Videokokeilua

Uusi työkännykkä osaa tallentaa jo vaikka FullHD-tasoista videota ja tulipa sitten kokeiltua, josko Lady Janen seikkailuista saisi muutama pätkiä tallennettua. Tässä tuleekin niistä ensimmäinen ja tarkoitus olisi ottaa näitä enemmänkin ihan pelkkien kuvienkin lisäksi. Samalla tässä tulee harjoiteltua Youtuben käyttöä paremmin nyt kun se laajeni Suomeen ja avautui myös Google Appsin käyttäjille.



Videosta löytyy myös Youtubesta tuo ihan alkuperäinen 1280x720 eli 720p versio. Tässä nyt kuitenkin ensin pienempänä versiona suoraan sivulla. Kannattaa bongata lyhyestä videosta tuo Lady Janen kahdella jalalla tepastelu.

Näyttelykuumetta

Eipä ole tullut kuukauteen kirjoiteltua mitään, mutta toisaalta ei ole ollut oikein asiaakaan. Hamsterielo sujuu kommelluksitta.
Nyt kuitenkin huomenna on näyttelyt Ikurissa ja emännällä alkaa jännitys nousta. Ekat näyttelyt vuoteen ja ekat myös molemmille tytöille. Survival kit on jo jotakuinkin kasassa, boksit tarttis vielä laittaa ja taksi on tilattu huomisaamuksi. Joo, tämä laiskiainen tuo hamsterinsa näyttelyyn taksikyydillä Samsoniten laukussa...

Siri aiheutti keskiviikkoiltana jännitystä: kun se illalla heräsi, sen toinen silmä oli ummessa. Olin nähnyt sen aiemmin puuhailevan heinällä täytetyssä pahvilaatikossa, joka sillä terrassa oli virikkeenä ja pelkäsin heti, että joku korsi olisi osunut silmään. Keitin vettä, että saisin puhdistettua silmää, mutta silmä aukesi sinä aikana kun vesi jäähtyi. Se näytti auenneenakin vähän oudolta, joten ajattelin katsoa aamuun asti ja lähteä eläinlääkärille, jos se vielä olisi kiinni tai muuten outo. Myöhemmin illalla silmä kuitenkin näytti ihan tavalliselta eikä mitään outoa ole ollut nyt myöhemminkään, joten olikohan Sirillä sitten vain tavallista pahemmat iltarähmät keskiviikkona, en tiedä. Niin että näyttelyreissu ei ole ainakaan toistaiseksi vaarassa.

Itse puuhastelen päivän Sebastian Mårtenssonin sihteerinä, hän tuomaroi kaikki robot ja campbellit, joten en (taaskaan) pääse katsomaan lähietäisyydeltä, miten omat elukat käyttäytyvät tuomarien käsittelyssä. Sirin käytöstapoihin voi luottaa, se korkeintaan alkaa näkertää tuomarin sormia. Jane sen sijaan on välillä vähän pököpää, tuskin sekään puree, mutta voi keksiä jotain muuta päätöntä. Ja sitten se saattaa jännittää eikä toisaalta välttämättä yhtään innostu hampaiden tarkistamisesta.

Sitten tässä on vielä yksi kuva vuoden takaisesta näyttelystä, joka sekin oli Ikurissa. Ja ihan eka kuva Siristä, joka tuolloin oli vielä nimetön ja kiroili paljon. Siitä on tosiaan vuosi aikaa kun Siri meille tuommoisena pikkuisena tirriäisenä tuli.


Ja ettei Jane tule mustasukkaiseksi, niin tässä kuva siitäkin. Tämä kuva kertonee sen, miksi Janesta on niin vähän kuvia. Jos se pysyy joskus paikoillaan, se näyttää kuvassa jotenkin epämuodostuneelta.

Ilmeellä sä vedät

Sirillä on välillä ihan katu-uskottavia ilmeitä.

Ja loppuun kuva Janestakin, kun ei ole pitkään aikaan ollut.

Lisää papovasta

Huhtikuussahan kirjoittelin täälläkin, että Ruotsissa oli tavattu varma papova-tapaus, mutta sen jäi tuolloin siihen yksittäiseen tapaukseen.

Nyt Ruotsin hamsteriyhdistys tiedottaa sivullaan, että epäiltyjä papova-tapauksia on tullut nyt ainakin kaksi. Niitä ei ole varmistettu, mutta oireet ovat samanlaisia kuin papovassa ja hamsterit ovat kuolleet nopeasti. Koska tapaukset on todettu eri puolilta Ruotsia, Skånesta ja Södermanlannista ja molemmat oireilleet hamsterit ovat olleet ymmärtääkseni eläinkaupasta ostettuja, niin on todennäköistä että tartunnan lähteenä on jokin eläintukku.

Pahinta asiassa on se, että eläintukut ovat paljolti kansainvälisiä eikä mikään takaa sitä, etteikö samasta tukusta olisi tuotu hamstereita Suomeenkin ja näillä siis saattaa olla papovaa matkassa. Mikä tietysti on hemmetin ikävää, jos Suomeen papova tulee. Suomi on ollut vuosikausia papova-vapaa maa, mutta perimätieto kertoo, että jossain vaiheessa näyttelytoiminta oli jäissä pitkiä aikoja, jotta papovan leviäminen erityisesti jalostushamstereiden joukossa saatiin estettyä.

Sinänsä papovan mahdollinen esiintyminen eläinkauppahamstereilla on ongelmallista. Eläimet luultavasti hyvin usein myydää sellaisille ihmisille, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan papovasta eivätkä osaa edes ajatella, että oireet ja ennenaikainen kuolema voisivat olla mitään muuta kuin huonoa onnea. Papovan leviämisen estämiseksi olisi tärkeää saada kiinni kaikki epäillyt tapaukset ja lähettää ne Eviraan tutkittaviksi (ohjeet), mutta se ei ole halpaa lystiä ja toisaalta jos ei tiedä mitään papovasta ja sen vakavuudesta, ei moista tule edes ajatelleeksi. Enkä tiedä kiinnostaako eläinkauppojakaan alkaa valistaa ostajia papovasta, sellaisen mainitseminenhan tarkoittaisi ainakin epäsuorasti sen myöntämistä, että eläinkaupat eivät tiedä mistä ja millaisista oloista heidän eläimensä tulevat ja että he saattavat myydä sairaita eläimiä. Papovan itämisaika on 5-30 viikkoa, joten luovutusikäisenä (5 viikkoa) myyty hamsteri saattaa elää useita kuukausia ihan terveen näköisenä ennen sairastumistaan. Eikä kokematon tai aina kokeneempikaan harrastaja osaa epäillä, että itsellä monta kuukautta olleen hamsterin oireiden ja kuoleman takana olisi jokin, mikä on eläinkaupasta peräisin.

Sinänsä en itse ole huolissani, eläinkauppahamsterit harvoin päätyvät näyttelyihin ja vien Janen ihan hyvillä mielin Tampereen näyttelyihin vaikka siellä on ruotsalaistuomareita. Ei tässä nyt mitään paniikkia kannata alkaa itselleen kehittää. Ja toisaalta jos suomalaisilta harrastajilta alkaa kantautua huhuja mahdollisista papovatapauksista, meidän varotoimiksi riittää näyttelylakko. Ja jatkossakin aion ostaa hamsterini kasvattajilta.

SHY:n näyttelyt 23.2. Tampereella!

Hamsteriyhdistys järjestää 23.2. näyttelyt Tampereella, Ikurin Virelässä, kutsu. En ole hetkiin seuraillut SHY:n keskustelupalstaa, Facebook hoitaa hyvin pitkälle hamsterikommunikoinnin tarpeet ja nyt sieltä sitten bongasin tiedon siitä, että Virelässä on helmikuun lopulla viralliset näyttelyt. On ulkomuoto- ja lemmikkiluokat, tuomareista ei ole vielä tietoa, mutta kun yhdistyksen näyttelyt ovat, niin viralliset tuomarit tulee.

Ilmoitin jo molemmat tytöt mukaan sekä ulkomuoto- että lemmikkiluokkiin, niin että tulossa ollaan. Kummallekin se on ensimmäinen näyttely ikinä. Yritän myös pyydystää itselleni jonkin sihteerinpestin, niin päivä kuluu rattoisasti siinä. Suurempaa menestystä en odota, Siri ei ainakaan uml:ssä pärjää epätasaisen tikkauksensa takia. Janen väristä en tiedä (ilmoitin sen mukaan ihan vain hopeasoopelina, unohdin kilpikonnan ja toisaalta minä en ainakaan näe kilpparilaikkuja sillä missään), mutta nauha ei ole silläkään maailman paras vaan vähän rikkonainen ja epätasainen. Lemmikkiluokasta Siri voisi saada ihan kivat arvostelut, kunhan vain saan siltä kynnet leikattua ennen näyttelyitä. Ja miksei Janekin, vaikka se onkin aika vilkas. Käsissä pitämistä täytyy kyllä treenata ja pienimuotoinen laihdutuskuurikaan ei tekisi pahaa, se vähän nimittäin joulun tienoilla pääsi plösähtämään ja paino on yli 160 grammaa.

Siri 1 vuotta ja 2 päivää

Meiltä oli melkein unohtua se seikka, että Siri täytti kokonaisen yhden vuoden toissapäivänä, 27.12.12. Niin se aika vain menee, meidän pieni särisevä lumipallokin on jo aivan aikuinen, ohittanut optimaalisimman lisääntymisiän ja muutaman kuukauden kuluttua näyttelyissäkin menisi jo veteraaniluokkaan. Mutta ikähän on vain numeroita, minusta Siri on ainakin ihan yhtä upeaturkkinen, vilkas ja nuorekas talvikko kuin aiemminkin.

Synttärisankari itse:

Juhlapyhät ohitse

Juhlapyhät ovat aina vähän kurjia, jos ollaan johonkin menossa useammaksi päiväksi. Hamsterit täytyy jättää yksin siksi aikaa, mutta silloin pidän rajana sitä, että ne ovat maksimissaan kolme yötä yksin. Niin tänäkin jouluna, itse lähdin reissuun jo perjantaina, mutta Karri oli kotona sunnuntaihin asti ja ehti sunnuntaina vielä tehdä viimeiset siivoukset ja vedenvaihdot. Minä puolestani palasin keskiviikkona pitämään huolta hamstereista.

Koska Jane on ehdottoman epäluotettava hamsteri, Karri nosti sunnuntaina dunan alas lattialle siltä varalta, että jos Jane saa päähänsä karata, se ei putoa korkealta. Tämä on ollut usein meillä tapana, jos syyrialainen asustelee muovidunassa. Ovat ne sellaisia tuholaisia sille päälle sattuessaan...

Jane ei ollut sunnuntaina arvostanut päiväsiivousta lainkaan vaan oli tuhissut Karrille paheksuvasti. Keskiviikkonakin siivosin molemmat jo aikaisin päivällä ja Janesta näin lähinnä vain vilauksen kun luttakorvainen, äkämystyneen oloinen hamsteri singahti pesämökistä piiloon pahvitunneliin. Siri sen sijaan oli suopeammalla tuulella varsinkin sen jälkeen kun olin antanut tuoreruokaa. Se istui tuoreruokakuppinsa vieressä ja söi kuin olisi nälkää nähnyt. Karri tosin paljasti antaneensa Sirille joululahjan: kananmunakennon, jossa oli herkkuja. Kennoon oli jyrsitty pieni reikä ja parhaat herkut oli käyty korjaamassa talteen.

Jane ja joulusiivo

Joulun kunniaksi hain paikallisesta ison säkin purua ja siivosin Janen dunan tänä iltana perusteellisesti. Tunnen itseni pahaksi ihmiseksi. Jane-raukka oli siivouksesta niin järkyttynyt, että se nökötti puusillan päällä kauan pelästyneen näköisenä ja nyt se kaivaa yhtä nurkkaa, josta se kai kuvittelee pääsevänsä pois. Ei tämä ole koti kun haisee ihan vieraalta. Ja mökkinurkassa on vielä vanhoja puruja, joissa luulisi sitä tuttua hajua olevan!
Eikä tässä vielä kaikki, Siri sutii jonkin putken sisällä. Se on kyllä pelkkää sympatiarapinaa, koska Sirin terraa ei tällä kertaa siivottu perusteellisesti.

Eläinkokeen hämmästyttävät tulokset

Kas niin, edellisessä postauksessa kuvailtu eläinkoe on jatkunut viikon verran ja on tapahtunut seuraavaa:
1. ensimmäisenä aamuna Janen rulla näytti siltä kuin siihen ei olisi koskettukaan. Olimme huolissamme, onko meidän prinsessa joutunut nukkumaan ilman lakanoita. Niin surkeasti asiat eivät onneksi olleet, sillä kurkistus pesään osoitti että rullasta oli nätisti nypitty ilmeisen sopiva määrä paperia, jossa hamsterin sopii nukkua.
2. ensimmäisen siivouksen jälkeen sama tilanne toistui, rullasta oli napsittu hyvin nätisti riittävä määrä paperia pehmustetarpeiksi.

Vessapaperirulla kuitenkin tuhoutui maanantain ja tiistain välisenä yönä, mutta tuhoutumistapa oli varsin erikoinen. Jane oli tonkinut niin paljon puruja, että purukasa ylsi juomapullon putkeen asti, jokin puru oli osunut venttiiliin ja pullo oli vuotanut tyhjiin. Lähellä seisoskellut vessapaperirulla oli kuitenkin imenyt itseensä suurimman osan vedestä, purut olivat jotakuinkin kuivia pullon ympärillä, mutta paperirulla oli märkä! Koskaan aiemmin meillä ei ole tapahtunut tätä, että pullo vuotaisi tyhjiin, mutta kokeneemmat harrastajat ovat siitä varoitelleet kyllä, että näinkin voi käydä. Näköjään siis voi!

Tässä vielä meidän koe-eläin söpöilemässä:

Eläinkoe

Meillä on jatkuvasti Karrin kanssa kränää siitä, mikä on riittävä määrä lakanoita (lue: vessapaperia) meidän hamstereille. Minusta 10 siivua Janelle ja 8-9 siivua Sirille saa luvan riittää. Karri puolestaan on sitä mieltä, että meidän pilallehemmotellut kermaperseet tarvitsevat vähintään rullan per nenä!

Niinpä päätin tänä iltana tehdä eläinkokeen: mitä hamsterit tekevät, jos saavat dunaansa/terraansa kokonaisen vessapaperirullan. Siri kylläkin sai vain rullanjämän, jossa ei paperia ollut enää kovin paljon. Se ei tajunnut siitä mitään, ei koskenutkaan. Heti kun silppusin paperit pienemmiksi, se haali ne pesäänsä kiireellä.

Janen dunan koeasemelma on kuvattuna tässä, koe-eläin itse on vetäytynyt pahvilabyrinttiinsa miettimään asioita. Testi on siis tylsässä vaiheessa: rullaa ei olla käyty edes haistelemassa. Lupaan kuitenkin raportoida asiasta myöhemmin.