No niin, Elvis palautettiin näyttelyreissulta kotiinsa ja sain samalla myös sen arvostelukaavakkeet. Se osallistui sekä ulkomuotoluokkaan että lemmikkiluokkaan. Ulkkiksessa ei mennyt kovin kummoisesti, kokonaisarvosana oli hyvä ja tuomarina oli Marjut Kaakinen. Kokonaisuudessaan lappunen kertoo tällaista:
Pää, silmät, korvat: hyvä leveys, erottuva kuono-osa, liian suuret korvat
Tyyppi, koko: hyvä, tasainen tyyppi, koko erittäin hyvä
Väri: erinomaiset, hyvinrajautuneet merkit, turhan harmaa perusväri
Turkki: saisi olla tiheämpi, riittävä pituus
Kunto: hyvä
Lemmikkiluokassa sen sijaan oltiin suopeampia, tuomarina Niina Hämäläinen.
Yleiskunto: sopiva massa, löysä, saisi olla lihaksikkaampi. Tasapainoinen kokonaisuus kuitenkin.
Turkki: Tiheys ok, pehmeälaatuinen vauvaturkki
Korvat, silmät, hampaat: hampaat ok, silmät kauniit, kivat korvat
Kynnet: terävät, muuten ok
Käsiteltävyys, luonne: erittäin rauhallinen, rento, hyvä käsitellä
Yleisvaikutelma: kaunis nuori poika, tosi kiltti
Kokonaisarvosanaksi tuli erittäin hyvä ja olenkin tosi ylpeä Elviksestä. Ei tuo ulkomuotoluokankaan arvostelu vielä mikään katastrofi ole, Elvis on vielä nuori ja sen turkki, toivottavasti myös väri, kehittyy vielä. Ja ehkä sen korvat ovat kasvaneet ensin ja hamsteri kasvaa sitten perästä. Lemmikkiluokan käsiteltävyyskommentit ovat ihanaa luettavaa, mutteivät mikään suunnaton yllätys, Elviksen rinnalla viilipyttykin vaikuttaa hermostuneelta. Ilmeisesti vissiin tuomari osasi sitten katsoa ne hampaatkin ilman suurempia räpiköintejä.
1 kommentti:
Korvat on semmoiset kuin ovat, eihän niille mitään voi. Ihmisenkin korvat - siis korvanlehdet - kasvaa koko eliniän. Vanhoilla ihmisillä on joillakin tosi isot korvanlehdet. Pikku hamsu on varmaan tosi suloinen, olisi kiva nähdä söpö-Elvis joskus.
Lähetä kommentti