Tämä postaus perustuu Hamsuttimet-blogin tekstiin Hajuvertailua, jossa näistä hamstereiden haisemisista on puhuttu ja siellä on mielestäni varsin hyödyllinen listakin, jos tosin se perustuu bloginpitäjän omiin mielipiteisiin ja hamstereissakin on yksilöllistä vaihtelua.
Täällä meidänkin blogissa on puhuttu näistä haisuasioista aina silloin tällöin, en minäkään pahoista hajuista pidä ja pahan migreenin yllättäessä pahat hajut eivät todellakaan tee hyvää. Siksi hamsterit ovatkin olleet oivallinen lemmikkivalinta, sillä vaikka sekä täällä että tuolla Hamsuttimet-blogissa on sanottu hamsterien haisevan, ne eivät haise kauas. Itse asiassa meidän eläinmäärillä ei asunnossa, edes hamsterien huoneessa, ole minkäänlaista hajua, mikä kavaltaisi eläinten olemassaolosta. Haistaakseen hamsterit ne pitää ottaa käsiin (ja siivota mökinalunen).
Oman (vähäisen) kokemukseni perusteella toistaiseksi pahimpia hajusinttejä ovat olleet syyrialaisnaaraat kiimapäivinä ja välillä vähän kiimojen välilläkin. Näissäkin on tosin ollut aika paljon vaihtelua:
– Karamelli haisi vain kiimapäivinä ja silloinkin yleensä vähän. Toisaalta se oli jo iäkäs naaras tuolloin ja oli myös talvi, jolloin hormonitoiminta on vähäisempää.
– Katariinalla oli sama juttu, se tuoksahti kiimapäivinä, joskus muistaakseni aika voimakkaastikin, muttei aina.
– Loviisa, voi Loviisa. Se lemusi varsinkin nuorena harva se päivä.
– Janesta ei ole juuri muistikuvia, mikä tarkoittanee sitä Jane ei juuri haissut. Tosin Janella oli myös hyvin heikot kiimat, siltä ei kovin usein löytynyt edes tätä kökötystä.
Sitten tuli Moriarty, jolla ei tällaisia ongelmia ole. Se nimittäin ei haise yhtään miltään! Miten ihana hamsteri! No, myönnettäköön, että minulla on sellainen kutina, että Moriartyn virtsa haisisi voimakkaammin kuin naaraiden, mutta en mene tätä vannomaan, kun ei satu nyt olemaan naarasta vertailukohdaksi.
Kääpiöistähän meillä on ollut kaksi talvikkonaarasta ja yksi robouros. Ja olen näiden kanssa kyllä samaa mieltä haisemisjärjestyksestä kuin Hamsuttimien Asta tuossa listassaan: robouros haiskahti enemmän kuin talvikkonaaraat, jotka taas haisivat vähän enemmän kuin syyrialaisuros. Olen kuvaillut näiden hajua hiirimäiseksi, se nyt on ainoa termi, jonka siitä keksin. Haju ei ollut todellakaan voimakas varsinkaan noilla talvikkonaarailla ja kyllä Perttiäkin piti mennä nuuskimaan dunan päälle haistaakseen mitään.
Summa summarum, meidän kokemusten perusteella (siis niistä lajeista mitä meillä on ollut), haisemislista on samansuuntainen kuin Astallakin, mutta syyrialaisnaaraiden kohdalla haiseminen tuntuu olevan hamsterikohtaista. Mutta jos syyrialaisnaaras haisee, se haisee sitten yleensä varsin voimakkaasti, joten sillä perusteella ne saavat haisulistan kärkipaikan:
1. syyrialaisnaaras
2. robouros
3. talvikkonaaras
4. syyrialaisuros
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti