Totuus kuitenkin on joka puolella samanlainen kuin meidän riehuva hamsteriherra: vauhtia riittää niin, ettei siinä ehdi mukana ja vaikka robot eivät mitään sylilemmikkejä olekaan, niin olisi silti joskus hyödyllistä, että ne saisi napattua dunastaan käsiin. Ei ole muuten toivoakaan tai sitten minä olen liian hidas niille. Eikä sekään kelpaa ratkaisuksi, että pyydystää vauhdikkaan villipedon pahviputken avulla pieneen kuljetusboksiin ja kuvittelee nappaavansa sen helpommin sieltä käsiinsä. Kuljetusboksista on helpompi karata ja jos ihminen vielä lykkää kätensä sinne, homma helpottuu entisestään. Kyllä, Pertti yritti jo kertaalleen, niin hidas en sentään ole ettenkö saanut pakomatkaa katkaistua heti alkuunsa.
Kaiken lisäksi tämä vekkuli myös herättelee minua yleensä kahden aikoihin aamuyöstä sutimalla dunan seiniä aivan kuin yrittäisi kiivetä niitä pitkin karkuun. No eihän tassu pystysuoralla muovilla pidä mitenkään, muttei se estä Perttiä yrittämästä. Juoksupyöräänsä Pertti joko ei osaa tai halua käyttää, ehkä minun pitää ostaa sille juoksulautanen, jollaiseen se on tottunut Veeran luona.
"Ai mä vai?!"
No joo, onhan se myönnettävä, että harvinaisen suloinen kaveri Pertti on ja sen touhuja on hauska seurailla (silloin kun sitä ei yritä kiinni vaan tyytyy katselemaan).
3 kommenttia:
Meillä Robot eivät käyttäneet juoksupyörää ensin ollenkaan siihen tarkoitukseen mihin se oli tarkoitettu vaan nukkumiseen. Jossain vaiheessa toinen innostui juoksemaan pyörässä, joten toinen ajatteli että kyllä sitten mäkin. Ja tietty ne yritti yhtä aikaa siellä pyörässä juosta. Ostettiin toinen pyörä (ehkä vähän parempi kuin se edellinen) ja aateltiin, että ehkä ne sitten juoksee kummatkin pyörissään. No ehei, molempien piti päästä sinne samaan pyörään :D. Luulen kyllä, että toisen jalka loukkaantui juurikin pyörässä ja sitten noi pitkin erottaa eivätkä tulleet enää toimeen sen jälkeen, kun toisen jalka kuntoutui.
En kyllä tajua miten niin pienestä ja söpöstä eläimestä voi lähteä sellainen ääni, just niin kuin ne kiroilis :D. Ne on niin viattoman näköisiä, mutta tosiaan aika velmuja :D.
Talvikoista taas tuli mieleen, että harvoin ne meille säksättivät, mutta toisilleen kyllä. Aina, kun se säksätys alkoi, ajattelin että ne ovat taas toistensa kimpussa ja, että ne tappelee. Joskus ne saattoi pitää sitä ääntä vaikka toinen oli ihan eri puolella terraariota/häkkiä.
Joo, ei meilläkään Hilma rähissyt kai kuin pari kertaa kun onnistuimme säikyttämään sen perusteellisesti. Mutta Pertti onkin ihan toista maata :)
Lähetä kommentti