Tietenkin hamstereilla on luonne- ja persoonallisuuseroja, mutta en silti voi olla miettimättä, miten paljon noista eroista johtuu siitä, että Moriarty on uros ja Karamelli, Katariina, Loviisa, ja Jane ovat olleet naaraita. Sillä Moriarty on simppeli käsitellä, hieman ehkä yksinkertainen, vähemmän maaninen, mutta kertoo kyllä tarvittaessa oman mielipiteensä.
Olen nyt parin viikon aikana ulkoiluttanut Moriartya vaatehuoneessa. Siellä sen erot aiempiin hamstereihin tulevat esille selkeästi. Ensinnäkin Moriarty haluaa ulkoilemaan. Jos minä satun olemaan työhuoneessa (lue: dunan vieressä) ja se apina on hereillä, sinnikäs kaltereiden nakertaminen on ihan hyvä merkki siitä, että herra tahtoo vipeltämään. Vaikka kello sitten olisi kuusi aamulla. Kyllä, minä ulkoilutin Moriartya tänä aamuna klo 6. Heräsin aamuyöstä enkä saanut enää unen päästä kiinni, joten päätin tulla tietokoneelle surffailemaan ja lähteä siitä sitten valumaan töihin seiskan jälkeen. Surffailusta ei tullut mitään em. hamsteriherran herättyä.
Ulkoilun jälkeen Moriarty jättää kalterit rauhaan ja keskittyy dunassaan muihin aktiviteetteihin. Saattaa se tosin olla kerjäämässä myöhäisuusintaa, mutta niihin en ole toistaiseksi vielä heltynyt. Joku roti.
Toisin kuin naaraat, Moriarty on siis lähes aina tulossa käpälät ojossa ulos dunastaan. Ihan se ei vielä uskalla ojennettuun käteen tulla, käsihän on ikävä paikka, missä menee turkki sekaisin, mutta helposti sen saa käsiin kyllä pyydystettyä. Ei lainkaan samanlaista väistelyä ja mietiskelyä kuin neitien kanssa useimmiten.
Vaatehuoneessa Moriarty pöheltää ympäriinsä. Joskus se pysähtyy johonkin pesämökkiin tai nurkkaan sukimaan itseään ja joskus se akrobaattitaiteilee kalteriaidan kanssa, mutta kyllä pääosa ajasta kuluu jonkin sortin liikuntaharrastuksiin. Kaltereita se saattaa nakertaa satunnaisesti, muttei yhtään niin vimmaisesti ja pitkiä aikoja kuin naaraat. Lattialistojen ja seinän jyrsimistä se ei ole vielä edes keksinyt eikä se yritä ovellekaan. Oven suojana on kylläkin kalteriaita, mutta niin on ollut meidän leideilläkin ja sieltä ne aina löysi, oven ja kalterin välistä ovea kurittamasta. Moriarty kyllä haluaa kiipeillä aidan yli myös, mutta sillä on suuntana yläilmat, ei niinkään oven alareuna.
Ja mikään sporttivartti ei riitä! Puoli tuntia on ihan minimi, tunninkin kuluttua Moriarty haluaa vielä pöheltää ja halutessaan se kyllä osaa vaatekomerossa väistellä kiinni nappaavia käsiä varsin ovelasti.
Kunnon yh-äidin tavoin jouduin jättämään viikonlopun lomareissunkin puolitiehen. Minun piti viettää viime viikonloppu Nukarilla nauttimassa vilpoisesta talosta, maaseudun rauhasta, helteestä, ja kasvimaan nyppimisestä. Oli meillä siskon kanssa ihan asioitakin hoidettavana, kävimme perjantaina pankissa hoitamassa niitä raha-asioita, joita ei netissä voi hoitaa ja joiden hoitamiseen tarvitaan molemmat sekä iso kasa papereita.
Jo perjantaina lämpötila Tampereella oli pitkälle yli hellelukemien. Aamulla kotoa lähtiessäni olin salvannut kaikki ikkunat ja sulkenut sädekaihtimet siinä toivossa, että lämpö pysyisi siellä seinien ulkopuolella. Sisällä oli ihan tarpeeksi lämmin jo muutenkin. Hamstereiden dunat olin laskenut lattialle.
Meillä on olohuoneessa lämpötila-anturi, joka piirtää käyrää nettiin ja sen kautta voi siis asunnon lämpötilaa seurata etänä. Kun perjantai-iltapäivällä lämpötila nousi jo 26 asteeseen, totesin, että minun on lähdettävä jäähdyttämään hamstereita, ei auta muu. Erityisen huolissani olin Siristä, joka täyttää itse asiassa huomenna 2 vuotta ja 5 kuukautta. Meidän vanhus-parka ei kestäisi tällaisia helteitä.
Dunien jäähdytys on hoidettu pakastimessa jäädytettyjen vesipullojen ja kivien avulla. Näitä asetellaan dunan kattokalterien päälle ja kylmä ilmahan tunnetusti painuu alaspäin. Näillä konsteilla sain Sirin dunan sisälämpötilan pysymään 22-24 asteessa, vaikka työhuoneen lämpötila huiteli parhaimmillaan 28 asteessa. Suunnittelin jo hamstereiden viemistä Nukarille kesäsiirtolaan, siellä talo pysyy yleensä kivan viileänä. Tosin olisin kyllä itse mennyt sinne perässä.
Lämpöhalvauksen yksi oire on velttous (lähde) ja minun täytyy huojentuneena todeta, että lämpöhalvaus ja Siri eivät kyllä ole käyneet lähelläkään toisiaan. Siri on puuhaillut yhtä pontevana hellepäivinä kuin ennenkin. Sanoinkin jo siskolle, että se elää kyllä pelkällä pahalla sisullaan kolmivuotiaaksi.
26.5.14
21.5.14
Soittakaa eläinsuojeluun!
"Arvoisat bloginlukijat (jos teitä nyt vielä on jäljellä),
Meidän on esitettävä teille vakava pyyntö: ottakaa yhteyttä eläinsuojeluun, eläinten vapautusrintamaan, hamsteri-asiamieheen, ja muihin tarpeellisiin tahoihin, jotta me pääsisimme elämään hamsterinarvoista elämää. Sillä meidän elinolosuhteet ovat kerrassaan hirvittäviä ja meitä laiminlyödään mitä järkyttävimmillä tavoilla.
Katsokaa tätä blogia. Aiemmista hamstereista on roppakaupalla kuvia ja tekstiä. Meistä – ei mitään. No, ainakaan melkein ei mitään. Meitä ei ole edes valokuvattu riittävän tiheästi. Eikö meitä kunnioiteta? Eikö meillä ole merkitystä? Pelkäämme että tämä täyttää ikä- ja sukupuolisyrjinnän merkit, Siri on ylivoimaisesti vanhin hamsteri tässä taloudessa ikinä ja Moriarty ensimmäinen syyrialaisuros. Jälkimmäinen seikka herättää kysymyksen, että onko tässä siis kyse palleista? Niitä nyt ainakin pitäisi kuvata, komeat ovat.
Tämän vielä sietäisi, mutta tämän lisäksi myös perushoidossa on puutteita. Meille annetaan yksipuolista ja pahaa tuoreruokaa. Emme me voi syödä esimerkiksi keitettyä pastaa kahtena iltana peräkkäin. Ja kukkakaalia sekä lanttua olemme mutustaneet kyllä loppuelämän tarpeiksi, missä ovat kaikki hedelmät ja pähkinät? Tuoretta lihaakaan ei ole ollut tarjolla pariin viikkoon.
Kaikkein pahin sattui kuitenkin toissailtana: jäimme kokonaan ilman tuoreruokaa! Järkyttävää eikä henkilökunta huomannut virhettään kuin vasta seuraavana iltana. Oli kuulemma unohtanut tuoda kupit meille. Kupeissa tosin oli pahaa pastaa ja kukkakaalia, joten emme olisi niitä kuitenkaan syöneet, mutta ajatus on tärkein.
Muutenkin viimeisen reilun viikon aikana palvelutaso on ollut ala-arvoista ja henkilökunnan määrä alakantissa. Toista orjaa ei ole näkynyt ja olemme joutuneet tyytymään yhden siivooja-kokki-viihdyttäjän palveluihin. Pahinta on se, että juuri tämä orja on se, joka antaa pähkinöitä kitsaammin, asettelee purut (niitäkin on liian vähän) ihan väärin dunaan, ja lakanoitakin saamme vain kymmenen siivua per kuono.
Tämän on oltava väärin. Pyydämme, että autatte meitä hädässä.
Terveisin kärsivät Siri ja Moriarty"
Meidän on esitettävä teille vakava pyyntö: ottakaa yhteyttä eläinsuojeluun, eläinten vapautusrintamaan, hamsteri-asiamieheen, ja muihin tarpeellisiin tahoihin, jotta me pääsisimme elämään hamsterinarvoista elämää. Sillä meidän elinolosuhteet ovat kerrassaan hirvittäviä ja meitä laiminlyödään mitä järkyttävimmillä tavoilla.
Katsokaa tätä blogia. Aiemmista hamstereista on roppakaupalla kuvia ja tekstiä. Meistä – ei mitään. No, ainakaan melkein ei mitään. Meitä ei ole edes valokuvattu riittävän tiheästi. Eikö meitä kunnioiteta? Eikö meillä ole merkitystä? Pelkäämme että tämä täyttää ikä- ja sukupuolisyrjinnän merkit, Siri on ylivoimaisesti vanhin hamsteri tässä taloudessa ikinä ja Moriarty ensimmäinen syyrialaisuros. Jälkimmäinen seikka herättää kysymyksen, että onko tässä siis kyse palleista? Niitä nyt ainakin pitäisi kuvata, komeat ovat.
Tämän vielä sietäisi, mutta tämän lisäksi myös perushoidossa on puutteita. Meille annetaan yksipuolista ja pahaa tuoreruokaa. Emme me voi syödä esimerkiksi keitettyä pastaa kahtena iltana peräkkäin. Ja kukkakaalia sekä lanttua olemme mutustaneet kyllä loppuelämän tarpeiksi, missä ovat kaikki hedelmät ja pähkinät? Tuoretta lihaakaan ei ole ollut tarjolla pariin viikkoon.
Kaikkein pahin sattui kuitenkin toissailtana: jäimme kokonaan ilman tuoreruokaa! Järkyttävää eikä henkilökunta huomannut virhettään kuin vasta seuraavana iltana. Oli kuulemma unohtanut tuoda kupit meille. Kupeissa tosin oli pahaa pastaa ja kukkakaalia, joten emme olisi niitä kuitenkaan syöneet, mutta ajatus on tärkein.
Muutenkin viimeisen reilun viikon aikana palvelutaso on ollut ala-arvoista ja henkilökunnan määrä alakantissa. Toista orjaa ei ole näkynyt ja olemme joutuneet tyytymään yhden siivooja-kokki-viihdyttäjän palveluihin. Pahinta on se, että juuri tämä orja on se, joka antaa pähkinöitä kitsaammin, asettelee purut (niitäkin on liian vähän) ihan väärin dunaan, ja lakanoitakin saamme vain kymmenen siivua per kuono.
Tämän on oltava väärin. Pyydämme, että autatte meitä hädässä.
Terveisin kärsivät Siri ja Moriarty"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)