Herkkukepukan syöntiä

Katariina sai pitkästä, pitkästä aikaa jyrsittäväkseen herkkukepukan. Tavalliseen tapaan ripustin sen kattokaltereista roikkumaan, onpahan siinä samalla vähän keppijumppaa kun sitä kurottelee.


Hilman kepukasta sen sijaan otin ripustuskoukun pois kokonaan ja laitoin sen häkkiin. Hilma ei tajunnut ensin lainkaan mitä sille olisi pitänyt tehdä. Myöhemmin se kuitenkin jyrsi sitä. Minkäs teet, iso kepukka ja pieni hamsteri, eihän Hilma saanut siihen aikaiseksi kuin pienen loven. Hilma ei kuitenkaan piittaa kepukasta tippaakaan, siinä missä Katariina söi kepukan kahdessa päivässä, on Hilma haudannut omansa.

Katariinan aarre

Aarre

Tässä vähän vanhempi miehen ottama kuva Katariinasta. Kokeilimme mitä tapahtuu, jos Katariinan häkkiin laittaa kokonaisen omenan. Ensin tutkittiin, sitten todettiin omena mahdottomaksi kantaa mihinkään, mutta aamulla siitä oli jyrsitty huolellisesti.
Tänään onkin muuten Katariinan nimipäivä!


Tässä tuorein otos Hilmasta, kerrankin jossain muualla kuin ruokakupillaan.

Tytöt ruokakupeillaan

Ruokakuppi on edelleen se paras paikka saada kummastakin jyrsimestä hyvä, tärähtämätön kuva.

Elämää kahden hamsterin kanssa

Hilma-pieni-harmaa-karvapallonen on nyt viihtynyt meillä viikon verran ja tässä vaiheessa voin sanoa, että jos yhden hamsterin omistaminen ei aiheuttanut katastrofia, ei sitä ole aiheuttanut kahdenkaan hamsterin omistaminen.

Hilman hoito vie vähemmän aikaa kuin Katariinan, johtuen siitä, etten ole toistaiseksi ulkoiluttanut Hilmaa vaatekomerossa enkä muutenkaan. Kunhan sen kanssa nyt vielä vähän tutustutaan, taidan sisustaa sille ikioman puuhalaatikon. Ainakin kuvittelen, että voin sijoittaa puuhalaatikon tuohon työpöydän viereen ja voin samalla istua tietokoneella kun Hilma ulkoilee laatikossaan. Talvikko on sen verran pieni ja kömpelön oloinen, että luulen ettei sillä ole mitään mahdollisuuksia päästä laatikosta karkuun omin neuvoin. Ellei se sitten ala jyrsiä sitä laatikkoa, mutta sen taas kuulee. Ei siis tarvitse lähteä iltaisin istumaan puoleksi tunniksi tai tunniksi vaatekomeroon Hilman takia, siellä saa istuskella Katariinan kanssa jo ihan omiksi tarpeiksi.
Minulla on myös edelleen suunnitelmissa hankkia Hilmalle 70*40-senttinen duna, nykyinenhän on 50*35 cm, joka sinänsä on riittävä, mutta eihän tilaa ole koskaan liikaa. Isompi duna tarkoittaa tietysti myös enemmän tilaa liikkua, jolloin ulkoiluttamisen tarve vähenee. Voi kunpa joku osaisi kertoa tuon Katariinalle, joka sinnikkäästi haluaa isosta dunastaan iltaisin pois-pois-pois, vaikka juuri olisi ollut vaatehuoneessa juoksentelemassa (lue: jyrsimässä) tunninkin verran... Kunhan ne pellonvuokrat nyt tulisivat, niin voisi lähteä shoppailemaan.

Ruokaa talvikko syö koko lailla vähemmän kuin syyrialainen, joten ruokalasku ei Hilman takia juuri suurene. Tuoreruokinta koostuu täsmälleen samoista aineksista kuin syyrialaisenkin, mitään erikoisherkkuja Hilmalle ei siis ole ostettu. Hilma sai Veeralta mukaan ison pussillisen Rapunzelin kuivaruokaa, jota hän on syöttänyt talvikoilleen ja siitä pussista riittää varmasti pitkäksi aikaa ruokaa. Rapunzeliin olen sekoittanut Prestigesin kääpiöhamsteriruokaa (josta olen napsinut enimmät väripallot pois) ja Rodo hamster mixiä. Kääpiöhamsterimuona on ostettu ihan vain Hilmaa varten, Rodoa syö Katariinakin.

Päivittäin tai ainakin joka toinen päivä tehtävä siivous meillä kattaa mökistä löytyvien pissojen, papanoiden ja ruokavarastojen siivoamisen sekä vedenvaihdon pulloon. Siinä ei kummankaan häkin kohdalla mene montaa minuuttia.

Voisin siis sanoa, että syyrialainen ja talvikko menee ihan siinä missä pelkkä syyrialainenkin, mutta asia ei ole ihan niin. Talvikon tai ainakin Hilman ehdoton plussapuoli on se, että sitä näkee hereillä päiväsaikaankin. Katariinaa on niin turha yrittää saada mökistään näkyville päivisin, mutta Hilma puuhailee omiaan melkeinpä mihin aikaan tahansa. Lisäksi Hilma on aivan mahdottoman suloinen!
Kuitenkaan kaksi hamsteria ei aiheuta mitenkään jättimäistä työkuorman tai rahankulun lisäystä. Luulen silti, että kahdella hamsterilla mennään nyt varmaan pidemmän aikaa, ei tässä ole tarvetta eikä mahdollisuuksiakaan (ei tilaa, ei häkkejä) hankkia sen enempää pikkuvipeltäjiä. Ehkä joskus voisi olla mielenkiintoista kokeilla talvikon tilalla cambelliä tai paria roborovskia. Syyrialainen täytyy kuitenkin olla, siitä mies on aivan varma.

Om-nom-nom

Ei Hilma ole ainoa herkkusuu meillä. Katariina edelleen rakastaa lihaa. Toissailtana se sai pienen murenan jauhelihaa, joka piti heti tarkkaan syödä. Harvoin näkee niin keskittynyttä syömistä! En kehdannut edes mennä häiritsemään vaan tyydyin ottamaan kuvan dunan muovin läpi. Sen takia kuva on vähän huono.

Hilma tykkää parsakaalista

Tai ainakin se tykkää parsakaalin nupuista. Eilisaamuna häkistä löytyi parsakaalin varsiosia, joista oli huolellisesti napsittu nuput parempaan talteen. Myös näkkäriä ja koirannapua jyrsittiin mielenkiinnolla.

Heltyy se mieskin...

Nonni, mieskin on alkanut tehdä jo tuttavuutta Hilman kanssa. Eikä Hilma paheksu miehenkään kättä vaikka yrittää sitäkin välillä vähän hampailla kokeilla. Eilen mies otti Hilman käsiinsäkin ja ihmetteli miten rauhallinen se onkaan, aivan samoin kuin minä kesällä.

Katariina muuten reagoi Hilman hajuun jossain määrin. Hilman duna on tällä hetkellä melko lähellä Katariinan dunan toista päätä ja Katariina onkin usein nuuskimassa juuri siinä päässä olevasta aukosta, että mikä kumma täällä oikein haisee. Se on hieman poikkeuksellista, koska Katariina ei ole muuten enää pitkiin aikoihin kiinnittänyt mitään huomiota noihin dunan päädyissä oleviin aukoihin.
Eilen mies tosiaan piti Hilmaa käsissään vähän aikaa ja palautettuaan Hilman omaan dunaansa, aikoi sylitellä Katariinaa vähän aikaa. Katariina haisteli käden ensin hyvin, hyvin tarkkaan läpi, mutta sitten kiipesi kädelle kuten normaalistikin. Ei sentään siis vihamielinen ole pelkälle hajulle.

Kuvia kummastakin tytöstä

Tässä vaihteeksi kuvia.

© KH
Katariina kaltereiden kimpussa. Mökin katto on juuri tarpeeksi matala, että täytyy punnertaa itsensä pelkkien etukäpälien varaan, jotta pääsee sopivalle puremaetäisyydelle. Ja täytyy taas muistaa huomauttaa, että Katariinalla on iso häkki ja virikkeitä siellä, mutta silti se vain jaksaa järsiä kaltereita ajoittain.
*edit* Huomatkaa Katariinan viikset!


© KH
Katariinan vanhempi söpöilykuva, valitettavasti hieman epätarkka, mutta kyllä sen hamsteriksi tunnistaa.


Hilma ruokakupillaan. Kuppi on isompi kuin Hilma itse, joten kupissa voi hyvin ottaa vaikka pienet päiväunet kun mahakin on sopivasti täynnä.


© KH
Tässä näkyy vähän mittakaavaa siihen, miten pikkuisia nuo talvikot ovatkaan. Hilma ei ole mitenkään arka, vaan utelias jos laitan käden häkkiin. Se tulee nuuskimaan ja tarjotut ruuat kelpaavat kyllä. Joskus se kokeilee vähän näykkäistäkin, ei mitenkään tosissaan. Voi tietysti olla, että käteni haisevat ruualta tai muuten vain niin hyvältä, että Hilman tekee mieli maistaa.

Lahjuksia

Ensimmäiset ruokalahjukset kädestä on tarjoiltu. Lanttu kelpasi Hilmalle oikein hyvin ja onnistuin saamaan jonkinlaisen kuvankin.

Hilma on kotiutunut!

Hilma-talvikko on saapunut Tampereelle nähtävästi täysissä sielun ja ruumiin voimissa! Matka meni tosiaan leppoisasti. Hilmaa oli odottamassa valmiiksi sisustettu duna ja nyt onkin menossa tupatarkastus.
Hilma sai mukaansa paitsi tuttua ruokaa ja tarvittavat paperit, myös kasan paperisilppua vanhasta kotipesästä. Niissä on vähän tuttuja hajuja. Matkalla se kasasi kaikki pehmikkeet pesänä olleeseen kananmunakoteloon ja siirsin kotelon pehmusteineen sen dunaan. Se ainakin näyttää kelpaavan kotipesäksi, sinne on rohmuttu jo uusiakin pehmikkeitä. Kova tyttö se on kaivelemaan!
Luulen, että annan Hilman olla tämän illan suunnilleen rauhassa, että se saa perusteellisesti kotiutua uuteen dunaan. Tässä kuitenkin ensimmäinen kuva uudesta tulokkaasta! Perusteellisempi esittelyteksti tulee myöhemmin, kunhan tutustumme ensin Hilman kanssa vähän enemmän.

Hamsterinhakumatkalta

Kirjoitan tätä junassa ja toivottavasti sekä puhelin että Soneran kattavuus suovat että saan postattuakin tämän. Joka tapauksessa supersuloinen Hilma on tuossa jaloissani kuljetusboksissaan. Matka on mennyt tähän asti ilman kommelluksia. Hilma on rauhallinen, taitaa nukkua pesässä.

Katariinan valinta

Taantuma on parantanut hamstereiden asuntotilannetta ja niinpä Katariinallakin oli viikonlopun asuntoetsintäkierrosta aloitellessaan tarjolla yhden tai kahden kohteen sijaan kokonaista kolme kohdetta, joiden välillä moderni hamsterineiti voisi valita.

Kohde A oli moderni, rohkeasti vihreäksi maalattu kulma-asunto muodikkaaseen, mutta väljään asumiseen.

Kohde B oli ehkä enemmän sinkun opiskelijaneidin statukseen ja budjettiin sopiva pieni siltamökki, mutta jonka erikoisuutena kuitenkin oli omalla helposti saavutettava kattoterassi.

Kohde C tarjosi puolestaan maalaisromantiikkaa hirsistä tehtyine päärakennuksineen ja katettuine tunnelimaisine terasseineen.

Kaikki kolme kohdetta olivat kieltämättä houkuttelevia, mutta johonkin oli päädyttävä. Inhottavina ihmisinä emme tietysti Katariinan valintaa heti paljasta vaan saatte vapaasti kommenteissa arvailla Katariinan valintaa ainakin sunnuntaihin asti. :)

Ota hamsterista kuva

Ei ole vähään aikaan ollutkaan kuvia. Tämä kuva kertoo varsin selvästi, miksi ei. Katariinaa ei ole yksinkertaisesti huvittanut.
Minulla oli eilenkin kamera mukana, kun olin Katariinaa juoksuttamassa. Ja katin kontit, se meni pahvilaatikkoon ja jyrsi sitä, ota siitä sitten söpöjä kuvia.

© KH

Hamsterikuulumisia

Hilma tulee! Sovimme alustavasti Veeran kanssa, että kävisin ensi sunnuntaina hakemassa Hilman Helsingistä. Voi että, maltanko edes odottaa? En! Mikään ei ole niin suloinen kuin talvikko! Paitsi tietysti syyrialainen.

Katariina saisi varmasti hepulin ja mustasukkaisuuskohtauksen, jos tietäisi tulevan talvikon näin törkeästi varastaneen Katariinan blogin. Joten päivitetään nyt sitten Katariinankin kuulumisia.
Turun Grand Galan syyrialaisten lemmikkituomari on varmistunut ja se ei ole Marjut Kaakinen vaan Martina Munther. Katariina on siis menossa varsin todennäköisesti Turkuun ja ilmoitan sen ilman muuta lemmikkiluokkaan. Jos se saa sieltä eri tuomarilta PLH-sijoituksen, voisi sille hakea sitä valiolemmikin arvonimeä, josta olenkin puhunut. Ihan kuin emme tietäisi jo valmiiksi Katariinan olevan valioluokan otus...

Katariinan häkkiä joudutaan nykyisin uudelleensisustamaan lähestulkoon joka ilta. Katariina on nimittäin alkanut jyrsiä kattokaltereita hurjasti iltaisin. Tavaroiden uudelleenjärjestely pitää sen yleensä yhden illan ajan niin kiireisenä, ettei se ehdi pureksia kaltereita. En ole yhtään vakuuttunut siitä, että kaltereiden järsiminen olisi mitenkään erityisen terveellinen harrastus ja siksi yritän pitää Katariinan pois sen touhun parista. Tietenkin jyrsiminen on jyrsijän homma, mutta kun siellä häkissä nyt olisi muutakin jyrsittävää.

Katariina on viime aikoina ollut ällistyttävän pirteä todella aikaisin. Kesällä se nimittäin saattoi vasta kymmenen aikoihin illalla tulla ulos mökistään venytellen (joka tarkoittaa sitä, että neiti ei ole suinkaan vielä halukas tulemaan iltajuoksentelulle). Nyt se on alkanut heräillä hyvinkin jo kahdeksan aikoihin illalla ja yhdeksältä se on jo kovaa vauhtia tulossa häkistä pois. Mikä lie syynä? Tietysti kellojen siirto talviaikaan vaikuttaa tunnin verran ja ehkä myös pimeämpi vuodenaika houkuttelee yöeläimen piilostaa aikaisemmin.

Talvikkotyttö!

Ensimmäisten tarkistusten mukaan Veeran Starwars-poikueessa on yksi naaras- ja yksi urospoikanen. Jos näin on, naaras menee toiselle kasvattajalle, joka sen on varannut ja uros jää Veeralle itselleen. Siis: minulle ei poikasta.

Mutta kakkosvaihtoehtokin oli olemassa ja niinpä nyt sitten käyn jossain vaiheessa hakemassa Helsingistä talvikkotyttö Hilman, hienommalta nimeltään Queen Of The Nightclubs. Olen oikeastaan tyytyväinen että kävi näin, koska jos tarjolla olisi ollut Hilma ja urospoikanen, en olisi kuitenkaan osannut päättää, kumman otan. Molemmissa vaihtoehdoissa olisi varmasti ollut puolensa. Nyt ei tarvinnut päättää mitään ja olen aivan varma, että vajaan vuoden ikäinen Hilma tulee olemaan loistava lemmikki meille. Hilmasta löytyy lisää kuvia sen omasta galleriasta.

Olen tässä uteliaisuuttani seuraillut SHY:n myyntipalstaa ja eri kasvattajien poikasuutisia ja voin vain todeta, että helmiäisvärisiä talvikoita on tarjolla varsin niukasti. Normaalia ja safiiriakin löytyy, mutta helmiäisiä on myytävänä tai varattavana harvoin.

Voisin hakea Hilman vaikka heti huomenna, mutta valitettavasti ensi viikko on kyllä niin kiireinen, että se ei onnistu. Ehkä sitten seuraavana viikonloppuna tai jokin ilta sen jälkeisellä viikolla. Se sattuukin oikein sopivasti, koska vietän 30-vuotispäiviä 22.11. ja mikäpä olisi hienompi lahja itselle kuin pieni hamsteri?

Sitä paitsi, eikös nimet Hilma ja Katariina jollain tavoin soinnu hyvin keskenään? Molemmat tuollaista vanhaa perua olevia naisten nimiä.

Turun Grand Gala 5.12.09

Lauantaina 5.12. järjestetään Turun Littoisissa vuoden Grand Gala-hamsterinäyttely. Tampereelta puuhataan taas yhteistä kuljetusta sinne, mutta tällä kertaa ei varmastikaan valita sitä halvinta vuokrapakua... Toivon ainakin niin :)
Jos tuo kyyti järjestyy, ilmoitan Katariinan ehdottomasti mukaan sekä lemmikki- että ulkomuotoluokkiin. Jos kyytiä ei onnistuta saamaan, niin sitten en taida lähteä Turkuun asti raahautumaan. Eihän Katariina noissa ulkomuotoluokissa ole paljon juhlinut, mutta koestandardivärejä on niin vähän, että ihan kannatuksen vuoksi sen ilmoitan mukaan.
Lemmikkiluokkaan Katariina menee ehdottomasti, koska olisi hienoa, jos se sijoittuisi siellä. Se olisi kolmas kerta ja voisin hakea Katariinalle valiolemmikin arvoa. Toivottavasti lemmikkituomarina olisi Turussa joku muu kuin Marjut Kaakinen, koska hänhän on Katariinan nyt tuomaroinut PLH-sijoille kahdesti. Valiolemmikin arvoon tarvittaisiin tuomaroinnit vähintään kahdelta hyväksytyltä tuomarilta. Lemmikkituomaria ei ole vielä kisakutsuun merkitty. Elämme jännittäviä aikoja.

Sukulaiset menestyvät!

Viikonloppuna oli Vantaan lemmikkimessuilla myös SHY:n tuplanäyttely eli molempina päivinä oli hamstereille näyttelyluokat eri tuomarein. Katariinahan sinne ei osallistunut enkä minäkään ehtinyt siellä käydä, mutta Katariinan emo ja ainakin pari sisarusta oli paikalla.

Virallisia tuloksia en ole vielä nähnyt, mutta Petsien kautta kuulin jo juttua, että emo Pai oli saanut ulkomuotoluokista molempina päivinä hyvät arviot ja lemmikkiluokasta samoin. Katariinan veli oli voittanut lasten lemmikkiluokan ja sijoittunut BIS-kehässä kolmanneksi, jos oikein muistan. Katariinan sisko sen sijaan oli ulkomuotoluokassa hylätty, koska sillä ole todettu knikki. Katariinahan polveutuu knikkisuvusta. Lemmikkiluokassa tämä sisko kuitenkin oli pärjännyt ainakin kivasti.

Niin ettei Katariina suinkaan ole sukunsa ainoa ruusukkeiden kahmija! Varsinkin lemmikkiluokista on tullut menestystä siis muillekin. Taitavat olla melkoisia superlemmikkejä nämä poikaset. Onnittelut jokaiselle!