Tarkempaa tietoa poikasesta ei vielä ole, koska niitä useampia ja katsotaan sitten paikan päällä, että kuka miellyttää eniten. Kaikki kuulemma ovat ainakin väritykseltään lemmikkitasoisia, tikkaus ei ole tasainen ja muutenkaan Arja ei panosta niinkään helmiäisvärien jalostukseen. No, meitähän se ei haittaa, jalostukseen emme niitä tarvitse ja näyttelyistäkään emme erityisesti odota mitään menestystä.

Tässä vielä Helmi-Orvokki näyttää mallia siitä, miten kaunis tuo miltei valkoinen helmiäissafiiri oikein on.

Epämiellyttävien todisteiden hävitys

2012-01-24T22:05:00.002+02:00

Kuten tunnettua, meillä punnitaan hamsulaiset aika usein, vaikka kasvuikä alkaakin olla kaukana takanapäin. Tapa on jäänyt niiltä ajoilta kun Loviisa meille pienenä sinttinä tuli ja kasvua piti seurailla. Meillä on olemassa Google Docsissa ihan taulukko ja graafi painon seuraamista varten, mutta yleensä punnitustilanteessa paino kirjataan päivämäärän mukaan epämääräisille paperilappusille.
Paitsi että lappuset ovat alttiita katoamaan, on Loviisa myös keksinyt miten voidaan hävittää ikävät todisteet neidin alati nousevasta painosta: silputaan lappusesta ainakin osa tärkeistä tiedoista! Alla mallia, Loviisa suosittelee metodia kaikille hamstereille, joiden henkilökunta on samanlainen painonatsi kuin täällä.

Näyttelyt 18.2.12

2012-01-22T17:50:00.002+02:00

Ilmoitin sitten Loviisan mukaan 18.2. täällä Tampereella pidettäviin SHYn näyttelyihin. Paikka on vanha tuttu Virelä Ikurissa, jonne menee täältä Hervannasta bussilinja 13 ihan suoraan. Itse puuhastelen päivän lemmikkikääpiöiden sihteerinä, varsinainen tuomari on Janika Skofelt.

Loviisa menee sekä lemmikki- että ulkomuotoluokkiin, ajattelin vähän niinkuin kannatuksen vuoksi ilmoittaa sen molempiin. Olenhan jo jonkin aikaa miettinyt, että se pitäisi viedä vielä kerran lemmikkiluokkaan kun se on niin ihana käsitellä ja minun mielestäni muutenkin nuorekas ollakseen kohta jo kaksivuotias. Nähtäväksi jää, jakaako syyrialaisten lemmikkituomari Satu Karjalainen saman mielipiteen.
Ulkomuotoluokasta en odota sen suurempaa menestystä, Loviisa ei ole koskaan ollut tyypiltään mikään loistohamsteri ja yleensä nämä veteraani-ikäiset eivät pärjää nuoremmille. Parasta mitä ulkkiksesta voi olla tulossa on luultavasti "paras veteraani"-titteli (varsinkin jos on ainoa veteraani-ikäinen). Heidi Harju tuomaroi tällä tietoa lyhytkarvaiset syyrialaiset.

Ja sittenhän voi tietysti olla niinkin, että näyttelystä tarttuu mukaan talvikkotenava...

Arkistojen aarteita

2012-01-20T20:58:00.003+02:00

Eksyinpä tässä katselemaan vanhoja kuva-arkistoja siltä ajalta, kun Loviisa oli nuori ja nätti (nythän se on enää vain nätti). Tässä joitain kuvia, jota ovat olleet hautautuneina arkistojen kätköihin.

Ensimmäisiä selkeitä kiimapäiviä.

Tässä Loviisa on vielä tuossa "tutustumisdunassa", jota käytettiin totutteluun muutama viikko sen jälkeen kun Loviisa oli meille tullut.

Mietteliäänä hiekkalaatikkolla.

Kun kuppi on suurempi kuin hamsteri, voi käydä näin.

Epätarkka kuva ensimmäiseltä illalla. Voiko muka olla söpömpää?

Tämäkin on ensimmäiseltä illalta. Kuinka niin vauhti päällä?

Tappamisen meininkiä. Parsakaaliparka.

Sievä poseeraus.

Tässä on videota silloin alkuajoilta, kun Loviisa opetteli juoksupyöräilyä. Homma alkaa olla vauhdin puolesta hanskassa, mutta kättä oli pakko pitää tuossa sivulla, koska Loviisa ei aina hallinnut ihan sitä pyörästä poistumista vaan yritti loikata pyörästä pois vauhdissa ja milloin mistäkin välistä.

Ruokapäiväkirja, osa 4

2012-01-19T23:19:00.003+02:00

Jahas, paino oli tänään 199 grammassa. Painonnousu sinänsä ei ollut ihme, koska tuoreruokien lisäksi myös kuivaruokakuppi oli tyhjennetty. Kuivaruokaa Loviisa sai lisää, mutta tänään pidetäänkin sitten tuoreruokapaastoa eli ei anneta mitään.

Huomenna täytyykin käydä hakemassa uusi säkki mörttiä paikallisesta ja ehkä teen täyssiivon Loviisan terraan. Lähiaikoina se on tehtävä joka tapauksessa.

Ruokapäiväkirja, osa 3

2012-01-18T22:40:00.003+02:00

Eilinen suppeampi menu näkyi puntarissa heti tänään, paino oli 198 grammaa. Tämän päivän tarjoilu on vähän monipuolisempaa, mutta katsotaan sitten miten painon käy.
Kupista löytyy seuraavia juttuja:
- maitorahkaa
- oliiviöljyä (meidän salainen ase helmikuun näyttelyitä ja turkkia varten)
- keitettyä perunaa
- porkkanaa
- manteli
- näkkileipää (sis. mm. kurpitsansiemeniä ja hieman juustoa)

Keitetty peruna ja porkkana ovat jotenkin olleet Loviisalle sellaisia plääh-ruokia, ne katoavat kupista viimeisenä, saattavat joskus todella huonona päivänä jäädä kuppiin lojumaan. Yritän muistaa katsoa aamulla ruokakupin tilanteen ja raportoida sen tänne.

Ps. puolisen tusinaa postausta enää, niin olemme kirjoittaneet 500 hamsteriaiheista blogipostausta!

*Päivitys aamulta*
Kaikki on kadonnut kupista. Ruokaahan siis ei jätetä haaskuulle.

Ruokapäiväkirja, osa 2

2012-01-17T22:32:00.004+02:00

Eilinen herkuttelu näkyi tänään vaa'alla: noin 201 grammaa! Yleensä Loviisan paino pyörii siinä 190 ja 200 gramman välissä, maksimi on 204 grammaa koko sen elinajalta (tosin eihän meillä ihan joka päivä punnita tuotaa nyt aikuisena).
Tämän päivän menu onkin vaatimattomampi:
- salaattia
- omenaa
- kesäkurpitsaa

Ruokakuppi tyhjeni noin 20 sekunnissa. En liioittele, Loviisalta meni todellakin vain parikymmentä sekunttia kaikkien ruokien ahtaamiseen poskiin ja kiikuttamiseen mökkiin turvaan. Tietosanakirjassa sanan "ahne" kohdalla on varmasti Loviisan kuva.

Ruokapäiväkirja, osa 1

2012-01-16T23:28:00.004+02:00

Muutamassa hamsteriblogissa ovat omistajat kertoneet kuvien kera, mitä tuoreruokaa heillä hamstereille syötetään. Hävyttömänä ideavarkaana ajattelin nyysiä aiheen myös meidän blogiin.
Loviisalla oli tänään herkkupäivä, lautaselta löytyi monipuolinen valikoima tuoreruokaa:
- keitettyä riisiä
- soijahiutaleita
- omenaa
- luumua
- salaattia
- maitorahkaa

Varsinkin soijahiutaleet ja maitorahka ovat harvinaista herkkua. Soijahiutaleet ovat suosittuja, mutta maitorahkaa Loviisa maisteli aika varovaisesti ja sitä on kupissa edelleen. Ehkä se katoaa siitä yön aikana.

Päivitys aamulta:
Kaikki ruuat on kadonneet kupista.

Talvikkoa kiikarissa

2012-01-15T09:30:00.004+02:00

Vaikka Karri ei aina ihan jaakaan minun mielipidettäni siitä, ettei ole elämää ilman kääpiötä (lajilla ei ole niin väliä, mutta kääpiöhamsteri on oltava), aloin taas jo katsella hamsteriyhdistyksen myyntipalstaa sillä silmällä. Talvikoita on tarjolla, aikuisia ja poikasia ja ihan lähinurkillakin, mutta ne himoitsemani helmiäisväriset ovat kiven alla.
Ajattelinkin viritellä verkot veteen. Helmikuun 18. päivä on Tampereella Virelässä SHYn näyttelyt ja näyttelyihin yleensä monet tuovat hamsterekita myyntiin. Kirjoittelin jo kyseisen näyttelyn jutteluketjuun ohimennen viestin, että onkos sinne tulossa talvikoita myyntiin, saattaisi kiinnostaa.

Pari ihmistä siihen koukkuun jo tarttuikin. Toinen tarjosi aikuista talvikkonaarasta, joka jalostukseen oli hankittu, mutta jäänyt lemmikkitasoiseksi ja väriltään normaali. Totta kai jo aikuinen talvikko kiinnostaisi aina ja normaali ei olisi värinä lainkaan hassumpi. Toinen vastannut oli iso talvikkokasvattaja, jolta on tulossa Tampereen näyttelyihin useammankin poikueen talvikoita myyntiin ja, mikä parasta, siellä on myös helmiäisiä! Hän lupasi tarkistella poikasten sukupuolia ja jos siellä suinkin on tarjolla naarasta, niin tokihan minä sen mielelläni otan.

Hieman hirvittää kuitenkin ajatella talvikonpoikasta ja sitä käsittelyprosessia! No, johan me onnistuimme Loviisan kanssa ihan hyvin, että yhden poikasen verran on kokemusta syyrialaisista, mutta talvikonpoikanen on niin mahdottoman pieni ja hirmuisen vikkelä. On siinä taas työmaata kerrakseen, jos sopiva poikanen löytyy.

Tosin, samainen ihminen, joka sitä aikuista talvikkoa tarjosi, kasvattaa campbelleja ja tässä kevään mittaan olisi ainakin yksi poikue syntymässä, olikohan useampiakin. Voi että campsyja emme ole kokeilleetkaan...

Ps. katselin eilen tarkemmin läpi sitä kuittia, jonka olin torstaina saanut Veteriltä Pertin lopettamisesta. Siellä printataan aina laskuerittelyt ja ell:n hoitokertomus. Hoitokertomus oli tietysti lyhyt: vointi ei parantunut ja lopetetaan turhien kärsimysten välttämiseksi. Ja loppulauseena oli "Otamme osaa suruun".

Hyvästi Pertti

2012-01-12T15:08:00.004+02:00

Tänään oli Pertille varattu aika Veteriin ja siinä kävi kuten olin arvellutkin: lääkärillä ei ollut oireille nimeä eikä hoitoa, varsinkaan kun toinen antibiootti oli laajakirjoisimpia mitä löytyy. Yli viidenneksen painonpudotus kuukaudessa, kaljuutuminen ja tiheä, edelleen vinkuva hengitys eivät luvanneet hyvää. Niin päädyimme jo ennalta arveltuun mutta aina yhtä surulliseen ratkaisuun, lopetukseen. Olemme siis taas yhden hamsterin talous.
Veterissa ei Perttiä nukutettu perinteisesti piikillä vaan se siirrettiin kuljetusboksista tiiviiseen muovirasiaan, jossa oli nukutusaineeseen kastettu vanutuppo. Pertti nukahti sinne nopeasti viimeisen kerran. Se vaikutti ainakin minusta vähän kivemmalta keinolta kuin piikitys, josta yleensä tahtoo tulla hamsterin pitelijälle puremavammoja.

Olen todennut jo aiemmin että robo ei taida olla meidän laji hamstereista ja Perttihän oli nimenomaan "kokeilu". Luulen että meille ei toista roboa tule. Siitä huolimatta Perttiä on kova ikävä, se oli meille rakas pikkuviikari ja olisi se nyt saanut mieluusti kauemminkin elää. Ehkä meille tulee taas talvikko jossain vaiheessa, kunhan nyt pahin suru Pertin takia haihtuu.

Ei se nyt kovin hyvältä näytä...

2012-01-10T15:33:00.006+02:00

Pertin antibioottikuuria on jatkunut nyt viikon verran, mutta tilanne ei ole sanottavasti parantunut. Turkki ei tietysti tässä ajassa ehdi juuri kasvaa eikä suurimmat ruvetkaan kadota, mutta painokaan ei ole noussut ja varsinkin ärsyyntyneenä Pertin hengitys vinkuu vielä.

Antibiootti on mennyt sittenkin parhaiten alas pakkosyötöllä eli roboa niskasta kiinni ja pikku tippa lääkettä suupieleen, Pertti on sen siitä mutustellut sitten suuhunsa. Siinä on vain se vika, että Perttiä selkeästi alkaa vituttaa joka-aamuinen ja -iltainen räpeltäminen. Myönnän ettemme ole käsitelleet Perttiä järin paljon sen vilkkauden takia, yleensä siirto kuljetusboksiin siivoamisen ajaksi on hoitunut paperirullan avulla ja niskaotetta on tarvittu vain kynsiä leikatessa. Pertti ei ole sanottavasti ollut innoissaan niistäkään, mutta sietänyt käpälöinnin kohteliaasti. Nyt se lähtee karkumatkalle heti kun dunan kattokalteri kolisee ja se on puraissutkin meitä molempia, Karria ihan niin että meni verille asti. Herrasmiesmäisyys on kaukana. Niskaotteen saaminen on aina vain vaikeampaa, kun ei tahtoisi ihan järjettömiä puremavammoja itselleenkään hommata ja mitä kauemmin hommassa menee, sen enemmän Pertti stressaa. Ja tietysti on aina myös se mahdollisuus, että Pertti puree ja vastustelee sen takia että siihen sattuu (kasvain tms).

Vaikka kuuria olisi vielä toinen viikko jäljellä, varasin torstaiksi ajan Veterin hamsteriekspertille ja katsotaan mitä hän on asiasta mieltä. Tämä ei oikeasti ole enää kivaa kenenkään kannalta.

Pertti-päivitystä

2012-01-06T19:09:00.002+02:00

Pertin tilanne ei ole suuremmin muuttunut keskiviikkoisesta. Antibioottia on mennyt nyt muutama annos, painoa seuraillaan ahkerasti, mutta se ei ole tullut ylöspäin, jos ei tippunutkaan. Karvatilanne nyt ei tässä ajassa ole ehtinyt parantua, jos ei pahentuakaan.
Pertti on jo useammin kuin kerran esittänyt show'n nimeltä "Olen aivan terve robo". Pikkukaveri jaksaa vipeltää ja puuhailla omiaan useampia kertoja päivässä/illassa/yössä. Ruokakin maistuu tai ainakin sitä pemotetaan antaumuksella pois kupista, jäljistä päätellen meillä ei asu hamsteri vaan sika. Puutunnelia täytyy vihata jostain syystä niin paljon, että se saa hammasta usein ja herkkutikkuakin pitää järsiä ohimennen.
Pieni toive on koko ajan olemassa, entä jos sittenkin...

Pertin kuulumisia

2012-01-04T16:52:00.004+02:00

Kas niin, terveisiä taas Veterin eläinlääkäriasemalta, kävin näyttämässä laihtunutta ja kauhtunutta Perttiä siellä. Tällä kertaa emme valitettavasti saaneet aikaa Kirsi Kemppaiselle, joka on paikan eksoottisempiin lemmikeihin erikoistunut eläinlääkäri, mutta ei Riitta Vikbergkään ensimmäistä kertaa pitänyt roboa kädessään.

Kokonaistilanne, eli edelleen jatkuvat hengitysongelmat, karvanlähtö ja laihtuminen, ei näytä lupaavalta. Kun kyseessä on pieni eläin, tutkimusten tekeminen on vaikeata ja tälläkään kertaa ei lääkäri sormin tunnustelemalla pystynyt havaitsemaan esimerkiksi kasvainta tai muuta sellaista selkeätä vikaa. Kylkien karva on sennäköistä, että se on rapsuteltu pois, ei itsestään lähtenyttä ja rapsutteluun viittaavat ruvetkin iholla. Jokin asia siis kiusaa Perttiä, joko iholla tai syvemmällä, kutina tai kipu.
Ulkoloisiin eläinlääkäri ei oikein sanonut uskovansa, mutta Pertti sai iholleen tipan niitä karkoittavaa lääkettä, siltä varalta, että jos kyseessä kuitenkin olisi jokin loinen. Ulkoloiset tuskin kuitenkaan selittävät laihtumista ja hengityksen vinkumista.
Sen lisäksi Pertti sai uutta antibioottia, tällä kertaa Ditrimin sijaan Baytriliä jota annetaan tippa (n. 0,01 ml) aamuin illoin. Se on hengitystieoireisiin ja vähän niinkuin kokeilu myös, katsotaan jos siitä on apua. Ihan hirveästi lääkäri ei antanut kuitenkaan toiveita, että kokonaistilanne paranisi välttämättä näillä keinoilla.

Tuota kipuasiaa olemme Karrinkin kanssa pohtineet ja se on sellainen juttu, että jos näillä lääkkeillä ei nyt tapahdu selkeätä paranemista tilassa, on lopetuspiikki lähellä. Niin ikävää kuin se onkin, mutta ainakin mahdolliset kivut loppuvat 100% varmasti siihen. Katsomme nyt viikon tai sitä luokkaa, että miten nuo lääkkeet vaikuttavat. Jos karva ei kasva eikä paino nouse, yritän saada vielä uudelleen ajan Kemppaiselle, Veterin hamsteriekspertille, mutta jos hänellä ei ole tarjota kristallinkirkasta selvitystä syihin ja parannuskeinoihin, lienee hyvästien paikka.

Jos Perttikin joudutaan lopettamaan näin nuorena, on ehkä syytä miettiä koko hamsteriharrastusta uudelleen, koska meiltä on tähän mennessä kaikki hamsterit kuolleet alle 2-vuotiaina. Kahta vuotta voitaneen pitää jonkinlaisena keski-ikänä hamsterille ja yleiseksi ikähaarukaksi sanotaan 1,5-2,5 vuotta. Karamelli oli karvan vajaa 1v 8kk kun se lopetettiin. Katariina kuoli 1v 4kk:n iässä, Hilma oli kuukautta vaille kaksivuotias (ja sillä oli muuten hengitystieongelmia lukuunottamatta samoja oireita kuin Pertillä!) ja robojen pitäisi olla vielä hieman pitkäikäisempiä kuin syyrialaisten ja talvikoiden. Teemmekö me hoidossa jotain kriittisellä tavalla väärin? Vai onko meillä vain ollut tuhottoman huonoa onnea?

Lisää Pertti-murheita

2012-01-02T14:39:00.002+02:00

Joulukuun puolivälissähän Perttiä kiikutettiin lääkäriin vinkuvan hengityksen takia ja se sai sieltä antibioottikuurin. Kuuri syötiin (melkein) kiltisti ja vinkuminenkin väheni huomattavasti, vaikkei loppunutkaan kokonaan.
Olin joulun ja välipäivät poissa Tampereelta ja kun perjantaina palasin sinne reilun viikon jälkeen (Karri oli ollut kotosalla välipäivät, eivät hamsterit niin kauaa olleet yksikseen), minua odotti laihtunut, kyljistään lähes kalju Pertti. Toisessa kyljessä oli vielä isohko rupikin, lieneekö rapsutellut itsensä rikki vai mikä lie syynä. Karri oli kyllä raportoinut minulle, että kyljet näyttävät vään pahoilta ja että paino on laskusuunnassa, mutta mitäpä minä olisin osannut asiaan sanoa näkemättä. Muuten Pertti on kyllä vaikuttanut kohtuullisen pirteältä, syö, juo ja touhuilee.

Otin tänä aamuna ensitöikseni puhelun taas eläinlääkäriasemalle ja vien Pertin sinne näytille keskiviikkona. Katsotaan sitten mikä on tuomio. Perttihän ei ole roboksi vielä mikään ikäloppu, ne ovat kuuleman mukaan hivenen pitkäikäisempiä kuin talvikot ja syyrialaiset ja yli kaksivuotias robo on aivan yleinen näky.

Loviisan joulumättö

2011-12-27T01:13:00.002+02:00

Joulun jälkeen tuli tarkastettua hamstereiden kunto. Loviisa oli erityisesti vahtinut linjojaan eikä ollut joulun aikaan varastoiduista herkuista huolimatta lihonut yhtään. Pertti oli jopa laihtunut muutaman gramman ja painoi nyt 42g, mutta vaikutti muuten voivan hyvin. Loviisalle palkinnoksi ja lohdutukseksi pitikin varastojen siivouksen jälkeen järjestää oikein kunnollinen tapaninpäivän illallinen, josta kuvasarja alla.

Koska en jaksa kirjoittaa yli 5000 sanaa, puhukoon kuvasarja puolestaan...

Sen pituinen se.

Joululahjoja

2011-12-24T15:42:00.001+02:00

Aatonaattona ennen kuin pukki oli edes lähtenyt matkaan, henkilökuntatonttu viritteli pukin puolesta Loviisalle joululahjaa.

Munarasiaan kerättiin jouluherkkuja ja pienen haasteen luomiseksi vähän heinää.

Jouluherkkuihin kuuluivat herkulliset pähkinät, popcornit, mantelit ja kaikki sellaiset, mitä ei hamsterikaan ihan joka päivä saa.

Pelkästään herkkujen tuoksukin sai jo Loviisan vääntäytymään uniltaan päiväaikaan katsomaan, että mistä ihmeestä moiset sulotuoksut tulevat.

Tarkastuskäynnille oli pakko lähteä, vaikka vähän korvat littanassa ja unisena.

Eipä löytynyt vieä mitään kummempaa kuin normaali ruokakuppi, mutta sitäkin toki kannatti varmuuden vuoksi tyhjentää siltä varalta, että henkilökunta syyllisyyden tunnosta täyttäisi sitä ehkä lisää.

Loviisan touhutessa ruokakuppinsa kimpussa, henkilökuntatonttu valmisti varmuuden vuoksi toisen lahjan, jossa vastaavia herkkuja oli jemmattu ja kiilattu laatikon kattoon heinällä ja vessapaperin palasilla. Tämä lahja ei kuitenkaan jäänyt valppaalta Loviisalta huomaamatta, vaan se tottuneen taitavasti tyhjennettiin niin nopeasti, että henkilökuntatonttu ei onnistunut edes kuvaa saamaan muuta tehdessään. Sen jälkeen Loviisa vetäytyi nukkumaan.

Loviisan nukkuessa henkilökuntatonttu sai vielä viimeisen lahjansa paketoitua ja sijoitettua valppaan hamsterin huomaamatta lahjan paikalleen. Joulun jälkeen nähdään, mitä paketista jäi jäljelle.

Sen pituinen tällä kertaa se.

Lisää Pertti-päivitystä

2011-12-20T22:45:00.003+02:00

Kirjoitan nyt lisää tuosta Pertin voinnista ja lääkityksestä. Eläinlääkärin määräämä antibiootti on nimeltään Ditrim ja sitä annetaan 0,04 ml kaksi kertaa päivässä. Kyseessä on tosiaan siis pikkuinen tippanen lääkettä. Tällä hetkellä parhaaksi keinoksi on osoittautunut tiputtaa lääketippa salaatinlehden päälle. Sen verran yhteistä Loviisalla ja Pertillä tuntuu olevan, että salaattia ei kumpikaan jätä haaskuulle! Myös popcornin kanssa lääke on mennyt, mutta suoraan suuhun syöttämistä emme ole kokeilleet. Voi olla, ettei Pertti toipuisi siitä traumasta, kun se jo kynsienleikkuun jälkeen menee paperikasaansa tärisemään dramaattisesti.

Pertin vointi vaikuttaa muuten ihan normaalilta. Vinkumista kuuluu edelleen silloin tällöin, mutta mielestäni se on vähentynyt siitä, mitä se oli ennen lääkekuuria. Silmät ovat kirkkaat, vauhti ja ruoka maistuvat, ripulia ei ole ollut havaittavissa ja kaiken kaikkiaan meillä tuntuu olevan hyvin pirteä roboherra. Lääkekuuria kestää vielä jouluun asti.

Pertti-päivitystä

2011-12-15T00:43:00.003+02:00

Päivän aikana Pertti oli pistellyt poskeensa myös eläinlääkäristä saadun antibiootin ovelasti popcorniin imeytettynä versiona. Myös muu tuoreruoka oli kelvannut, joten ruokahalu ei Pertiltä ollut kadonnut missään vaiheessa.

Varmuuden vuoksi säädin myös huoneen patteria vähän lämpimämmäksi niin, että lämpötila Pertin dunan päällä ja sisällä sai nostettua asteen tuonne 22-23 asteeseen.

Siivotessani dunaa Pertti vaikutti varsin aktiiviselta ja muutenkin vähemmän ahdistuneelta kuin eilen yöllä. Yöksi laitoin uuden lääkepopcornin houkuttelemaan Perttiä ja toivoakseni tämä tapa toimii tässä jatkossakin. Voin vain kuvitella minkälainen operaatio olisi yrittää ruutata ruiskulla lääkettä suoraan roborowskin suuhun, kun hädin tuskin saan sitä pyydystettyä kuljetusboksiinsa.

En myöskään ole vielä haudannut epäilystä, että tämä oli Pertin toistaiseksi ovelin juoni karata dunasta tai vähintään päästä huviajelulle. Eikös ne vankilaleffoissakin melkein aina karkaa sieltä sairastuvalta käsin?

Blogin uudistusta

2011-12-14T12:11:00.003+02:00

Tein muutamia pieniä muokkailuja blogiin. Ensinnäkin vaihdoin nimen pelkästä Hamsteriblogista muotoon "Sirpan ja Karrin hamsteriblogi". Silloin alkuunsa kun tätä blogia aloiteltiin, ei hamsteriblogeja ollut ja oli luonnollista nimetä blogi yksinkertaisesti vain hamsteriblogiksi. Nyt erilaisia hamsteriblogeja on useampia aktiivisiakin ja tuntui vähän siltä, ettemme me voi "omia" nimitystä hamsteriblogi yksinomaan itsellemme. Eipä tuota "Sirpan ja Karrin hamsteriblogi"-nimeäkään voitane pitää minään lentävän mielikuvituksen tuotteena, mutta menköön nyt niin kauan kunnes tulee jotain parempaa mieleen.

Sitten tuossa oikeassa reunassa on ensin haku, sitten arkisto, esittelyt, tunnisteet ja alimmaisena lista muista hamsteriblogeista. Päivitin sinne nyt kaikki seuraamani hamsteriblogit, listassa näkyy aina 10 viimeksi päivitettyä blogia. Otankin vastaan linkkejä sekä suomalaisiin että ulkomaisiin hamsteriblogeihin, joita listalla ei vielä ole.

Pertti-murheita

2011-12-14T08:07:00.003+02:00

Pertti on jo jonkin aikaa pitänyt silloin tällöin vinkuvaa ääntä hengittäessään. Yleensä se on kuulunut nukkuessa, mutta joskus vähän muulloinkin. Viime aikoina se on vain lisääntynyt.
Kaivelin infoa Hamsteriyhdistyksen foorumista ja yhdestä viestiketjusta löytyi ihan äänitodistetta siitä, miten hieman vanhempi talvikko pitää tismalleen samanlaista ääntä. Asiantuntija antoi vastaukseksi, ettei ainakaan talvikoiden kohdalla ole syytä huoleen, varsinkin nukkuessaan ne saattavat sellaista ääntä pitää. Niinpä en kantanut suurempaa huolta Pertin vinkumisesta, vaikka se onkin robo. Ja muuten se on ollut oma vauhdikas itsensä.

Mietin kyllä sitäkin vaihtoehtoa, että jos Pertin duna on lähellä ikkunaa ja ikkunasta vetää sen verran, että pikkuherra on saanut kylmää ja vilustunut. Vinkuminen on nimittäin alkanut nyt vasta syksyllä ilmojen kylmetessä ja sen jälkeen kun rymsteerasimme hamsterihuonetta uuteen uskoon ja siirsimme Pertin dunan alla olleen lipaston toiselle seinustalle, lähemmäs ikkunaa. Ehkä meidän täytyy siirtää lipastoa ja dunaa vähän kauemmas, sitten kuitenkin.

Nyt aamulla (olen tällä hetkellä taas Nukarilla/Helsingissä) mieheltä viestiä, että ovat menossa Pertin kanssa eläinlääkäriin. Pertti oli vaikuttanut illalla liian rauhalliselta ja jollain tavoin ahdistuneelta ja hengitys oli edelleen vinkunut, kuulemma hieman toisella tavalla kuin aiemmin. Karri soitti päivystykseen, varasi tälle aamulle ajan sieltä ja ovat nyt juuri poliklinikalla odottelemassa. Luonnollisesti Pertti pöheltää kuljetusboksissaan ihan normaalisti eikä pidä minkäänlaista ylimääräistä ääntä...

Karrin pikkuveli oli lähtenyt aamulla hamsteritaksiksi, kun minä olen tosiaan poissa Tampereelta ja auto samoin. Olisihan toki taksilla päässyt, mutta halvempi se näin. Olisi kuulemma ollut valmis lähtemään yölläkin kyytimään, jos olisi ollut kiiretilanne. Hienoa, että apua löytyy siitäkin suunnasta.

Mielenosoitus

2011-12-12T17:35:00.002+02:00

Mistä tietää ettei Loviisa ole saanut tarpeeksi popcornia eikä päässyt illalla ulkoilemaan?

No siitä, että maisema terrassa näyttää seuraavana päivänä tältä:

Ei ole nimittäin suinkaan ensimmäinen kerta, kun Loviisa ruopii terran pohjaa paljaaksi puruista ja hautaa mökkiään niihin sen jälkeen kun ei pääse ulkoilemaan illalla. Meidän tekosyymme eiliselle hylkäämiselle ja laiminlyönnille oli se, että molemmilla oli aamulla aikainen herätys ja menoa. Lupaamme tänä iltana ulkoiluttaa Loviisaa ekstra-kauan ja tarjoilla popcornia ja muita herkkuja.

Hamsteriyhdistyksen joulukalenteri

2011-12-02T16:08:00.001+02:00

Muistakaahan sitten kaikki SHY:n joulukalenteri!
Eilisestä jouluaattoon asti foorumin jäsenet julkaisevat jouluaiheiden hamsterikuvan kerran päivässä. Ja kalenteria voi tietysti kommentoida omassa ketjussaan.

Grand Gala Hyvinkäällä

2011-11-27T18:52:00.002+02:00

Eilen pidettiin SHY:n näyttelyvuoden kohokohta, vuotuinen Grand Gala ja pitopaikkana oli Hyvinkään järjestötalo, Munckinkatu 49. Ihan yksikseen emme siellä olleet vaan valoisan salin toisella sivulla oli hiiriyhdistyksen näyttelyt. Ehdin hieman vilkuilla hiirulaisiakin ennen arvostelujen alkua ja olivathan ne kovin vekkuleita otuksia.

Minulla oli pitkästä aikaa sihteerinpesti, Ruotsista oli tullut peräti kolme tuomaria: Lotta Ling (uml, pk syyrialaiset), Sebastian Mårtensson (uml talvikot ja robot) ja Pernilla Rehnqvist (uml ei-standardisyyrialaiset, pet syyrialaisurokset). Minä oli tällä kertaa Sebastianin sihteerinä eli talvikoita ja roboja kulki meidän pöydän kautta.
Tämä on toinen kerta kun olen sihteeröinyt Sebastiania, ensimmäinen kerta oli puolitoista vuotta sitten juhlanäyttelyssä Littoisissa. Niinpä Sebastianin lyhyt ja ytimekäs arvostelutyyli oli jo tuttu. Sebastian käyttää paljon termejä good, very good ja excellent (hyvä, erittäin hyvä, erinomainen) eikä välttämättä anna sen enempää kommenttia niistä arvostelukohdista, jotka arvioi hyviksi. Sitten jos jotain on pielessä, tulee enemmän tekstiä, esimerkiksi tikkauksesta voi sanoa että on liian vaalea ja epätasainen.
Noita kääpiöitä ei ollutkaan tarjolla hirveitä määriä, talvikoita oli reilu 30 ja roboja parisenkymmentä ja kun Sebastian tuomaroi varsin sutjakasti, olimme sut nopeasti valmiita. Esimerkiksi Lotalla oli arvosteltavana käsittääkseni lähemmäs 80 pitkäkarvaista hamsteria... Itse en ehtinyt valitettavasti jäädä palkintojen jakoon, kun minun piti lähteä jo muualle.

Niin ja pitäähän minun mainita vielä meidän assistentti eli näyttelyissä se raukka, joka juoksuttaa hamsteribokseja boksipöydältä tuomaripöydälle ja takaisin. Meidän assistenttina oli pieneläinhoitajaksi opiskeleva Henna, joka otti hommansa vakavissaan. Bokseja tuli ja meni niin jouhevasti ja nämä kaikki kuvioihin kuuluvat satunnaiset "boksi kateissa"-, "arvosteluseteli jäi pöydälle"- ja "mikä hamsteri tää on?"-ongelmat hoituivat kädenkäänteessä.

Niin, meidän elukoita ei ollut mukana, tulin itse Nurmijärvelle jo perjantaina ja lähden täältä vasta tiistaina takaisin enkä voi ottaa terroja tai dunia mukaan kun kuljen junalla. Eikä Karri ole niin innostunut näyttelyistä että olisi lähtenyt kiikuttamaan lauantaiaamuna hamstereita Hyvinkäälle. Vielä joskus tekisi mieli viedä Loviisa ainakin lemmikkiluokkaan, se on näet niin ihana käsitellä, että tiedä vaikka pärjäisikin. Valitettavasti muiden menojen takia joudumme jättämään PiNan näyttelyt 10.12. väliin vaikka niin uhkasinkin ne sinne vielä.

PiNan pikkujoulunäyttelyt 10.12.

2011-11-15T09:16:00.002+02:00

Pirkanmaan Nakertajat järjestää pikkujoulunäyttelyn 10.12. Kutsu. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 30.11.

Tarjolla on siis lemmikkiluokkia hamstereillekin ja hamstereiden tuomarina on SHY:n virallinen tuomari Martina Munther. Ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät PiNan sivuilta myös.
Koska tämä on näin lähellä ja veteraani-ikäiset hamsut kilpailevat ilmaiseksi (tosin olisi minulla talkooseteleitä käytettävänä muutamista edellisistä PiNan näyttelyistä, jos vain löytäisin ne), ajattelin viedä meidän molemmat ikänestorit sinne. En ole vielä ilmoittautunut, tarvitsee tuossa vielä vähän katsella miltä otusten turkit näyttävät ja kunto muuten.

BTW, muutaman viikon päästä eli 26.11. on myös SHY:n oma Grand Gala Hyvinkäällä. Minä olen menossa sinne, sain tuttuun tapaan homman ruotsalaisen Sebastian Mårtenssonin sihteerinä. Sebastian arvostelee talvikkojen ja robojen ulkomuotoluokat. Tällä hetkellä talvikkoja on alustavasti ilmoitettu mukaan 36 ja roboja 20, joten mitään törkeän suurta eläinmäärää ei ole Sebastianille tulossa. Verrataan vaikka siihen että pitkäkarvaisia syyrialaisia on ilmoitettu 80... Meidän elukat eivät ole Hyvinkäälle tulossa enkä ole tällä kertaa kyytiäkään tarjoamassa, koska olen todennäköisesti koko viikonlopun tuolla suunnalla ja liikkeellä julkisilla.

Hamsterien asumusvertailu

2011-11-12T09:55:00.003+02:00

Hamstereille, kuten muillekin pikkujyrsijöille on tarjolla ainakin neljää erilaista asumustyyppiä: muovinen duna, lasinen terraario (kai niitä muovisinakin saa?), säilytyslaatikosta askarreltu boksi ja häkki. Meillä on kokemusta kahdesta ensinmainitusta, mutta maalaisjärjellä voinee päätellä jotain muidenkin vaihtoehtojen plussista ja miinuksista.
Tässä jotain listaa eri asumustyyppien plussista ja miinuksista.

Duna (omakohtaista kokemusta)
+ kevyt, helppo liikutella
+ purettavissa
+ saatavilla useimmista lemmikkiliikkeistä ja nettikaupoista
+ ainakin kolmea kokovariaatiota saatavilla suht yleisesti: 50 cm, 75 cm ja 95 cm (harvinaisempi)
+ värivaihtoehtoja on jonkin verran
- umpiseinäinen, ilmanvaihto ei paras mahdollinen
- hamsteri voi jyrsiä itsensä läpi muovista
- yleensä melko rumannäköinen, värivaihtoehdot usein melkoisen räikeitä
- pissasta jää pahat tahrat muovipintaan
- 95-senttistä löytää melko harvoin, suuremmissa on hamsterille liian iso kalteriväli (tarkoitettu marsuille ja kaneille)
- kalliihko
- seiniin ei voi kiinnittää tasoja tai muita, toisinaan vesipullonkin kiinnitys vaatii melkoisia virityksiä

Lasiterraario (omakohtaista kokemusta)
+ yleensä hyvin siistin näköisiä
+ ei voi jyrsiä
+ erittäin laaja kokovalikoima, akvaarioista löytyy parimetrisiäkin
+ pissa ei juuri tartu lasipintaan
+ saatavuus yleensä vähintäänkin kohtuullinen
- painava, varsinkin isommat vaikeita liikutella, voi mennä rikki, kuljetus ongelmallista
- ei voi purkaa, vie tyhjänä paljon tilaa
- hinta kasvaa koon mukana, usein kalliita, säilyttää kuitenkin yleensä arvonsa jossain määrin
- umpiseinäinen, ilmanvaihto ei paras mahdollinen
- seiniin ei voi kiinnittää tasoja tai muita, vesipullon kiinnitystä joutuu miettimään usein
- kunnollinen katto, jonka kautta ilma vaihtuu, mutta josta hamsteri ei pääse karkuun

Häkki (ei omakohtaista kokemusta)
+ hyvä ilmanvaihto
+ kaltereihin helppo kiinnittää tasoja, virikkeitä, juomapullo jne
+ monista löytyy sivuluukku
+ kevyt, purettavissa
- muovipohjassa samoja ongelmia kuin dunassa: pissatahrat, jyrsiminen, värit
- innokas kaivelija tonkii puruja häkin ulkopuolelle
- kokovalikoima taitaa olla varsin rajattu, harvoin näkee yli 80-senttistä häkkiä, jossa on hamsterikalterit (kalteriväli max. 1 cm)

Itsetehty muoviboksi (ei omakohtaista kokemusta)
+ selkeästi edullisin näistä kaikista
+ kevyt, helppo liikutella ja kuljettaa
+ helppo pinota bokseja päällekkäin suurempikin määrä
+ kokovaihtoehtoja riittää ainakin kääpiöille
+ hyvä kansi
+ ilmanvaihto vähintäänkin kohtalainen
- vaatii askartelua
- ei erityisen esteettinen
- hamsterin puuhailua ei voi oikein seurailla koska muovista ei näy kunnolla läpi
- todennäköisesti samoja ongelmia kuin dunissa: pissatahrat, jyrsiminen
- luultavasti näistäkin kaivelijat sutivat puruja ulkopuolelle

Panosta ja pihistä

2011-11-11T08:54:00.002+02:00

Ajattelin tässä kertoilla vähän omia näkemyksiänisiitä, missä asioissa voi hamsterinomistajana pihistellä rahan kanssa ja mihin kannattaa ehdottomasti panostaa. Hamsterin omistaminenhan ei pääsääntöisesti ole mitenkään erityisen kallista ja tietyissä asioissa voi säästää pitkän pennin rahaakin, mutta on myös sellaisia asioita, joissa ei kannata rahoja laskea.

Näissä älä pihtaa:
- Hamsterin asumus
Hamsterin häkki/terra/duna on luultavasti kaikkein kallein hankinta, yleensä se maksaa moninkertaisesti enemmän kuin hamsteri itse. Kannattaa ottaa kuitenkin huomioon, että hamsteri elää siinä käytännössä koko elämänsä. Itse voi miettiä, että suostuisiko asustelemaan koko elämänsä 15 neliön parvekkeettomassa kerrostalokämpässä vai olisiko se tilava rivarikolmio sittenkin miellyttävämpi vaihtoehto. Kun kerralla ostaa hyvälaatuisen asumuksen, se kestää yleensä useamman lemmikin ajan eikä sitä tarvitse päivittää uuteen ellei niin halua.
Hamsterille tärkeintä on asumuksen tilavuus, turvallisuus ja riittävä ilmanvaihto, omistajan kannattaa miettiä helppoa siivottavuutta ja liikuteltavuutta sekä ulkonäköä.
Tosin varsinkin monet kääpiökasvattajat tekevät hamstereilleen asumuksia erilaisista muovisista säilytyslaatikoista (ohjeita), joten hyvä asumus ei välttämättä tarkoita kallista. Lisäksi kannattaa katsoa tarjontaa esimerkiksi Huuto.netistä tai muilta kirpputoreilta, joista voi löytää esimerkiksi täysin käyttökelpoisia terraarioita hyvinkin edullisesti.

- Eläinlääkärikulut
Hamsterit ovat yleensä varsin terveitä eläimiä ja tarvitsevat eläinlääkäriä harvoin. Jos kuitenkin tarve on, sinne on mentävä eikä se ole halpaa lystiä, voin kertoa. Lemmikin omistaja on kuitenkin aina vastuussa sen hyvinvoinnista ja siihen kuuluu myös se, että lemmikki saa asianmukaista hoitoa sitä tarvitessaan (taitaa kuulua ihan eläinsuojelulain pykäliin).

Näissä voi säästää:
- Virikkeet
En tarkoita etteikö hamsteri tarvitsisi virikkeitä, mutta niiden ei tarvitse olla mitään lemmikkiliikkeistä ostettuja hienoja (lue: kalliita) virikkeitä. Oikeastaan ainoat välttämättömät ostotavarat ovat kunnollisen kokoinen juoksupyörä ja vesipullo.
Pesäksi käy pahvilaatikko (paitsi meidän diivoille, joille kelpaa vain tilava puumökki...), pahviset putkilot, laatikot ja muut sellaiset sopivat virikkeiksi muutenkin, pehmikkeeksi vessapaperi lienee parasta ja oksista ja laudoista voi rakennella itse vaikka miten hienoja juttuja. Nämä itsetehdyt tavarat saattavat hyvinkin olla hamsterille mieluisampia kuin ostotavarat.
Ruokakupiksi kelpaa melkein mikä vain, meillä Pertti syö tuoreruokansa pilttipurkin kannelta ja joskus on käytetty paperisia muffinssivuokia kertakäyttöisinä ruokakuppeina. Kuivaruokaa ei välttämättä tarvitse tarjoilla edes kupista, nämä pienet ahmatit löytävät ruokansa kyllä vaikka se olisi kuivikkeiden seassa jossain nurkassa.

- Hamsterin hankintahinta
Niin yllättävää kuin se onkin, hamsterit maksavat kasvattajalta ostettuina usein hieman vähemmän kuin eläinkaupoissa. Hintaero ei ole suurensuuri ja kasvattajienkin hinnoissa on eroja, lisäksi kaikilla paikkakunnilla ei ole aktiivisia kasvattajia eikä heilläkään jatkuvasti ole myynnissä hamstereita. Kasvattajalta ostaessa saa yleensä kuitenkin paljon ja asiantuntevasti käsitellyn poikasen, jonka suku on tiedossa johonkin asti. Sen lisäksi monet antavat poikasen mukana asiantuntevat hoito-ohjeet ja useimmat myös koko hamsterin elinajan kestävän "neuvontapalvelun".

Mitä lemmikkisi viestii hännällään?

2011-11-10T13:06:00.002+02:00

Maikkarin nettisivuilta löytyi otsikko "Mitä lemmikkisi viestii hännällään?", mutta siinä käsiteltiin vain kissa ja koira. Skaalassa on hamsterin mentävä aukko, joten nyt perehdytään siihen, mitä syyrialainen viestii hännällään.

Ensin se häntä. Kyllä, syyrialaisella on häntä. Se sijaitsee hamsterin takalistossa ja muistuttaa pikkiriikkistä nakkia. Pitkäkarvaisilla se jää helposti karvojen alle piiloon. Hännän tulisi olla suora; mutkat, patit ja muut ovat tietysti persoonallisia, mutta tällaista hamsteria ei tulisi käyttää jalostuksessa, koska knikki periytyy. Vauhtia käkkyrähäntä ei kuitenkaan hidasta.

Tässä kuvassa havainnollistetaan sitä, miten häntä, vaikka se onkin pieni ja tarpeettoman oloinen nysä, toimii loistavana tukena kun hamsteri seisoo takajaloillaan. Fysiikkaa lukeneet tietävät, että kaksi tukipistettä ei riitä vaan niitä tarvitaan kolme, jotka eivät ole samalla linjalla. Hamsterin takatassut ja häntä muodostavat tasakylkisen kolmion, joka on optimaalinen tukemaan eläintä. Meidänkin hamsterit ovat olleet kiinnostuneita fysiikasta, mutta toisaalta niille maistuu myös muu kirjallisuus, varsinkin jos se on niiden tiellä.
Tällainen hännän asento viestittää yleensä hamsterin uteliaisuudesta, karkailusuunnitelmista tai ahneudesta (erityisesti silloin kun kurkotellaan ruokapalan perään).

© KH
Tästä ei voi erehtyä: nyt ollaan miestä vailla!

"Pitäkää tunkkinne!"
Kun hamsteri istuu häntänsä päällä, selkä omistajaan päin, sitä ei selkeästikään kiinnosta.

Vain muutaman tähkän tähden

2011-11-06T18:21:00.000+02:00

Kas, taas on syötävää jätetty katosta roikkumaan ...

... ja venyyyyytys ...

Terraariokilpailu

2011-10-16T14:32:00.002+03:00

Pienillä tassuilla - blogissa on menossa äänestys parhaasta terraarion sisustuksesta, joten sinne vain katsomaan kuvia ja äänestämään mielestään paras sisustus. Äänestysaikaa on 22.10 asti eli ensi viikko.
Terraariot ovat nimettömiä, mutta voinen ehkä paljastaa sen verran, että meidän terraariosta ei ole kuvaa tuohon kilpailuun lähetetty. En ole siis kalastelemassa ääniä omalle sisustukselle.

Pari söpöilykuvaa tähän väliin

2011-10-07T16:38:00.003+03:00

VAROITUS! SISÄLTÄÄ SÖPÖJÄ HAMSTEREITA!

Uutta Stockmannin Hulluilta Päiviltä ostettua objektiivia piti tietysti testata ja mikäpä sen parempi kohde kuin vilkasliikkeiset hamsterit. Tässäpä siis kaksi onnistunutta otosta blogin päätähdistä:

Robojen kynsienleikkaus

2011-10-05T19:55:00.002+03:00

Veera on ladannut YouTubeen videon roborovskien kynsienleikkuusta, joten ainakin teoriassa tiesin, miten siitä selvitään. Niskaotetta onkin Pertin kanssa satunnaisesti treenailtu ja se sujuu aina vain paremmin. Se näyttää vähän hurjalta, mutta eipä tuon räpistäjän kynsiä olisi muuten toivoakaan nähdä...

Eilen katsoin, että on aika suorittaa Pertille ensimmäinen kynsienleikkaus ikinä (tai siis minun tekemänäni). Ei muuta kuin sakset hollille, nappaus herraa niskasta kiinni ja sitten leikkaamaan. Se sujuikin yllättävän helposti, ei lainkaan samanlaista räpiköintiä kuin Hilman kynsienleikkuu oli, tuo niskaote kun ei kuulemma tehoa talvikoihin. En tiedä, en koskaan kokeillut sitä, mutta niinpä Hilman kynsienleikkuu olikin melkoista taistelua. Pertin ja niskaotteen kanssa sujui sen sijaan kivasti.

Leikkauksen jälkeen Pertti paineli loukkaantuneena dunansa nurkkaan vessapaperisuikaleiden alle ja tärisi siellä dramaattisesti niin kauan kuin joku oli katselemassa. Se jatkoi kasassa piileskelyä ja tärinäänsä vielä tänäänkin iltapäivästä. Yön aikana oli kuitenkin käyty levittelemässä ruokia pitkin dunaa ja juoksupyörässäkin on pyöritty, joten tuomio kuuluu: jää henkiin.

Karri tuossa mietiskeli Pertin elämää ja totesi, että sen lempipuuhaa elämässä on kaivaa itselleen kuoppa ja haista ja mulkoilla sieltä käsin (Pertti nimittäin haisee jossain määrin, ei kauas eikä kovin voimakkaasti, mutta kuitenkin). Siis ihan normaali mies. Jos se kävisi kaljalla, sen kantabaari olisi varmaan Monttu Tampereen keskustassa.

Eläinten päivän ajatuksia

2011-10-05T15:43:00.003+03:00

Eilen vietettiin maailman eläinten päivää, vaikka toisaalta nettisivuilla kyllä huomautetaankin, että jokainen päivä on eläinten päivä. Ja niinhän se on. Veera kirjoitteli jo omia ajatuksiaan eläimistä eilen. Minulta ei ihan tuollaista tekstiä irtoa, jo ihan pelkästään sen takia että meillä tuo lemmikkiharrastus on suunnattomasti pienempää kuin Veeralla ja monella muulla.

Mutta miksi meillä on juuri hamstereita lemmikkinä?
- ne ovat aivan armottoman suloisia!
- ne ovat jollain tapaa inhimillisen oloisia käyttäessään etutassuja mm. syömisessä
- ne ovat ahneita, ovelia ja itsepäisiä, pystyvät keksimään yllättäviäkin tempauksia
- ne ovat helppohoitoisia ja tulevat hätätilanteessa toimeen muutaman päivän yksikseenkin. Perushoito ei vaadi paljoakaan aikaa päivässä.
- ne ovat aktiivisia silloin kun me olemme kotona (tai jo nukkumassa...)
- varsinkin syyrialaisissa riittää värivalikoimaa yli kaiken tarpeen
- lajivalikoimaakin riittää, jos sattuisi yhteen lajiin kyllästymään
- niiden kanssa voi harrastaa näyttelyitä ja tutustua sitä kautta muihin hamsteriharrastajiin
- ne ovat siistejä, hajuttomia ja pääasiassa myös hiljaisia (note to self: rasvaa ne juoksupyörät!)
- hankkiminen on suhteellisen helppoa, kasvattajia on aika paljon
- pääsääntöisesti ne ovat myös halpoja hankkia ja pitää, ainakin sen jälkeen kun dunat/terrat on hankittu
- ne ovat persoonallisia, jokaisella hamsterillamme tähän mennessä on ollut omat metkunsa, vaikka samojakin piirteitä löytyy
- niiden puuhailuja on hauska seurailla
- varsinkin syyrialaisia ja talvikoita voi silitellä ja paijailla jonkin verran
- sanoinko jo että ne ovat suloisia?
- niitä voi olla enemmänkin kuin yksi ilman että siitä tulee kohtuutonta lisätyötä

Blogitunnustus

2011-09-28T09:56:00.005+03:00

Meidän karvalauma sai Hamsterixilta tunnustuksen, kiitos siitä ja laitetaan eteenpäin.

Säännöt ovat seuraavanlaiset:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Kahdeksan satunnaista asiaa taitaa tällä kertaa koskea meidän hamstereita, kun hamsteriblogille tämä tunnustus tuli.

1. Pertti jaksoi eilen olla vähän aikaa käsissä melkein paikallaan. Tosin sillä kyllä oli suunta lähteä käsiä pitkin ylöspäin kun se halusi karkuun.
2. Loviisa on kovasti popcornien perään, mutta vehnäntähkä yltää sen suosikkilistalla aivan yhtä ylös. Vehnäntähkä ei kauaa sen dunassa ehdi vanheta.
3. Olen suunnittelemassa kohtalaisen vakavasti talvikon hankkimista kolmanneksi. Mies vastustaa, vaikka minulla olisi kiikarissa aikuinen helmiäisvärinen naaras.
4. Pertti on stereotyyppinen mies siinä suhteessa, ettei se tajua sisustamisesta juuri mitään. Huolimatta siitä, että sillä on dunassaan puumökkejä ja yksi pahvinenkin mökintapainen, se nukkuu yleensä "taivasalla" vessapaperi-kasassa. Eikä se juuri kuljettele vessapaperia ympäriinsä vaan tyytyy siihen, mitä jossain nurkassa on valmiina.
5. Mietin kovasti olisiko Loviisan ja Pertin raahaaminen joulukuiseen (vai oliko se jo marraskuussa?) Grand Galaan huono idea. Itse ajattelin käydä ainakin katsomassa ja vaihteen vuoksi yrittää lykätä itseni taas sihteeriksikin, jos sattuu sopimaan.
6. Haluaisin joskus satiiniturkkisen syyrialaisen. Mies ei tiettävästi vastusta tätä.
7. En ole nähnyt Loviisan koskaan haukottelevan, Katariinankin vain kerran, sen ensimmäisissä näyttelyissä.
8. Kolme hamsteria on sitten ehdoton ja ylikäymätön maksimimäärä elukoita. Eipä meillä olisi asumuksiakaan enempää, ei tilaa niille ja joku raja sentään on oltava.

Haaste lähtee eteenpäin seuraaville blogeille:
1. Elyn hamsterit
2. Hamsteriblogi
3. Jennan hamsula
4. Karvaiset ystäväni (tänne en voinut ilmoittaa tunnustuksesta, kun en keksinyt miten sinne jätetään kommentteja)
5. Klementiinin hamsublogi
6. It was just my imagination - hamsteriblogi
7. Even hamsteriblogi
8. Goldilock's hamsterikasvatus

(ps. osa näistä blogeista on aiemmin täällä esittelemättömiä, kannattaa käydä tutustumassa näihinkin blogeihin)

Painot

2011-09-22T16:35:00.003+03:00

Pertti päätyi tänään ensimmäistä kertaa puntarille. Selvisi että meillä on 47-grammainen hämmästynyt roborovskipoika. Se oli punnitusämpärissä ihan paikallaan, niin hämmentynyt se oli.

Loviisaa sen sijaan on punnittu vähän ahkerammin, melkein säännönmukaisesti joka ilta se pääsee komeroon ulkoilemaan vaa'an kautta. Nyt kun kasvuvaihe on ohitse, ei säännöllinen punnitseminen ja painon seuraaminen ole enää niin tähdellistä, mutta tapa on jäänyt. Ja onpahan jossain dokumentoituna, jos paino alkaa yhtäkkiä muuttua radikaalisti suuntaan tai toiseen. Loviisan paino keikkuu säännönmukaisest siitä 190-195 gramman tienoilla, joskus vähän allekin, joskus vähän yli, mutta nykyisin harvemmin enää mennään edes 200 grammaan asti.

Paino yksistään ei tietysti kerro koko totuutta hamsterin kunnosta. Loviisa kuitenkin vaikuttaa tässä painossa olevan ainakin kohtuullisen tiivis paketti, jolla ei lölly ylimääräistä rasvaa vyötäröllä, muttei sitä missään tapauksessa voi hoikaksikaan sanoa.
Pertistä ei ole käsihavaintoja, kun eihän sitä käsiin saa edelleenkään, mutta silmämääräisesti arvioituna se on aika pallomainen, kuten robon pitääkin. En osaa sanoa onko se ollut kenties liiankin hyvällä ruokinnalla.

Pertti pyöräilee

2011-09-13T21:03:00.002+03:00

Ai ettei Pertti ymmärrä mitään juoksupyörän päälle? Jouduin eilen perumaan puheeni moneen kertaan.

Pertti on muuttanut!

2011-09-12T18:27:00.003+03:00

Pertti sai viikonloppuna meidän ison dunan itselleen! Siinä on nyt herralla tilaa vipeltää, kun kokoa on 95*55 cm ja se on pinta-alaltaan suurempi kuin Loviisan terra.
Se sai sinne myös juoksupyörän, mutten ole nähnyt Pertin juoksevan siinä koskaan. Onkohan se mahtanut hoksata lainkaan, mikä sen idea on?

10 suosikkirotuani

2011-09-09T11:25:00.003+03:00

Otsikko on hieman hämäävä, koska hamstereissahan ei esiinny rotuja vaan eri lajeja ja sitten niiden sisällä on väri- ja turkkimuunnoksia. Mutta otsikko, samoin kuin haaste onkin pöllitty Karvahelvetti-blogin puolelta, missä lueteltiin suosikkikoirarotuja.

Soveltaen minun melkein 10 suosikki-juttuani hamsteripuolelta.

1. lyhytkarvainen syyrialaisnaaras
No näitähän meillä on ollut ja tulee jatkossakin varmasti olemaan. Syyrialainen on se numero yksi, lyhyt karva miellyttää omaa silmääni ja ainakin näiden meidän naaraiden luonteet ovat olleet aivan mainioita.
Suosikkiväreistä voisin listata kilpikonnavärit, erityisesti musta-valkokirjokilppari ja kyyhkynharmaa-valkokirjokilppari, hopeanharmaan, hopeasoopelin ja muut soopelivärit, minkin ja niin monta, monta muuta väriä! Helpompaa olisi ehkä luetella ne värit, mistä en ole niin erityisen kiinnostunut: normaali ja musta eikä mustassakaan olisi mitään vikaa muuten, mutta kun ne yleensä tapaavat muuttua hyvin nopeasti vanhetessan ruskehtaviksi. Täysin musta hamsteri on upea ilmestys.

2. talvikko (naaras?)
Talvikko on vähintään yhtä söpö ilmestys kuin roborovskikin, mutta käyttäytyy järkevämmin (lue: rauhallisempi). Naarashan meillä on ollut tähän mennessä ja oli aivan ihastuttava, mutta urostakin voisi harkita.
Väreistä kelpaavat kaikki, pidän tosin paljon noista melkein valkoisista helmiisväreistä, mutta myös normaali on erittäin hieno. Safiiri oli aikaisemmin se, josta ehkä pidin vähiten, mutta sitten kun meille tuli se safiiri Hilma, totesin, ettei värillä ole väliä!

3. campbelli
Campbellejä meillä ei ole ollutkaan, mutta se kiinnostaisi kovasti sen takia että sillä on paljon värivaihtomuunnoksia ja osa niistä on erittäin kauniita. Sininen argente ja opal lienevät kuvien perusteella suosikkejani, mutta myös sandyn kelpuuttaisin. Campsyissä epäilyttää hieman kuitenkin diabetes ja luonne sekä niiden hankintaa hankaloittaa niiden pienehkö määrä.

4. roborovski
Robo taistelee söpöyspuolella tasavertaisesti talvikoiden kanssa ja täytyy myöntää, että meidän roboherra Pertti on aika vekkuli tapaus muutenkin. Minä kaipaan kuitenkin enemmän "sylihamsteria" ja roboista ei tällaiseen ole, ei ainakaan Pertistä. Hauskoja veitikoita kuitenkin.

5. kiinankääpiöhamsteri
Campsyn ohella tuntemattomimmaksi jäänyt laji eikä meillä ole näitäkään ollut koskaan itsellämme. Muihin hamstereihin nähden varsin persoonallisen näköinen laji, jonka jättäminen listan viimeiseksi ei tee sille kyllä minkäänlaista oikeutta. Jos jostain tupsahtaisi eteen sopiva kiinari ja meillä olisi tyhjä duna, harkitsisin kiinaria varsin vakavasti.

Tämä on siis minun listani, miehen lista saattaisi alkaa samalla tavoin lk syyrialaisnaaraasta ja päättyä myös siihen. Värisuosikeista joudumme tappeluun.

Iltatoimet

2011-09-04T09:04:00.001+03:00

Ensin sisustetaan ja sitten syödään ~~vasta~~ pöytäliina.

From Hamsteriblogi

Loviisa ja popcornit

2011-08-29T09:00:00.003+03:00

Meillä tehtiin taas popcornia ihan henkilökuntaa varten eikä hamstereille, vaikka näistä kuvista voisi toisin luullakin.

"No mutta huomenta. Haistoinkos minä popcornia?"

"Ei ole kyllä ruokakuppiin tullut mitään. Huonompi juttu. Kuka panttaa popcornia?!"

"Ahaa, täällähän herkkua on. Anna nyt yksi!"

"Sainpas!"

"Hei, lisää vielä, jooko?"

"Ja kiinni on."

Muita hamsteriblogeja

2011-08-28T15:47:00.002+03:00

Tällä hetkellä minulla on aktiivisessa seurannassa seuraavat 5 hamsteriblogia, jotka haluan jakaa muillekin. Blogit ovat lähinnä aakkos- eivät paremmuusjärjestyksessä.

Elyn hamsteriblogi
Löysin tämän blogin vasta äskettäin, mikä sinänsä on noloa, koska blogi on ollut suht aktiivinen jo melkein vuoden ajan. Blogien parhaimmistoa, ellei peräti se kaikkein paras. Hirmusti kaikenlaista hyödyllistä asiaa esimerkiksi ruokinnasta.

Hamsterix
Blogissa vipeltää tällä hetkellä syyrialaisuros Yoda ja robotyttö Eva. Blogi tarjoaa sekä suloisia kuvia, hamsterihauskaa (tämänpäiväinen hamstrausopas on ihan paras) että vakavampaa tietoa hoidosta ja sen sellaisesta.

Klementiinin talvikot
Uusi, mutta toistaiseksi ihan kivan aktiivinen blogi. Tähän mennessä kirjoitellut lähinnä kuulumisia astutusten ja tiineyksien tiimoilta, mutta sekaan mahtuu myös ylisuloisia talvikkokuvia. Toivottavasti jatkaa aktiivisesti samalla linjalla hamaan tulevaisuuteen asti.

Miran hamsterit
Menossa on mukana tällä hetkellä syyrialaiset Bilbo ja Venice. Enemmänkin asia-aiheisiin ja näyttelyihin panostava blogi, mutta seasta löytyy kyllä kuviakin näistä kahdesta hurmaajasta (olen nimittäin nähnyt molemmat otukset ihan livenäkin näyttelyissä).

Pienillä tassuilla
Even pitämä, hyvin asiapitoinen blogi. Mikäli nyt olen vähänkään mitään ymmärtänyt, kyse on joko virallisesta tai muuten vain vakavastiotettavasta kasvattajasta ja blogin otsikon perusteella lajeina ovat syyrialaiset ja roborovskit. Odotan innolla, miten sinisen värin kasvatusprojekti luonnistuu.

Pumpkin's talvikot
Kuten nimikin sanoo, talvikoita löytyy, mutta niiden lisäksi myös muita lajeja, ainakin kiinareita ja roboja nopealla selailulla. Tarjoilee monipuolisesti päivityksiä hamsterien ja kasvatuksen kuulumisista, kuvia ja vinkkejä. Noita(kaan) kuvia ei suositella talvikkokuumeisille.

Goldilock's hamsterikasvatus
Sekä Hilma että Pertti ovat tulleet tämän blogin pitäjältä eli Veeralta. Hän kasvattaa virallisesti talvikoita ja roboja, mutta eläinkatraasta taitaa löytyä kaikkia muitakin hamsterilajeja sekä marsuja. Kasvatuskuulumisten ja kuvien lisäksi löytyy myös kaikenlaista hyödyllistä tietoa ja vinkkiä hamsterinomistajille.

Jos kuitenkin tiedät muita aktiivisia hamsteriblogeja, anna toki kuulua.

Pertin kuvia

2011-08-26T00:17:00.003+03:00

Pertistäkin onnistui ottaa muutama kuva siivouksen yhteydessä tässä parina iltana. Tässä muutamia parhaimpia.

Kaksi ensimmäistä ovat tuollaisia sopivan pehmeitä:

Seuraavan kahden ollessa sitten terävämpiä:

Uusin Poskipussi

2011-08-24T09:54:00.002+03:00

Eilen oli postiluukkuun kolahtanut uusin Poskipussi (SHY:n jäsenlehti), jos nyt laskin oikein niin olisi jo kolmas tälle vuodelle. Ja ylpeänä voin kertoa, että ihan kannessa komeilee meikäläisen kuvaama SusaErma's-campbellipoikaset. Olin lentää pyrstölleni kun näin lehden! (selvennyksenä: SHY:llä on lupa käyttää meikäläisen hamsteriotoksia ilman erillistä lupaa tai ilmoittamista Poskipussissa, joten tällaisia ylläreitä saattaa siis tulla ja se on luonnollisesti kovin positiivista.)

Minulla ei ole sitä lehteä tässä nyt saatavilla, mutta siitä löytyi taas paljon mukavaa hamsteriasiaa, mm. yksi kirja-arvostelu. Palaan asiaan myöhemmin.

Pertti-kuvia

2011-08-10T17:50:00.003+03:00

Napsin Pertistä muutamia kuvia kun se oli siivouksen ajan kuljetusboksissa. Varoituksen sana on sitten paikallaan: Pertti ei ole söpö, se on super-söpö. Kuvat saattavat siis aiheuttaa herkimmissä katsojissa hallitsemattomia awww-ääniä sekä akuuttia hamsterikuumetta.

"Ensin pitää peseytyä ja sukia kaikki karvat ojennukseen."

"Sitten vähän poseerataan. Juu, olen näin nätti poika."

"Nyt riitti, joku raja sitä hamsterillakin on. Mä haluan POIS!"

Näyttelykalenteria

2011-08-05T13:03:00.002+03:00

Hamsterinäyttelyiden kesätauko on ohitse ja huomenna lauantaina on syksyn ensimmäiset näyttelyt Jyväskylässä. Sen yhteydessä on myös hamsteri-ihmisten miitti samalla suunnalla. Itse en ole kuitenkaan ilmoittanut sinne kumpaakaan meidän jyrsimistä enkä ole itsekään menossa edes turistiksi tai sihteerinhommiin.

SHY järjestää syksyn mittaan pari muutakin näyttelyä, kalenteri löytyy foorumilta, mutta lyhyesti sanoen syyskuun lopussa näytellään Lahdessa ja Grand Gala on marraskuun lopussa Hyvinkäällä. Lahtea harkitsen (tietysti riippuen hamstereiden kunnosta), Hyvinkää on melko varma.
Sen lisäksi PiNa järjestää elonäyttelyt 3.9. Lempäälässä, siellä on tarjolla lemmikkiluokka ja tuomarina SHYn hyväksymä Saana Kankare. Sinnekin voisi olla kiva tulla katsomaan näyttelypuuhia pitkästä aikaa.

Hamstrauksen ammattilainen

2011-07-29T08:45:00.004+03:00

Olipa kerran kippo, joka oli täynnä ruokaa. Tässä se on tosin jo puolillaan, koska eräs nimeltä mainitsematon neiti (kutsutaan häntä nyt vaikka Loviisaksi) kävi ennen kameran hakemista tyhjentämässä siitä puolet.

Tulee jotenkin mieleen Asterix-sarjakuvien Obelix, joka toteaa jostain ruuasta, todennäköisesti paistetusta villisiasta: "Villisika, ihan ypöyksin jätetty ruokaparka. Parempi korjata se talteen." Ilmeisesti Loviisalla on ollut nyt pari iltaa samankaltaisia ajatuksia sillä eihän sitä nyt voi jättää hamstrausta vain puolitiehen vaan...

Meidän ikioma vasarahai hamsteri...

Sivistynyt hamsteri tarvitsee luonnollisesti myös pöytäliinan mukaansa...

Äiti ja julma maailma ovat opettaneet, että ruokaa ei jätetä lautaselle muuta kuin vähän kohteliaisuussyistä:

Sen pituinen se ruokailu -- murut vain jäivät. Jos olisin ollut kuvaamassa vähän aikaisemmin olisi tässäkin kuvassa varmaan Loviisa katsellut, että tässäkö tämä nyt kaikki sitten oli, eikö olisi ollut jotain lisää?

Kiltti Pertti

2011-07-27T08:14:00.003+03:00

Vaikka jokin aika sitten kirjoitin Pertin olevan kova poika kiroilemaan ja Veerakin siitä varoitteli, on Pertti viime aikoina ollut hyvinkin hiljaista poikaa. Dunan siivous ja uudelleenjärjestely sujuvat täysin moitteettomasti (siis Pertti ei näe asiakseen moittia ääneen), en yleensä ota Perttiä kuljetusboksiin siivouksen ajaksi, koska se ei ole tiellä siivotessa. Putkesta sen saa pyydystettyä kädelle ja se vipeltää käsissä ilman rähinöitä. Suoraan dunasta käteen en nykyisin edes yritä sitä napata, koska se nyt vain on paljon vikkelämpi kuin minä. Kai sekin onnistuisi jos ottaisi dunasta pois suurimman osan laatikoista ja putkista, mihin se pääsee karkuun.

Eilisen ainoat kirosanat tulivat siitä, kun yritin kokeilla robojen niskaotetta, jolla sen saisi pidettyä paikoillaan. Tekniikka ei ole todellakaan hallussa ja siinä kohdassa Pertiltä paloi käämit. Noo, joutaahan tässä harjoittelemaan.

Huh hellettä!

2011-07-23T18:41:00.002+03:00

No, tänään ei ole ihan niin kuuma kuin tässä joinain päivinä on ollut, mutta lämmintä piisaa silti omiksi tarpeiksi ja hamstereiden mielestä todennäköisesti liiaksikin. Tuttua juttua jo viime kesältä, jolloin kehittelimme juttuja pitääksemme hamsulaiset viileinä. Tänä vuonna ei Tampereen asunnon lämpötila ole noussut vielä samoihin lukemiin kuin viime vuonna, 27C näyttäisi olevan korkeinta, mitä viimeisimmän kuukauden aikana on mitattu. Paljon sekin on toki.

Loviisaa ei ole vielä tänä vuonna kiikutettu häkkivarastoon päiväksi, vaan Karri on viilentänyt sen asumusta muilla keinoilla. Työhuoneessa (jota ei nyt käytetä, koska minä olen viikot muualla) on verhot olleet kiinni kesäkuusta lähtien, ne blokkaavat aurinkoa ainakin jossain määrin. Terran päällä majailee jäädytettyjä vesipulloja ja puruihin on haudattu pakastimessa olleita kiviä. Terrassa ei ole ollut nyt lämpötila-anturia, kun sille kävi vähän huonosti, mutta lämpömittari majailee terran päällä. Eilisiltanakin siinä oli vain noin 22 astetta.

Pertti on siinä onnellisessa tilanteessa, että se asustelee Nukarilla, missä on suht vilpoisena pysyvä omakotitalo. Pahimpina päivänä makuuhuoneen lämpötila oli 25 astetta, mutta se laski siitä sitten yön aikana. Verhot sielläkin ovat kiinni päiväsaikaan ja viikonlopuksi nostin dunan tasolta lattialle, lattiatasossa kun on viileämpää.

Helteet on tietysti kiva juttu kun talvi oli niin kylmä ja luminen, mutta näiden karvakaverien takia sitä odottaa innolla vähän viileämpiä kelejä. Toivottavasti muidenkin hamsterit ovat selvinneet helteistä hyvin.

Paholais-Pertti päätyy kohta lasipurkkiin

2011-07-19T08:13:00.003+03:00

On kieltämättä valaisevaa, mutta väsyttävää yrittää nukkua yönsä samassa huoneessa hamsterin kanssa. Tampereellahan meidän hamsterit ovat työhuoneessa ja ovat saaneet mellastaa siellä miten haluavat ilman että se sanottavasti häiritsee meitä. Ei ole tietenkään mitään uutta, että herään yöllä Pertin telmuamiseen ja tungen tulpat korviin ollakseni välittämättä metelistä.

Viime yönä lojuin kuitenkin puolinukuksissa ihan muuten vain ja havahduin jyrsimisääniin. Ne kuulostivat pahemmilta kuin pelkän pahvin jyrsiminen, joten hiljaa pystyyn, taskulamppu ojoon ja katsomaan, mitä se jätkä tekee.
Pertti jukoliste jyrsii dunaansa! Samalla tavalla kuin Loviisa yrittäessään nakertaa itselleen pakoreittiä. Se on kaivanut yhdestä nurkasta purut pois ja onnessaan munakennon alla jäkertää itselleen kulkuaukkoa. Kiittämätön otus, sillä on paljon virikkeitä ja isonlainen duna ja herra jyrsii dunaansa! Hätäapuna käänsin dunan toisin päin ja annoin vähän lisää ruokaa, mutta koko loppuyö meni siinä, että kuuntelin toisella korvalla dunasta kuuluvia ääniä. Ja eikös Pertti alkanut jyrsiä munakennoa, josta luonnollisesti kuuluu samanlainen nakerrusääni...

En kyllä ymmärrä, onko tässä kesässä jotain ihmeellistä kun isossa dunassa on ollut kaksi syyrialaista ja pikkudunassakin Hilma eikä kukaan näistä ole järsinyt itseään läpi dunan pohjasta. Sitten tulee Loviisa ja Pertti, kumpikin on hampaineen dunaparan kimpussa.
Otsikon lasipurkki viittaa luonnollisesti lasiterraarioon, jota meillä ei ole kuin yksi kappale ja sitä hallinnoi Loviisa. Mutta saisihan niitä ostettua joko uutena tai käytettynäkin.
Okei, näissä Gabberin dunissa on tuo ongelma, että pohja ei ole tasainen, kuten noista Loviisan karkuaukkokuvista näkee. Reunoilla on tuollainen ylimääräinen taite, johon saa kätevästi sisäpuolelta hampaat upotettua. Viikonloppuna näin Turtolan Faunattaressa käsittääkseni Savicin dunia, joiden pohjalaatikko oli ihan sileä ja luulen sen olevan fiksumpi vaihtoehto. Harmi vain että tuon ison dunan kokoista (95*50 cm) dunaa en ole nähnyt muilla valmistajilla, en ainakaan sellaista, jossa olisi hamsterikokoinen kalteri. Lasiterraarion etuna kuitenkin on sen siistimpi ulkoasu hampaankestävyyden lisäksi, mutta toisaalta niiden liikuttelu on vaikeampaa, koska ne ovat painavia, särkyviä eikä niitä saa osiin.

Lisää villihamstereita

2011-07-18T07:54:00.002+03:00

Löysin Facebookin Hamstern Communityn kautta linkin Feldhamster in Wien-blogiin, jota ymmärtääkseni ylläpitää itävaltalainen valokuvaaja. Hän on innostunut kuvaamaan eurooppalaisia villihamstereita ja omien sanojensa mukaan pitää campbellejä lemmikkeinä.
Täytyy sanoa että ovat aika mahtavannäköisiä otuksia nuo villihamsterit. Olisi kiva päästä joskus näkemään.

Popcornihaukka

2011-07-13T21:23:00.002+03:00

ja viikon luontokuva popcornihaukasta:

"Olin haistavinani popcornia..."

Bonsaihamsteri

2011-07-05T20:27:00.003+03:00

Loviisa päätti tarkistaa vielä kerran olisiko siellä kulmassa sittenkin potentiaalinen pakoreitti.

Varokaa roboja!

2011-07-05T18:42:00.004+03:00

Ei ole olemassa petollisempaa hamsteria kuin roborovski. Katsokaa nyt esimerkiksi näitä kuvia robopoikasista. Miten suloisia nappisilmiä ja viiksikuonoja! Aivan viattoman näköisiä ja pehmoisia, kilttejäkin vielä, ihan varmasti noin nätit hamsterit!

Totuus kuitenkin on joka puolella samanlainen kuin meidän riehuva hamsteriherra: vauhtia riittää niin, ettei siinä ehdi mukana ja vaikka robot eivät mitään sylilemmikkejä olekaan, niin olisi silti joskus hyödyllistä, että ne saisi napattua dunastaan käsiin. Ei ole muuten toivoakaan tai sitten minä olen liian hidas niille. Eikä sekään kelpaa ratkaisuksi, että pyydystää vauhdikkaan villipedon pahviputken avulla pieneen kuljetusboksiin ja kuvittelee nappaavansa sen helpommin sieltä käsiinsä. Kuljetusboksista on helpompi karata ja jos ihminen vielä lykkää kätensä sinne, homma helpottuu entisestään. Kyllä, Pertti yritti jo kertaalleen, niin hidas en sentään ole ettenkö saanut pakomatkaa katkaistua heti alkuunsa.

Kaiken lisäksi tämä vekkuli myös herättelee minua yleensä kahden aikoihin aamuyöstä sutimalla dunan seiniä aivan kuin yrittäisi kiivetä niitä pitkin karkuun. No eihän tassu pystysuoralla muovilla pidä mitenkään, muttei se estä Perttiä yrittämästä. Juoksupyöräänsä Pertti joko ei osaa tai halua käyttää, ehkä minun pitää ostaa sille juoksulautanen, jollaiseen se on tottunut Veeran luona.

"Ai mä vai?!"

No joo, onhan se myönnettävä, että harvinaisen suloinen kaveri Pertti on ja sen touhuja on hauska seurailla (silloin kun sitä ei yritä kiinni vaan tyytyy katselemaan).

Järkijättö, kiroileva hamsteriherra

2011-06-29T11:32:00.004+03:00

Jo hakiessani Perttiä Veera varoitteli, että se on kova poika "kiroilemaan" ja huomasin sen toki itsekin: kun herraa vähän häirittiin, se vipelsi seuraavan mökin alle piiloon ja aloitti paheksuvat riiiks-riiiks-vastalauseet. Ja niitä sitten riitti siihen asti, kunnes saimme pojan pyydystettyä vanhasta asuinboksista kuljetusboksiin. Uuteen dunaan sain Pertin siirrettyä vain muutaman kirosanan saattelemana.

Eilen oli siivouspäivä ja vielä yhdentoista aikaan illalla Pertillä ei ollut suunnitelmissa lähteä yhtään mihinkään nukkumapaikastaan. Se on siinä suhteessa erilainen syyrialaisiin ja Hilmaan verrattuna, että se ei ole tippaakaan utelias. Jos muiden hamsterien dunassa rapisuttelee puruja aikansa, ne yleensä tulevat katsomaan, että mikä möykkä nyt oikein kuuluu. Vaan ei Pertti, se vetäytyy entistä tiiviimmin mökkiinsä (joka on kylläkin puusillan alusta, muttei kerrota sitä Pertille) ja todennäköisesti tunkee vessapaperisuikaleita korviinsa, eikä ainakaan liiku mihinkään. Niinpä ei auttanut muu kuin nostella vähän puusiltaa ja sillä tavoin ehdotella, että sieltä pitäisi nyt tulla pois. Närkästynyt hamsteri ryntäsi munakennon sisään ja aloitti manaamisen.

Päätin siirtää sen siivouksen ajaksi kuljetusboksiin, mutta se oli helpommin sanottu kuin tehty. Pertti sinkoili robomaisella vauhdilla piilosta toiseen rääkyen vastalauseitaan. Ja minä en edes yrittänyt sitä kiinni, katselin vain sen menoa kun olin mennyt liikauttamaan munakennoa! Hilman ja syyrialaiset on saanut yleensä helposti napattua tarjoilemalla niiden kulkureitille jotain pahviputkea, jonne ne sujahtavat yleensä sukkana sisään, mutta Perttipä on fiksumpi poika ja kiertää kaikki epäilyttävät pahviputket kaukaa. Munakennoon se kuitenkin haksahti ja niin nostin sen munakennossa kuljetusboksiin. Luonnollisesti närkästyneen marinan saattelemana.

Kuljetusboksin kantta ei sitten kannata pitää auki, koska tuo pieni superpallo pomppaa vielä jonain kauniina päivänä sieltä karkuun. Pertti valehtelematta hyppi pitkin boksin seiniä ja oli ihan hilkulla ettei se olisi päässyt laidasta ylitse. Siivouksen jälkeen päätin vähän aikaa kokeilla, mitä se tekisi kädelleni, jos sen panisin kuljetusboksiin. Pertti on näet tuntunut vähän aralta käden suhteen.
No joo, ei se kättä ainakaan pelkää. Aivan rohkeasti se vipelsi käden vierestä ja alta ja vähän suunnitteli kädelle kiipeämistäkin. Se nyt vain ei selkeästikään näe mitään syytä, miksi hänen pitäisi olla erityisen kiinnostunut ihmisen kädestä.

Takaisin siivottuun dunaan mentiin vessapaperiputkessa tuttujen riiks-kirosanojen säestyksellä. Tästä aivan kamalasta koettelemuksesta Pertti sai lohdutukseksi uutta ruokaa, koivunlehden ja pätkän mustikanvarpua. Mutta Pertin menoa täytyy joskus videoida, että roboja tuntemattomat lukijat saavat jonkinlaisen käsityksen sen päättömästä vauhdista.

Ekat kuvat Pertistä

2011-06-27T19:09:00.002+03:00

Pertin kuvia onkin jo kärtetty siitä asti, kun herra meille kotiutui. No, aluksi se vaikutti vähän ujolta ja sitten liian vauhdikkaalta ja sitten olin juhannuksenkin poissa enkä voinut tietenkään kuvata Perttiä. Eilisiltana kuitenkin onnistuin nappaamaan siitä muutamia kuvia ja tässä se meidän uusin söpöläinen nyt on!

Pertti on kotiutunut!

2011-06-22T21:41:00.002+03:00

Kävin tänään hakemassa Pertin Veeralta Laajasalosta ja matka Nurmijärvelle sujui mainiosti. Heitin kotona kaverin valmiiksi sisustettuun dunaansa ja lähdin itse kauppaan. Ensin Pertti vipelsi ihmeissään pitkin ja poikin, mutta kun tulin kaupasta, se oli majoittunut johonkin piiloon, kuten yöeläimelle sopiikin. Eli kai se on sitten kotiutunut ainakin jonkin verran. En viitsi mennä sitä erityisesti käpälöimään, tutustukoon tämän illan uuteen kotiinsa. Katsotaan huomenna sitten.

Käsittelin Perttiä kyllä jo vähän Veeran luona ja ensivaikutelma on vilkas. No, robohan se onkin, mutta tätä kaveria ei pallotella yhtä huolettomasti käsissä kuten Loviisaa ja Hilmaakin. Ei, kyllä se täytyy pitää tiiviisti kämmenten sisällä ja mieluusti vielä dunan tai kuljetusboksin yläpuolella, siltä varalta että se päättää tehdä kamikaze-loikan. Mutta söpö kaveri se on, kertakaikkiaan!
Kuvia ei valitettavasti ole uudesta kodista, kas kun se tosiaan on vetäytynyt piiloon.

Pertin uusi koti

2011-06-21T21:46:00.003+03:00

Minun pitäisi hakea huomenna meidän robopoika Opossums Bertil eli työnimeltään Pertti. Sisustin sille jo dunan tänään valmiiksi, juoksupyörä puuttuu vielä, sen verran täytyy tehdä uudelleenjärjestelyä että se mahtuu. Juomapullo on valmiina ja ruuat pakastimessa ötökkäkaranteenissa.

Perheenlisäystä

2011-06-16T10:00:00.004+03:00

Olen vihjaillut erinnäisille tahoille meille mahdollisesti saapuvasta karvaisesta perheenlisäyksestä ja nyt kun osto on sovittu, voinen paljastaa mitä meille on oikein tulossa.
Toinen syyrialainen? Ei...
Talvikko varmaan! Ei, ei talvikkoakaan toistaiseksi.
No ihan varmaan kissa sitten, sinähän sanoit olevasi kissaihminen. No ei, kyllä jyrsijöissä pysytään edelleen.

Meille on tulossa roborovskipoika!
Robot ovat suloisia ja erittäin vilkkaita hamstereita, jotka muista poikkeavasti ovat yleensä laumaeläimiä ja viihtyvät parhaiten pareittain tai pienessä laumassa saman sukupuolen kera. Tässä onkin robon ongelma ollut, olen halunnut "kokeilla" roboa lemmikkinä, mutta sitten siinä kuitenkin kävisi niin että jos vaikka parin hankkisi, toinen kuitenkin kuolisi ennen toista ja sitten olisi yksinäinen robo, jolle pitäisi kaveri hankkia, tietysti nuorempi ja sitten tämä vanha kaveri kuolisi ja nuori jäisi taas yksin ja niin edelleen. Olisimme siis roboloukussa.

Sattuipa sitten silmään Veeran myynti-ilmoitus yksinäisestä robouroksesta, joka ei enää tahdo sulattaa kämppäkaveria ja eleleekin siis yksikseen. Kyseinen uros on alunperin Ruotsista tuotu ja se on jättänyt jo pari poikuetta, joten se on osansa siis tehnyt robojalostuksen hyväksi. Nyt se on hieman reilun vuoden ikäinen ja kaipailisi eläkekotia. Mikäpä parempi ratkaisu meille!

Ensi viikonloppuna siis haen Tampereelta Nurmijärvelle meidän kääpiödunan ja kalusteita ja juhannusviikolla lupasin hakea Opossums Bertilin. Vähänkö odotan jo innolla?

Euroopan serkut

2011-06-15T10:11:00.002+03:00

Ylen sivuilta silmiin osui harvinainen hamsteriaiheinen uutisotsikko: EU-tuomioistuin: Ranska ei ole suojellut hamstereita. Eurooppalainen hamsteri (Cricetus cricetus) ei ole yleisesti ottaen uhanalainen, mutta monessa Euroopan maassa se on hyvin harvinainen. Sitä on pidetty viljelytuholaisena ja osin niitä on tapettu myös turkin vuoksi.
Eurooppalainen hamsteri on syyrialaista huomattavasti suurempi, sen ruumiin pituus on Wikipedian mukaan 20-30 cm ja painokin voi lähennellä kiloa. Lisäksi sillä on pitkähkö häntä (4-6 cm). Melkoinen pakkaus siis!
Toivottavasti Ranskan harvinaiset hamsterit jäävät jatkossa rauhaan.

Nuokkuuko hamsterit?

2011-06-13T22:25:00.004+03:00

Tässä olen Loviisan kanssa jälleen vaatehuoneessa, jossa se on touhunnut vähän aikaa, mutta nyt tuntuu vauhti hieman hyytyneen. Tässä ei nyt ole ihan sopivassa nurkassa mökkiä, minne hamsteri pääsisi torkkumaan, mutta noissa rauhallisissa nurkissa seurasin, kun Loviisa jäi siihen paikalleen jököttämään. Hiljakseltaan tuntui että sitä alkoi väsyttää ja näytti ihan siltä kuin se pilkkisi kuin isäntänsä ikään pään sillä lailla nyökähdellessä, mutta sitten kuitenkin herätessä takaisin toimintaan. Nyt se taas tuossa touhuaa täydellä teholla ja meinasi syödä sukkiani, mutta taitaa olla hamsterikin väsynyt, vaikka helteet ovat jo hellittäneet.

Täytynee raukalle laittaa tänne unimökki, jos meinaa hamsteria alkaa nukuttamaan. Ensimmäisen kerran tuollaista huomasin, joten toivottavasti tuo on ihan vain hamsterien väsymyksen merkkejä, eikä mitään oireita mistään vakavammasta. Kameraa ei valitettavasti ollut, että olisin voinut tallentaa nuokkuvan hamsterin. Melkein kyllä itseänikin alkoi unettaa sen katseleminen.

Harvinaista herkkua

2011-06-12T22:07:00.006+03:00

Jo alusta asti, kun meillä on hamstereita ollut, on pitänyt saada eräs hetki ikuistettua blogia varten. Tänään se sitten onnistui. Tässä on Loviisan jumppavideo, olkaapa hyvä:

Kuulumisia

2011-06-10T10:44:00.003+03:00

Loviisa on asustellut nyt pari viikkoa uudessa terrassaan. Valitettavasti siitä ei ole vielä kuvia saatavana, koska kamera on ollut minulla täällä Nurmijärvellä. Terraarion silikonitiivisteet ovat saaneet kyytiä neidin etsiessä raivoisasti pakoreittiä, mutta muuten Loviisa on kotiutunut hyvin uuteen asumukseensa.

Sitten voin sen verran raottaa salaperäisyyden verhoa, että olen kaavailemassa meille karvaista perheenlisäystä, mutta siitä sitten tarkemmin myöhemmin, kun juttu varmistuu.

Millä saa hamsterista sylihamsterin?

2011-06-06T22:53:00.003+03:00

No tietysti yrittämällä syödä popcorneja samalla, kun ulkoiluttaa hamsteria vaatekomerossa. Loviisalla toki oli omat eväänsäkin taktisesti sijoiteltuna ympäri vaatehuonetta eri tasoilla, mutta ne löydettyään päätti arvon neiti lähteä metsästämään bonuspopcorneja henkilökunnan lautasilta. Koskaan ei ole Loviisa pyrkinyt yhtä innokkaasti syliin tai kommentoimaan blogiin.

Kirjeenvaihtajamme sai tuoreet kommentit Loviisalta aiheeseen:


ä,ääc         lä,,,,,,,,,,,,,,,,,,,ä
?j                      ,s§kääääääääääääääääääääääkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkå.‬'

Uusi terraario

2011-05-26T20:58:00.002+03:00

Huuto.netistä löytyi sopuhintainen ja sopivankokoinenkin lasiterraario meidän pakoa suunnittelevalle hamsterille. Sattuupa vielä niin sopivasti että on Tampereella, täytyy nyt toivoa, että myös saan sen huudon itselleni. Kokoa lasipurnukalla on 120*35 cm eli pohjapinta-ala on hieman pienempi kuin nykyisessä 95*50 cm dunassa, mutta sille nyt ei voi mitään. Terra on vähän korkeampi kuin duna, joten siihen saa paremmin tasoja. Ajattelinkin katsoa, jos täältä maalta löytyisi sopivaa rakennusmateriaalia, niin voisin askarrella Loviisalle mahdollisesti muitakin puukalusteita.

Ja lasista tuskin tulee läpi itsepäisinkään hamsteri. Parempi kuitenkin olla vannomatta....

Itsepäisyys vie läpi vaikka sinisen muovin

2011-05-21T20:47:00.005+03:00

Tänään ennen reissuun lähtöä päätin vielä kuitenkin siivota Loviisan mökin, vaikka tyypillisesti siivousten välillä on päivä tai pari. Loviisaa nuo siivousvälien vaihtelu ei ole tuntunut haittaavan, eikä sitä ehkä olisi tälläkään kertaa haitannut -- tosin aivan toisenlaisesta syystä. Nimittäin siinä siivotessani unisen hamsterin mökkiä siellä normaalien varastojen lisäksi olikin jostain syystä sellaista sinistä muovipurua ihan pinnalla asti. Epäluulothan siitä sitten heräsi kun kerran dunakin pohjaosa oli vastaava väriä ja tuli kaivettua vähän syvemmälle puruihin, josta sitten löytyi tälläinen projekti.

From Hamsteriblogi

Nähtävästi Loviisa on öiden hiljaisina tunteina jo pitemmän aikaa hautonut juonia ja suunnitelmaa paosta. Niin hyvin oli hamsteri piilottanut operaationsa, että ilman tämän päivän yllätyssiivousta olisikin varmasti joku päivä saanut ihmetellä nurkissa vilistelevää karkulaista. Sekin tosin olisi ollut parempi vaihtoehto, sillä se olisi tarkoittanut, että Loviisa olisi selvinnyt pudotuksesta dunan alustana olevan lipaston korkeudelta ehjänä. Kuten näkyy, reikä on oikeasti läpi tuollaisesta perusmuovidunasta.

From Hamsteriblogi

Loviisa tietysti kiisti kaiken ja yritti esittää vielä unisen yllättynyttä: "Kas, mistäs ihmeestä tuollainen reikä dunan kylkeen on yllättäen ilmestynyt?".

From Hamsteriblogi

Vartij... Henkilökunta piti nopean puhelinneuvottelun ja tuloksena nopeasti päätettiin kasata hieman isompi haaste Loviisan kunnianhimoisille karkaussuunnitelmille.

From Hamsteriblogi

Samalla duna siirrettiin lattialle ja myös muut nurkat tarkistettiin vastaavanlaisien projektien varalta. Yhdestä nurkasta löytyikin jo vanhemman projektin alkua.

From Hamsteriblogi

Tämäkin nurkka sai hieman haastavammat esteet ja henkilökunta päätti vielä hieman dunan järjestystä muuttamalla antaa Loviisalle muutakin mietittävää kuin tunnelien järsiminen dunan läpi.

From Hamsteriblogi

Nyt duna on lattialla. Henkilökunta seuraa jännityksellä Loviisan seuraavaa siirtoa.

Vuosi ja päivä Loviisaa!

2011-05-10T11:49:00.002+03:00

Tasan vuosi ja päivä sitten eli 9.5.2010 saapui meille pieni saippuapalanen, joka myös Loviisana tunnetaan.
Mitäpä tästä kuluneesta vuodesta voisi sanoa? Viisiviikkoisesta, 82-grammaisesta sintistä ollaan tultu tähän, vuoden ikäiseen, miltei parisataa-grammaiseen hienoon hamsterineitiin. Hauskaa on ollut huomata, että vaikka onkin syyrialaisnaaras, Loviisa on ollut joiltain osin aivan erilainen käytökseltään kuin mitä Katariina tai Karamelli olivat. Jokaisella on ollut oman juonensa ja metkunsa.
Toivottavasti saamme vuoden päästä juhlia vielä Loviisan kaksivuotissynttäreitäkin, jos siitä tulisi ensimmäinen meidän hamstereista, joka elää yli kahden vuoden rajapyykin.

Ja kiitokset kasvattajalle maailman ihastuttavimmasta nauhatytöstä!

Järkytys

2011-05-02T15:03:00.003+03:00

Olen pahoillani ettei minulla ole esittää kuvaa sydänjuuriaan myöten järkyttyneestä Loviisasta, mutta tilanne oli valitettavasti sellainen, ettei sattunut olemaan kameraa lähistöllä eikä ollut mahdollisuutta hakea sitä.

Karri tuli vappuaattoiltana kotiin joskus klo 20-21 hieman liikuttuneessa mielentilassa. Oikaisi siinä sitten sohvalle ja ummisti silmänsä. Minä totesin, että voisin mennä siivoamaan Loviisan dunan. Otin Loviisan boksiin, siivosin ja otin sen uudestaan käsiini, että siirtäisin neidin puhtaaseen dunaan. Juuri tällä sekunnilla kuului olohuoneen sohvalta rappaukset räjäyttävä "SNORKROOHH!"
Vähemmästäkin järkyttyy pieni hamsteri, äänihän kuulosti tasan siltä että taivas putoaa niskaan ihan justiinsa! Loviisan ilme ja olemus olivat todellakin näkemisen arvoiset, se jähmettyi kädelleni silmät suurina ja korvat pystyssä, niin järkyttyneen näköisenä että minua alkoi naurattaa samalla kun kirosin kameran puutetta.
Sohvalta kuului seuraava "SNORKROOHH!" Loviisan silmät leviävät entisestään ja se näyttää jo siltä, että saa slaagin minä hetkenä hyvänsä. Silitin sitä vähän ja yritin rauhoitella, että se ei ole maailmanloppu eikä edes maanjäristys, se on vain isäntä tuolla sohvalla, sitä vähän väsyttää. Laskin Loviisan dunaansa ja se vilisti turvaan mökkiinsä vain huomatakseen, että sieltä puuttuvat ruokavarastot ja lakanat. Pahustako sitä pitää hamsteria niin kiusata?!

Jos joskus kasvattaisi hamstereita...

2011-04-28T08:55:00.002+03:00

Littoisten näyttelyreissulla tuli juteltua Veeran kanssa noista kasvatutasioista, Veerahan kasvattaa talvikoita ja roboja ja oli tuolloin hakenut kasvattajanimeä molemmille lajeille. Ja sen hän saikin heti kun täytti 18 vuotta.
Samalla tuli jutusteltua myös kasvattajanimen valinnasta ja sen kriteereistä, joita nyt en muista kaikkia. Mietin tuossa yksi päivä, että minullahan olisi jo montakin hyvää ehdotusta kasvattajanimeksi, jos jonain päivänä päättäisin alkaa kasvattaa hamstereita ja myöhemmin hakisin niille kasvattajanimeä.

Ensimmäinen vaihtoehto olisi luonnollisesti Karamellin, meidän ensimmäisen hamsterimme kunniaksi. Siitähän koko juttu alunperin alkoi ja olisi vähintäänkin sopivaa valita Karamelli kasvattajanimeksi. Ongelmana siinä on se, että karamelli on myös yksi värinimitys syyrialaisilla, joten se voisi tulla torpatuksi sen takia.

Toinen vaihtoehto olisi Pikkunörtin, joka sopisi hienosti meidän nörttihamstereille ja vähän omistajillekin... Ikävä kyllä se muistuttaa ihan liiaksi jo olemassa olevaa tunnusta Pikkumökin.

Kolmas vaihtoehto olisi Tuulenviemän, joka tulee luonnollisesti suosikkikirjani mukaan. Harmi että englanninkielinen Gone With The Wind's on liian pitkä.

Neljäs vaihtoehto olisi kansainväliseenkin käyttöön soveltuva Stendals. Stendal on lapsuudenkotini vanha, ruotsinkielinen nimi. Nykyinen nimi Anttila ei oikein sovellu käytettäväksi mitenkään päin, mutta Stendal olisi ihan hyvä.

No, ensin pitäisi kuitenkin kasvattaa ja kun siihen ei ole kiinnostusta, niin se siitä.

Alas valvontayhteiskunta!

2011-04-26T20:07:00.006+03:00

Herkkutikkua ennen Loviisa oli eräänä päivänä päättänyt esittää radikaalin vastalauseensa valvontayhteiskuntaa vastaan ja tuhota henkilökunnan asentaman lämpömittarin.

Tai sitten kyseessä oli protesti radikaalia avoimuutta vastaan ja Loviisan keino suojella dunansa lämpötilan yksityisyyttä. Mene ja tiedä. Seuraavan kerran henkilökunta piilottaa anturit paremmin Loviisan ulottumattomiin.

Herkkutikku

2011-04-26T19:50:00.006+03:00

Mitäs, mitäs, mitäs täältä tällä kertaa löytyi? Herkkutikku ihan ypöyksin roikkumassa.

Tilannetta selvästi pitää tutkia tarkemmin.

Kyllä se syötävää on -- kimppuun vain.

Ärr... minä tapan ...

Loviisa 1v kiittää

2011-04-05T23:39:00.003+03:00

Loviisa 1v kiittää kaikkia onnittelijoita!

Jälkihuomautuksena Loviisa haluaa myös mainittavan, että vaikka kuvaushenkilökunta nyt vaatikin saada laittaa tämän vähemmän edustavasta kuvakulmasta otetun kuvan esille, on Loviisan paino tänään 189g -- ainakin ennen synttäriherkuttelua. :)

Ahne Loviisa

2011-04-02T21:54:00.003+03:00

Loviisan unia ei häirinnyt tippaakaan se, että iltapäivällä keittiössä paistettiin lihaa. Varsinkin Katariina oli tällaisina päivinä usein tulossa jaolle, mutta ehkä Loviisa ei ole vielä sitä hoksannut, vaikka liha sillekin maistuu kovin hyvin. Sen sijaan myöhemmin illalla, kun mies teki popkorneja oli meillä dunassa yksi kappale hamstereita kuono pitkällä vartomassa omaa osuuttaan. Yksi annettiin ja L kerjäsi lisää. Toinen annettiin eikä sekään vielä riittäny, mutta me päätimme napata ahneen hamsterin dunasta iltaulkoilulle, kun se niin innokkaasti oli tulossa pois sieltä. Täällä minä nyt sitten istun Loviisan kanssa vaatekomerossa. Otin muutaman popkornin mukaan virikkeeksi. Yhden Loviisa saikin jo ja toisen pihisti hyllyltä omine lupineen kun minun silmä vältti. Päivän popkornikiintiö taitaa olla täynnä!
Harmi ettei huomattu ottaa kuvia meidän pikku-kerjäläisestä.

Loviisa muuten täyttääkin ensi tiistaina kokonaisen vuoden ja siitä viiden viikon päästä tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Loviisa tuli meille. Niin äkkiä se aika on kulunut!

Näyttelysanastoa

2011-03-27T15:55:00.002+03:00

Tässä sitten vähän näyttelysanastoa eiliseltä.

tyyppi - type
rakenne - conformation
pää - head
silmät - eyes
korvat - ears
koko - size
(tyyppi ja sukupuolileima - kohdalle emme Lotan kanssa käyttäneet erityisempää termiä kuin type, voisi ehkä olla type and gender characteristics)

väri - color
värimerkit - markings
kuvio - pattern
perusväri - color tai top coat color
pohjaväri - base color tai under color
puolikuut - moons
vatsaväri - belly color
poskimerkit - cheek markings tai cheek flash
hilkka - hood
tikkaus - ticking
kaulanauha - chest band

turkki - fur
tiheys - (fur) density
pituus - length
tasaisuus - evenness
satiini - satin
rex - rex
vatsaturkki - belly fur

terveys - health
yleiskunto - general condition
turkin ja ihon kunto - skin and fur condition
kynnet - nails
hampaat - teeth

häntä - tail
suora - straight
mutka (knikki) - kink (kinked tail)
(tarkkailtava - tähän emme käyttäneet mitään erikoisempaa termiä, se oli vain "not ok". Korrekti termi voisi olla ehkä observed tms)
arvosana - overall grade
erinomainen - excellent
erittäin hyvä - very good
hyvä - good
(melko hyvä - Lotta ei käyttänyt tätä, minun ehdotuksiani olivat decent tai quite good)
tyydyttävä - satisfactory
luonna - temperament
hylätty - disqualified

Littoisten kuulumiset

2011-03-27T15:14:00.005+03:00

Eilen oli Littoisten työväentalolla SHY:n hamsterinäyttelyt ja olin lupautunut sinne sihteeriksi, kun ulkomuotoluokkiin oli tulossa ruotsalaiset tuomarit Lotta Ling ja Sebastian Mårtensson. Viime vuonna samassa paikassahan olin Sebastianin sihteerinä, tällä kertaa Lotan sihteerinä, joka tuomaroi syyrialaisten ulkomuotoluokat. Näyttelyissä oli reilu 60 syyrialaista, joten puuhaa riitti.

Aamulla oli ollut aikainen lähtö, olin lupautunut nappaamaan kyytiini Vantaankosken rautatieasemalta Veeran, Eevin ja Sofian hamstereineen. Veeralla oli hamstereiden lisäksi myös buffettikamoja mukana iso kassillinen ja Eevillä menomatkalla terraario tarvikkeineen, jonka hän oli myynyt ja lupasi toimittaa sen Littoisten näyttelyyn. Onneksi autoon mahtui hyvin!

Matka meni mainiosti ja olimme perillä näyttelypaikalla hyvissä ajoin. Sain ennen arvostelujen alkua nähdä Loviisan veljen Myrtillon eli Mustikan sekä Karoliinan kasvattaman poikueen, jonka isä on netti-idolini Julius Jamboree ja emo toinen netti-ihastus Paris eli Two Minutes To Midnight. Poikaset olivat nyt juuri luovutusikäisiä ja Karoliina oli niitä tuonutkin näyttelypaikalle sen takia, että poikasen varanneet tulivat niitä sieltä hakemaan uusiin koteihinsa. Ennen poikasten luovutusta Karoliina lykkäsi minun eteeni kaksi boksillista eliyhteensä 13 hamsterinpoikasia katsottavaksi ja ihailtavaksi. Arvatkaa muuten kävikö mielessä kaapata boksit kainaloon, hypätä autoon ja kaasuttaa sohjo roiskuen karkuun? Järjettömän ihania poikasia, mutta niinpä on ihana kakaroiden isäkin, jonka sain nähdä myös (ja kuvakin löytyy tuosta alta).

Uudet arvostelukaavakkeet aiheuttivat hieman harmaita hiuksia, koska niissä oli uusia arvostelukohtia ja ne olivat tuiki tuntemattomia myös tuomareille, vaikka he ovatkin Suomessa tuomaroineet aiemminkin. Alunperin luvattiin virallista käännöstä noista kaavakkeista, mutta näyttelypaikalla sellaisia ei sitten mistään löytynyt, joten ei muuta kuin säveltämään omasta päästään. Arvostelut alkoivatkin sujua ja itse sihteeröinnin lomassa yritin napata kaikista hamstereista kuvan, minulla oli näet Karrin järkkäri mukana. Melkein kaikista lyhytkarvaisista hamstereista jonkinlainen kuva tulikin, mutta arvosteluissa kesti sen verran aikaa, että jouduimme kiristämään tahtia ja jätin kuvaamisen sikseen.

Sihteerin suosikille olin tälläkin kertaa varannut pienen ruokapalkinnon ja tällä kertaa sen sai lyhytkarvainen satiini blondi uros Locking Up The Sun. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt blondi-väritystä ja yhdistettynä satiiniin se oli todella upea. Ja koska kyseinen hamsupoika oli muutenkin mahdottoman suloinen, oli se palkintonsa ansainnut.

Kotiin pääsimme lähtemään kuuden tienoilla illalla ja itse olin kotona vasta kahdeksan jälkeen. Koska lähtö oli ollut aamulla puoli seiska, voisi tuota nimittää kelpo näyttelypäiväksi vaikkei omia hamstereita ollutkaan mukana.

Hopeanharmaa hurmuri. Lotta huomasi että mukana oli paljon hopeanharmaita hamstereita ja kysyi, onko Suomessa menossa jokin hh-buumi. En osannut vastata siihen mitään, mutta en ihmettelisi vaikka olisikin, sillä miellyttää tämä väri omaakin silmää.

Julius julmetun-suloinen. Lailla pitäisi tällaiset hamsterit kieltää.

Amerikan Pastilli tutkii lomakkeita.

Lisää kuvia löytyy Flickristä.

Must ... feed ...

2011-03-23T10:04:00.003+02:00

Päivänvalokaan ei saa unista hamsteria pysymään pois ruokakupeiltaan, kun henkilökunta on toimittanut niihin uutta sisältöä.

Uusia hamsteriblogeja

2011-03-16T10:20:00.003+02:00

Bongasin netistä pari uutta tulokasta hamsteriblogien harvaan joukkoon.
Toinen on Veeran hamsteriblogi, joka on vasta aloittanut. Veeraltahan ostin aikanaan Hilman ja tässä juuri sydän verta valuen katselen hänen talvikoitaan, joista muutamia aikuisia on tarjottu lemmikkikoteihin ja poikasiakin on tullut. Ei tasan tee hyvää hamsterikuumeelle katsella esimerkiksi Veeran hamsterisivujen valokuvia!

Toinen tuttavuus on Pumpkin's - talvikoiden blogi, joka sekin on varsin tuore vielä, mutta toivottavasti aktiivinen. Ja näistä blogeista tuli mieleen, että jos itsekin alkaisi blogata ainakin osin englanniksi, mutta ehkä meillä pelkkinä lemmikkiomistajina ei ole tarvetta moiseen.

YLE: Loviisa pelkää Japanin vaikutuksia ydinvoimapäätoksiin

2011-03-15T11:32:00.005+02:00

Hamsteriparkaa on taas peloteltu jopa YLEn toimesta. Tapahtumapaikalla oleva kirjeenvaihtajamme raportoi Loviisan pelänneen tulevaisuutta niin paljon, ettei se halunnut eilen poistua dunastaan edes iltaulkoilulle ennen aamuyötä. Miten pitkälle ydinvoiman vastustajat saavat mennä hamsterien pelottelussa, kysyy huolestunut omistaja. Miten käy Loviisa III:n?

© KH

K18: Hamsteritatuointi

2011-03-07T20:26:00.004+02:00

lähde: Tattoo Failure

Osuipa internetin ihmeellisessä maailmassa vastaan tällainen tatuointi. Eikö olekin aivan suloisen lutunen hamsteritatska? Hamsteri muistuttaa kovasti meidän Katariinaa, joka sattumoisin tikkasi minua sormeen kerran oikein kunnolla.

Lisää näyttelyasiaa: 26.3. Littoinen

2011-03-02T08:12:00.002+02:00

Siinä ei ole mitään hölmöä, jos kasvattaja lähtee ison hamsterimäärän kanssa näyttelyihin muutaman sadan kilometrin päähän, varsinkin jos arvostelemassa on ulkomaisia tuomareita. Senkin nyt vielä ymmärtää, jos joku lähtee yhden hamsterin kanssa näyttelyihin muutaman sadan kilometrin päähän, varsinkin jos pääsee kimppakyydillä. Mutta se, että lähtee parin sadan kilometrin päähän hamsterinäyttelyihin ILMAN yhtäkään hamsteria, ihan vain siksi että lupautui vapaaehtoisesti toimimaan taas sihteerinä, sen järkevyydestä voidaan olla montaa mieltä!

Littoisissa järjestetään siis hamsterinäyttely 26.3. ja ulkomuotoluokkaan on tulossa ruotsalaiset tuomarit. Katselin tuossa matkareittejä Nurmijärveltä Turun liepeille ja totesin että vähän vajaa parisataa kilometriä ja pari tuntia menee matkoihin aikaa eikä reitti ole ylettömän vaikea. Loviisaa en kuitenkaan saa näyttelyihin mukaan, koska Tampere ei sijoitu millään tavoin matkan varrelle. Tietysti jos mies suostuisi vaikka junalla tulemaan lauantaiaamuna Turkuun Loviisan kanssa, mutta jaksanpa epäillä että näin käy. Ja kun ei Loviisa nyt ole noissa ulkomuotoluokissakaan ollut mikään voittamaton tähti tai edes jalostukseen kaavailtu hamsteri, niin ei sillä niin ole väliäkään.
Vallan kätevästi Vantaankosken rautatieasema osuu tuon matkareittini varrelle. Kun SHY:n foorumilla pari helsinkiläistä tuttua jo kyselikin kyytiä, osasin heti sanoa että sopii, jos hommaavat itsensä ja hamsterit aamulla aikaisin Vantaankoskelle. Tämä kuulemma sopii ja Hamsteri-Express kulkee taas. Tarkempia aikatauluja sovittaneen sitten lähempänä ajankohtaa, näyttelyihinhän on vielä reilut 3 viikkoa.

Näillä näkymin toimin Lotta Lingin sihteerinä. Lotta arvostelee syyrialaiset, joten olen varma että kirjoittamista taas riittää, perinteisesti syyrialaisia on ollut aina paljon. Mietiskelin eilisiltana hiljaa mielessäni että vaikka ruotsalaistuomarit arvostelevatkin englanniksi (jos on pakko), voisin ehkä ehdottaa että tuomari kokeilisi puhua ruotsia, hitaasti ja yksinkertaisesti toki. Kun pitäisihän minun ruotsia osata jossain määrin, vaan se on niin pahasti ruosteessa kun ei ole ollut tarvetta. Tietysti aluksi pitäisi tarkistaa tuomarilta tärkein sanasto, mitä tulee vastaan. Ruotsin hamsteriyhdistyksen sivuiltakin varmasti löytyy paljon apua.

PiNan ystävänpäivänäyttely 26.2.11

2011-02-26T17:45:00.002+02:00

Kas niin, olen hädin tuskin kotiutunut Ikurista, missä pidettiin tänään Pirkanmaan Nakertajien ystävänpäivänäyttely. Tarjolla oli lemmikkiluokat hamstereille, tuomarina Niina Toivonen ja sihteerinä minä. Hamstereita oli melko tarkkaan 30 kappaletta ilmoitettu mukaan, kääpiöitä oli 7 ja syyrialaisia 23 kappaletta.

Kääpiöiden lajijakauma oli muistaakseni seuraava: 2 talvikkoa, 2 roboa ja 3 kiinaria. Voiton vei pikkuinen nuori kiinarityttö, joka oli todella hellyttävä.
Syyrialaisten luokassa oli todella kova taso, Niina jakoi arvosanoiksi vain erinomaisia ja erittäin hyviä ja kunniamainintoja ja erikoispalkintoja jaettiin sijoitusten lisäksi runsaasti. Parhaaksi syyrialaiseksi valittiin tänään Saana Kankareen veteraani-ikäinen Poker Face, joka valmistui samalla valiolemmikiksi. Olen nähnyt Pokerin näyttelyissä aikaisemminkin ja se on ollut erittäin menestynyt hamsteri myös ulkomuotopuolella, sillä taisi olla jo plakkarissaan muotovalion tittelikin.
Kakkossijalle tuli nuorempi uros, myös Saanan omistama Gorbatshov, upea keltainen lyhytkarva. Vaikka minä en mitään hamstereista ymmärräkään, sen turkki näytti jo heti ensisilmäyksellä upealta ja mahtavan samettinen turkki sillä olikin. Kun se muutenkin oli hyvässä kunnossa ja mukava luonteeltaan, kakkossija oli ihan ansaittu.
Kolmossijan sai yksi "nettisuosikkini", hopeasoopeli lk uros Julius Jamboree, jonka kuvia olen ihastellut jo kauan SHY:n foorumilla ja Facebookissa. Pääsin tänään ennen näyttelyn alkua vähän pallottelemaan Juliusta käsissäni ja se on livenäkin aivan yhtä rakastettava kuin valokuvissakin.

Olin aamulla vielä tehnyt pienen ruokapussukan, jonka lahjoitin erityispalkinnoksi, joka annettaisiin "Sihteerin suosikille". Olen toisinaan sihteerinä ollessani maininnut aina joistain hamstereista, että tuo olisi nyt ilman muuta sihteerin suosikki ja tällä kertaa päätin ihan oikeasti jakaa "Sihteerin suosikki"-erikoispalkinnon. Eihän sillä mitään virallista arvoa sinänsä ole, mutta olkoon nyt kiva pikkupalkinto kuitenkin.
Kääpiöluokan jälkeen päätin että valitsen syyrialaisten joukosta suosikkini. Homma meni kuitenkin kovin, kovin vaikeaksi, koska syyrialaisluokassa oli niin monta todella upeata hamsteria ja toisaalta moni suosikkiehdokkaista voitti jo muutenkin jotain, sijoittui tai sai kunniamaininnan. Ja toisaalta en halunnut jakaa palkintoa jo entuudestaan tutuille hamstereille, vaikka mainitut Julius ja Pokeri olisivatkin olleen erittäin hyviä ehdokkaita.
Lopulta päätin antaa palkinnon päivän söpöimpiin kuuluneelle nuorelle helmiäissafiiri talvikkotytölle. Tämä Maria-talvikko oli ollut kääpiöiden luokassa ensimmäinen arvosteltava jakoska Niina aloitti kääpiöistä, se oli siis myös päivän ensimmäinen hamsteri. Katselin sitä jo silloin että onpas suloinen ja merkitsin rastin tytön kohdalle, mutta ajattelin, että ei saa antaa ensimmäisen söpöläisen hurmata itseään, kun muita on vielä tulossa vaikka kuinka paljon. Mutta tämä tyttö oli kääpiöluokan ehdottomasti hurmaavin hamsteri ja kerrassaan sopiva sihteerin suosikiksi, vaikka syyrialaisluokasta löytyikin monia vahvoja haastajia.

Loviisakin oli mukana ja se sai hienon arvostelun, muttei palkintoja. Arvostelu näyttää tältä:
Arvosana: erittäin hyvä+
Häntä: suora
Yleiskunto: hieno massa, lihaksia on mutta voisi olla kiinteämpikin, muuten hyväkuntoinen tyttö
Turkki: pehmeälaatuinen, hieman kuiva iho takaosasta, tiheys ok
Korvat, silmät, hampaat: kauniit, ilmeikkään silmät, korvat kivat ja kirjavat, hampaat ok
Kynnet: ok
Käsiteltävyys: kiltti, rauhallinen, moittii hieman kääntelyä (jännittää itseänsä)
Yleisvaikutelma: kaunis naaras, hyvä kokonaisuus

Poskipussi 1/11

2011-02-24T19:08:00.003+02:00

No niin, tänään kolahti postilaatikkoon vuoden ensimmäinen Poskipussi eli SHY:n jäsenlehti. Tällä kertaa olin saanut itsekin aikaiseksi raapustaa ja lähettää siihen yhden artikkelin, jonka aihe oli... tämä blogi! Olin kirjoittanut artikkelin jo viime syksynä, mutta olin missannut viime vuoden viimeisen Poskipussin deadlinen ja siksi se ehti vasta tämän vuoden lehteen. Niinpä se oli tietysti ehtinyt vähän jo vanheta, tekstissä meillä väitetään olevan kaksi hamsteria, mutta eihän niitä enää ole kuin yksi, kun Hilma lopetettiin ennen joulua. Ja nämä asumisjärjestelyt eli lähinnä se, kun minä olen ainakin viikot täällä Nurmijärvellä ovat muuttaneet blogin luonnetta siinä mielessä, että Karri kirjoittaa nyt suurimman osan blogiteksteistä.

Liitän tekstin tämän postauksen loppuun. Tekstin lisäksi artikkelia koristivat meidän kaikkien hamsterineitokaisten poseerauskuvat. Niiden lisäksi pari ottamaani näyttelykuvaa Hyvinkäältä oli päätynyt koristamaan näyttelytulosten osiota.
Muuten lehdessä oli melko tavalla esitelty kahta harvinaisinta hamsterilajia, kiinankääpiöitä ja campbelleja. Olen edelleen varsin varma siitä, että seuraavaksi meille tulee campbelli tai pari vaikka toisaalta ne suloiset talvikotkin houkuttelevat, en voi sitä kieltää... Uusi palsta Niksipussi on varmasti tervetullut lisä lehteen ja aion itse kokeilla vinkkiä laimennetusta etikasta dunan pohjan pissatahrojen poistoon. Jatkoa odotan innokkaasti.

Hamsteribloggaaja

Sirpa perusti Hamsteribloginsa syksyllä 2008, kun ensimmäinen hamsteri Karamelli muutti talouteen. Siitä asti olemme saaneet nauttia Sirpan hamsuasukkien tempauksien lukemisesta niiden omassa blogissa.

Olen pitänyt henkilökohtaista blogia vuoden 2007 alusta lähtien ja kun syksyllä 2008 päätimme ottaa veljentyttären hamsterin meille hoitoon, oli selvää että hamsteri saisi oman bloginsa. En halunnut sotkea noita hamsteriasioita henkilökohtaiseen blogiini, vaikka aluksi näin suunnittelinkin. Päätin siis perustaa ihan erillisen blogin Karamelli-hamsteria varten. Siitä lähti sitten Hamsteriblogi liikkeelle. Karamelli on lopetettu aikoja sitten, mutta hamstereita on tullut sen jälkeen lisää ja blogi pyörii edelleen.

Miksi blogi?
Blogin alkuperäinen idea oli kertoa lukijoille, mitä tapahtuu kun lemmikkijyrsijöistä mitään tietämätön ihminen saa hamsterin. ”Mitään tietämätön” on vähän harhaanjohtava termi, olinhan toki kysellyt veljeltä hoito-ohjeita ja etsinyt netistä paljon tietoa hamstereista ennen kuin Karamelli meille muutti, mutta käytännön kokemusta ei ollut yhtään. Toinen tarkoitus blogille oli se, että veli ja veljentytär saisivat kuulla Karamellin kuulumisia ja nähdä kuvia.

Hamsterikuvia onkin ollut blogissa esillä alusta lähtien, vaikka joskus noiden kuvaaminen onkin hankalaa eikä kuvien laatu läheskään aina ole sieltä parhaasta päästä. Mottoni hamstereiden kuvaamisessa onkin: ”Kohteen ylenpalttinen söpöys päihittää kuvan teknisen onnistuneisuuden koska tahansa”. Onneksi avomieheni innostuu myös toisinaan kuvaamaan meidän hamstereita, hän osaa paremmin käyttää kameransa kaikkia ominaisuuksia näiden vipelikköjen kuvaamisessa ja tulokset ovat yleensä menneetkin suoraan parhaiden otosten kategoriaan.

Blogista on saattanut olla hyötyä myös uusien hamstereiden hankinnassa. Se on toiminut jonkinlaisena referenssinä: kun olen kysellyt kasvattajilta poikasia, olen samalla kertonut vähän siitä, millaiseen talouteen se olisi tulossa ja antanut linkin blogiin. En tiedä miten tarkasti nämä kasvattajat perehtyneet blogiin, mutta sieltä kuitenkin selviää ainakin jossain määrin se, miten meillä hamstereita on tähän mennessä hoidettu.

Hamsumaailman julkkiksia
Yllättäen blogin ansiosta meidän hamstereista on tullut jopa jonkinasteisia julkkiksia hamsterimaailmassa. Ainakin niiden nimet tiedetään. Kun olen näyttelyissä ilmoittanut hamsterin nimen ilmoittautumisen yhteydessä, on tullut useammin kuin kerran jostain kommentti: ”Hei, pidätkö sä sitä hamsteriblogia?” Myöntävästi vastattuani on juttua yleensä riittänyt enemmänkin, jos vain on ollut aikaa, onhan se helpompi jutella muuten ventovieraan ihmisen kanssa, kun tietää jotain edes tämän lemmikeistä. Ja hamstereista on aina kiva jutella toisen hamsteri-ihmisen kanssa!

Bloginpitäjän murheita
Kun aloitin hamsteribloggauksen, ei ainakaan suomalaisia hamsteriblogeja ollut juuri lainkaan enkä löytänyt oikein ulkomaisiakaan. Erilaisia kissa- ja koirablogeja kuitenkin oli vaikka kuinka paljon esimerkeiksi lemmikkiblogeista ja muutamissa blogeissa sivuttiin hamstereita muiden aiheiden ohessa. Myöhemmin on nettiin tupsahdellut pelkkiin hamstereihin liittyviä blogeja, mutta ainakin tällä hetkellä niistä valitettavan harva päivittyy säännöllisesti ja usein.

Eipä silti, ei oma bloginikaan mitenkään erityisen säännöllisesti päivity. Harvoin kuitenkaan on viikkoa tai kahta pidempiä taukoja. Nykyisin on joskus vähän vaikea keksiä päivityksen aiheita, koska ihan tikusta ei viitsisi kuitenkaan kirjoittaa. Kahden hamsterin kanssa ei joka päivä tapahdu mitään niin jännittävää, että niistä riittäisi raportoitavaa. Yleisesti hoitamisesta, ruokinnasta, saati sitten kasvatuksesta tai sairauksien hoidosta en juuri kirjoita enkä suuremmin haluakaan. Kahdesta viimeksi mainitusta en edes tiedä mitään ja muutenkin kaikki tietoni pohjautuvat lähinnä SHY:n nettisivujen, foorumin ja eri kasvattajien nettisivujen tietoihin. En halua esittää muualta löydettyjä tietoja ominani ja jos jotain väitänkin blogissa, pyrin yleensä tarjoamaan myös linkit käyttämiini tietolähteisiin.

Joskus jopa vähän ahdistaa, kun ajattelee että jotain pitäisi kirjoittaa, mutta ei oikein keksi mitään aihetta. Kuvat ovat tietysti aina hyvä aihe päivitykselle, mutta ei niitä hyviä hamsterikuviakaan ole vallan tavatonta määrää vaikka vähän kaivelisi arkistojakin. Blogia käy kuitenkin päivittäin lukemassa varsin säännöllisesti noin parisenkymmentä lukijaa, aktiivisia kommentoijia on perheenjäsenten lisäksi muutama ja heille olisi kiva tarjota uutta materiaalia suht usein. Kuitenkin kommentoijat ja melko kiva lukijamäärä ovat niitä tekijöitä, joiden takia tuota blogia jaksaa viikosta ja kuukaudesta toiseen päivittää. Toivon että blogista on ollut iloa monelle ja hyötyäkin ehkä joillekuille.

Oh no!

2011-02-21T22:51:00.004+02:00

Mikä se oli? Oliko se kenties nälkäinen vegaani?

Loviisan peliliike

2011-02-18T14:00:00.001+02:00

Taitaa Loviisa tietää, että Sirpa on tulossa tänään kotiin. Yön aikana nimittäin oli ruokakipot tyhjentyneet pohjiaan myöten. Illalla dunasta löytyy sitten filmaava hamsteri: "Ruokaakaan en ole ikinä täällä saanut. Nälässä on Karri minua pitänyt!"

Hamsterin muistin pituus

2011-02-16T10:06:00.003+02:00

edisteantti kertoo Twitterissä seuraavaa:

Kultakalan työmuistin pituus on noin 7 sekuntia. Se tarkoittaa, että fisu aloittaa elämänsä puhtaalta pöydältä noin 514 kertaa tunnissa.

Mutta mikä on esim. syyrialaisen hamsterin työmuistin tai muistin pituus? Google löysi nopeastikin erilaisia vastauksia erilaisilta ihmisiltä, mutta ihan heti ei osunut silmään mitään varsinaista tieteellistä tutkimusta. Voin myös varoittaa pikaisen googlauksen tuloksena, että etsimällä hamsteriin ja muistiin liittyviä tieteellisiä tuloksia, löytää sitten kaikenlaisia muitakin tieteellisiä tutkimuksia, jotka eivät sitten tunnu mukavilta.

Täytynee kyllä itse yrittää googlata tätä asiaa ja palata, kun tietoa löytyy.

Hyvinkään kuulumisia

2011-02-13T20:08:00.002+02:00

Kuten kirjoitin aikaisemmin, lauantaina oli hamsterinäyttelyt Hyvinkään järjestötalolla ja olin lupautunut Niina Eskelisen sihteeriksi jo hyvissä ajoin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Niinan piti tuomaroita ei-standardisyyrialaiset sekä talvikot, mutta ilmeisesti tuomarivaihdosten takia homma meni sille mallille, että hän tuomaroikin kaikki kääpiöt. Mikäs siinä, kääpiöt ovat suloisia kaikki ja syyrialaisiakin onneksi ehdin aamulla vähän nähdä ja muutamaa pitää sylissäkin, hoitamassa pahinta hamsterihalipulaa, jota olen tässä potenut, koska en ole nähnyt Loviisaakaan viikkoihin.

SHY on uusinyt myös arvostelukaavakkeitaan. Syyrialaisten kaavakkeeseen en ehtinyt tutustua missään vaiheessa, mutta kääpiöiden kaavake tuli hyvin tutuksi, koska kääpiöitä oli ilmoitettu mukaan melko paljon. Suorastaan onni että peruttuja eläimiä oli jonkin verran. Uudet kaavakkeet ovat perusteellisempia kuin vanhat ja niissä on eritelty eri asioita paljon tarkemmin.
Kääpiöiden kaavakkeessa arvostellaan ensimmäisenä hamsterin yleinen rakenne. Kohtia on kuusi: pää, silmät, korvat, tyyppi, koko ja sukupuolileima.
Toinen arvostelukohta on väri, siitä arvostellaan perusväri, pohjaväri, vatsaväri, kylkikaaret, selkäjuova, kulmakarvat sekä kuviot: täplikkyys tai laikut, valkoinen nauha ja hopea. Kohtia sovelletaan sen mukaan, mitä kullekin hamsterilajille tai värille on sopivaa, esimerkiksi kulmakarvat arvostellaan vain roborovskeilta, mutta niillä taas kaaret tai juova eivät ole merkitseviä tekijöitä. Yksivärisillä tietysti jätetään kuvio-kohdat tyhjiksi.
Turkista arvostellaan tiheys, pituus, tasaisuus, vatsaturkki, jalkojen karvapeite ja campbelleillä mahdollinen satiini.
Yleiseen hamsterin kuntoon vaikuttaa kolme kohtaa: yleiskunto, turkin ja ihon kunto sekä kynnet ja hampaat.

Näiden lisäksi on tietysti hännän tarkistus, luonne, yleisarvosana sekä selvitykset mahdollisesta hylkäämisestä tai arvostelematta jättämisestä. Häntä-kohdassa on nykyään kolme kohtaa entisten kahden (suora tai knikki) sijaan kolme kohtaa: suora, tarkkailtava tai knikki. Tarkkailtava-kohta tullee syyrialaisten puolelta, jossa tulee melko usein vastaan häntiä, joista ei oikein osaa sanoa, onko niissä jotain vikaa vai ei. Suora on suora ja selkeä knikki saa edelleen tietysti knikkituomion, mutta sitten on kaikenlaisia käyriä häntiä, vääntyneitä ja sen sellaisia, jotka eivät selkeästi ole knikkejä, mutteivät oikein suoriakaan. Kääpiöillä ei knikkiongelmaa ole, vain yksi robo sai kymmenien joukosta knikkituomion, mutta kaikki hännät käydään läpi silti.

Tällaisen kaavakkeen kanssa sitten piti lähteä sihteeröimään. Alkuhämmennyksen jälkeen se sujuikin hyvin jouheasti. Ja voi miten suloisia ne kääpiöt ovatkin! Mieleen jäi opal-värinen ei-standardicampbelli, en muista että olisin aiemmin nähnyt opal-väriä, nyt kuitenkin näin ja se oli superkaunis.

Mietin tässä hiljaa mielessäni, että mitenköhän käy sitten kun tulee taas ulkomaisia tuomareita ja pitäisi alkaa heille selvittää, mitä mikäkin kohta tarkoittaa. Sukupuolileima voisi olla jotain tyylin gender characteristics tai sex characteristics, samaa termiäkäytetään muidenkin eläinlajien arvosteluissa, mutta nyt juuri ei osunut mistään nopeasti silmää, mitä termiä muualla käytetään.
Pohjaväri voisi olla "colour of the undercoat" tai "under colour", perusväri sen sijaan on vaikeampi heittää lonkalta. Vatsaväri voisi olla belly colour.
Turkin arvostelukohdatkääntyvät melko helposti: density, length, belly fur, fur in the feet, satin ja tasaisuus voisi olla evenness.

Loppuun vielä sananen näyttelyiden paikasta, joka siis oli Hyvinkään järjestötalo osoitteessa Munckinkatu 49. Aivan loistava paikka! Tilava, valoisa, oli pöytiä ja tuoleja tarpeeksi, ihmisten ei tarvinnut istua lattioilla, kuten niin monessa muussa paikassa. Buffetille oli oma tilansa ja keittiökin oli kuulemma hyvä. WC-tiloja en itse käyttänyt, joten en tiedä millaiset ne olivat.

Seuraavat näyttelyt ovatkin parin viikon päästä, ne ovat PiNan ystävänpäivänäyttelyt ja ne pidetään Ikurissa. Ilmoittautumisaikaa on 16.2. asti ja ajattelin ilmoittaa Loviisan mukaan. Tarjolla on lemmikkiluokka ja arvostelemassa SHY:n virallinen tuomari Niina Toivonen. Itse tarjouduin jo sihteerinpestiä hoitamaan hänelle.

Meidän Majava

2011-02-01T19:03:00.015+02:00

Ärsyttävien esteiden raivaaminen kunnianhimoisen hamsterinaisen tieltä on pitkäjänteistä puuhaa. Lasikattoa tai seiniä ei niinkään ole vastassa, mutta kaikenlaisia risuja ja muita esteitä Loviisa on kyllä eteensä saanut. Joskus on tuntunut ihan siltä, että eläisi sellaisessa läpinäkyvässä muovidunassa.

Olennaistahan hamsterin elämässä on esteisiin törmätessä tarttua niihin kuin muihikin haasteisiin -- tukevalla otteella tassuillaan, eikä pelätä käyttää hampaitaan.

Lähestymiskulmaa ongelmiin kannattaa aina vaihdella. Uusia aspekteja löytyy ihan pelkästään päätään kääntämällä.

Kun yksi iso ongelma on saatu kerrasta poikki, voi sitä vielä alkaa pilkkoa pienempiin osaongelmiin noin niin kuin samalla draivilla. Ei kannata jättää hyvää tekemisen fiilistä hyödyntämättä kun kerran on vauhtiin päässyt.

Nykyaikainen, dynaaminen hamsterinaaras voi halutessaan vaikka ryhtyä majavaksi, jos vain löytää itsestään sen sisäisen majavansa ja tarvittavan draivin esteiden täydelliseen tuhoamiseen.

Loviisa kiittää ja päättää dynaamisten hamsterinaaraiden seuran kokouksen näihin fiiliksiin.

Standardiasiaa

2011-02-01T14:35:00.003+02:00

Löysinpäs SHY:n forumista mielenkiintoisen tekstin, nimittäin pöytäkirjan standardikomitean kokouksesta. Vanhoja ulkomuoto- ja väristandardeja on tarkennettu, en osaa sanoa miten paljon (koska en tunne vanhaa standardia), mutta tuolta löytyy nyt ilmeisesti syyrialaisen koko uusi standardi.
Standardin lisäksi siellä on myös lueteltu eri väreillä esiintyviä yleisiä virheitä ja muutama värinimitys on uusittu. Hunaja-kyyhkynharmaa muutettiin kyyhkynharmaa-hunajaksi ja keltainen musta musta-keltaiseksi. On myös ehdotettu että värimerkilliset umborousit siirrettäisiin takaisin standardi-väreiksi, nythän kaikki muut umborousit normaalia lukuunottamatta ovat olleet ei-standardivärejä. Kyyhkynharmaa-hunajaa on muutaman muun värin ohella ehdotettu siirrettäväksi koestandardiväristä standardiväriksi.

Näyttely-uutisia

2011-01-26T11:48:00.005+02:00

Vaihdetaan vähäksi aikaa aihetta, koska viikon luontoarvoitukseen on tullut vain yksi arvaus Buzzin kautta. Ilmeisesti kysymys on kovin vaikea eivätkä lukijat uskalla siksi arvata?
Hyvinkäällä järjestetään lauantaina 12.2. hamsterinäyttely ja vaikken ole Loviisaa sinne ilmoittanut mukaan, olen menossa itse paikan päälle. Lupauduin jo Niina Eskelisen sihteeriksi, Niina tuomaroi koe- ja ei-standardisyyrialaisten ja talvikoiden ulkomuotoluokat. Pääsenpähän sinne "hoitamaan" talvikkokuumettani, joka on Hilman kuoleman jälkeen nostanut jälleen päätään.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos kiinnostaa tulla juttelemaan, se passaa toki aina silloin kun en ole kirjoitustöissä. Blogin varsinainen päätähti ei siis ole tulossa, joten uteliaiden on tyydyttävä minuun. Pärstä näkyy esittelysivulla ainakin ja olen aina erittäin kiinnostunut silittelemään ja sylittelemäänkin hamstereita. Talvikoiden omistajien kannattaa katsoa sitten, että eläin on todellakin tallessa kuljetusboksissaan eikä "vahingossa" livahtanut vaikkapa taskuuni... Tietääkseni ainakin yksi Loviisan sisaruksista on tulossa näyttelyihin myös, musta uros nimeltä Mustikka.

Pirkanmaan Nakertajat järjestävät myös 26.2. perinteisen ystävänpäivänäyttelynsä Virelässä, Ikurissa. Tarjolla on hamstereille lemmikkiluokka ja tuomarina SHY:n virallinen lemmikkituomari Niina Toivonen. En ole vielä pohtinut Loviisan ilmoittamista tuonne, mutta olisihan se mahdollista. Ilmoittautumisaikaa on 16.2. asti ja minulla olisi vielä edellisistä sihteeröinneistä käytettävänä talkookortteja, joilla kuittaisi kätevästi ilmoittautumismaksun. Täytyy harkita jos tuonnekin yrittäisi tunkea itseään sihteeriksi vaikkapa Niinalle itselleen.

Viikon luontoarvoitus

2011-01-20T23:19:00.000+02:00

Onko seuraavan kuvan tuhot tehnyt?

a) nälkäinen vegaani

b) itsepäinen hamsteri

c) kanada(nmajava)

Onko hamstereilla luonnetta?

2011-01-12T23:29:00.000+02:00

Tuossa joulun tienoilla tuli juteltua ystävän kanssa myös lemmikkielämistä ja kun kerroin sitten tästä meidän silmäterästämme tuli sitten kysymyksiä siitä, että onko hamstereilla luonteita? Jos ajatellaan esimerkiksi koiria tai kissoja niin näillähän ainakin tunnutaan löytävän erilaisia luontepiirteitä ja täytyy myöntää, että ainakin meidän syyrialaisnaaraissa itsepäisyys on tuntunut olevan melko toistuvat luonnepiirre.

Kokeilenpa siis avata keskustelun näin kommenteissa, onko hamstereilla luonnetta?

Akrobatiaa ja herkkuja

2011-01-03T21:33:00.003+02:00

Loviisa sai jo uudeksi vuodeksi häkkiinsä herkkutikun, mutta oli malttanut siivota siitä vain helposti ulottuvilla olevan puolikkaan. Tänään sitten sekä Loviisalle että itselle iski omanlaisena tarmonpuuskat ja tässä on mallia siitä, mihin Loviisa käyttää energiansa.

Laatikon päältä homma hoituukin helposti.

Joskus tosin täytyy pystyä venymään haasteiden mukaan.

Varman päälle on turha pelata, jalat saa joskus olla ilmassakin.

Loviisa ja henkilökunta toivottavat hyvää alkavaa uutta vuotta kaikille lukijoille!

Hamsterin joulupöytä

2010-12-23T15:05:00.000+02:00

Tuli viriteltyä Loviisallekin joulupöytä etukäteen hyvitykseksi siitä, että sitä kiusattiin joulusiivouksella jo näin iltapäivästä. Loviisalla nuo prioriteetit vain ovat, että ensin syödään ja sitten vasta nukutaan. Niinpä herkkulauta ja sen sisältämät herkut saivat kyytiä välittömästi.

Jepjep, sinä aikana kun sain kuvat verkkoon ja tämän blogipostauksen tehtyä, oli lauta jo tyhjä... Taisi siinä jotain alle puoli tuntia vierähtääkin.

Loviisan joulutarina

2010-12-21T21:51:00.004+02:00

Joulu on joutunut jo Loviisankin dunaan ja sen mukana tontut, nuo pukin pikkuvakoojat, olivat tulleet tarkistamaan mille listalle Loviisa kuuluu.

Tonttujen kyylätessä mökin katolta oli Loviisakin jo herännyt ja tarkastamassa tiluksiaan.

"Mutta mitäs, mitäs... mitäs tunkeilijoita täältä löytyikään! Ja vielä oman mökin katolla vakoilemassa!"

"Siitähän lähdetään, että tänne on turha minkään tonttujen tulla nenälle hyppimään. Banzai!"

Armoa ei tunneta eikä anneta. Vakoojien kohtalo on kova.

Päät vain pois mokomilta!

Ja sitten äkkiä hävittämään todisteet!

Tontuista ei pian näkynyt enää jälkeäkään. Jossain kaukana yläkerrassa haukkui koira.

"Tonttuja? Täällä? Ei, en minä ole nähnyt sellaisia täällä ollenkaan. Lienevätkö menneet naapuriin?"

Sen pituinen se ja päätä lyhyemmät tontut. Kaikesta huolimatta Loviisa haluaa toivottaa lukijoille (ei tontuille) hyvää joulua.

Loviisa poseeraa

2010-12-19T23:38:00.000+02:00

Joulukorttikuvia ottaessa Loviisa III päätti poseerata hetken mökkinsä edustalla. Tässä yksi niistä onnistuneemmista otoksista:

Lellikki-Loviisa

2010-12-18T22:30:00.003+02:00

Nyt kun Hilma lopetettiin, Loviisasta tulee todennäköisesti entistäkin hemmotellumpi hamsteri kun se on meidän ainokainen. Se alkoi jo heti tänään, tein Loviisan dunaan joulusiivon eli pesin dunan ja vaihdoin uudet purut miltei kokonaan. Ja ruokakupistakin löytyy omenan ja kirsikkatomaatin lisäksi popkornia ja lihaa, kumpikin Loviisan suosikkiherkkuja.

Aiomme jatkaa nyt vain yhden hamsterin voimin, emme hanki toistaiseksi Hilmalle seuraajaa. Syynä siihen on se, että itse olen nykyisin viikot töissä Helsingissä ja asun Nurmijärvellä. Hamsterit ovat olleet Karrin hoidossa Tampereella ja minä näen niitä vain viikonloppuisin. Suunnittelin alunperin ottavani Hilman mukaan Nurmijärvelle, mutta jätin ajatuksen sitten sikseen. Pelkäsin hieman miten se olisi stressannut matkasta ja toisaalta minulla ei ole hirveästi aikaa iltaisin mihinkään ylimääräiseen.
Siksi tämä blogikin on ollut hieman retuperällä, koska minulla ei ole aikaa kirjoittaa eikä oikein aiheitakaan, kun olen käytännössä hamsteriton ja aika on muutenkin vähissä. Teidän lukijoiden täytyykin aktiivisesti kärttää Karrilta ainakin kuvia Loviisasta, niin saadaan blogiinkin vähän enemmän eloa!

Hyvästi Hilma!

2010-12-17T22:15:00.003+02:00

Tänään on meillä taas yksi murhen päivä: Hilma-talvikko lopetettiin tänä iltana.
Tulin kotiin Tampereelle vähän ennen kahdeksaa illalla ja kävin katsomassa miten hamsterit jakselevat. Loviisa veti tietysti sikeitä, mutta Hilma oli ruokakupissaan mutustelemassa. Katsoessani sitä tarkemmin huomasin, että sen toinen silmä oli rähminyt umpeen ja näytti muutenkin turvonneelta ja ikävältä. Lopetuspäätös syntyi sekunneissa, Hilmahan on kesästä lähtien vain laihtunut, toisinaan liikkuminenkin on ollut kömpelömpää ja on sillä kieltämättä ikääkin. Olin jo aikaisemmin miettinyt, että mahtaakohan Hilmalla olla jotain pahemminkin vialla sen laihtumisen lisäksi, eläinlääkärihän heitti sen mahdollisuuden että sillä voisi olla esimerkiksi maksan vajaatoimintaa.
Tämä oli sitten viimeinen niitti, en halunnut lähteä hoitamaan Hilman silmää enää, koska ei ole varmuutta siitä, mikä sillä varsinaisesti on vialla. Niin Hilma päästettiin paremmille hamstrausmaille. Se ehti elää yhden vuoden ja 11 kuukauden ikäiseksi ja olla meidän ilona hieman toista vuotta.

© KH