Voi naaraat ja niiden tulehtuvat kohdut

Eipä ollut kiva yllätys eilen siivota Adan pesää ja löytää pehmikkeistä verta. Hamsteria tarkastaessani totesin heti, että veri tulee hännän alta, joten todennäköisin ongelma on kohtutulehdus, naaras kun on kyseessä. Tämän aamun ensimmäinen tehtävä olikin soitella eläinlääkäriin ja sain ajan Nokian Pieneläinklinikalle puoleksi päiväksi. Kohtutulehdus, sanoi lääkärikin. Antibioottia voidaan kokeilla, kuurin tuloksesta tosin ei anneta takeita. Leikkaustakin lääkäri tarjosi, mutta minä suhtaudun edelleen hamstereiden leikkauksiin hieman epäillen. Ei niin etteikö nukutus ja leikkaus onnistuisi, mutta sitten se jälkihoito, miten onnistuu kivunlievitys, miten saa hamsterin olemaan riehumatta tai nuolematta leikkaushaavaa, repimättä tikkejä ja niin edelleen (kuvittelin jo Adan päälle maailman pienimmän sukkapuvun ja miten se kiemurtelisi siitä eroon alle 30 sekunnissa). Ja toisaalta Ada on jo hieman iäkkäämmän puoleinen, lähes kaksivuotias, vaikka kiinarit ovatkin hamsterilajeista pitkäikäisin eikä kolmivuotias kiinari ole ymmärtääkseni edes harvinaisuus. Eli jos antibiootti ei auta, niin vaihtoehdoksi jää lopetus.

Sain mukaan siis tuttua Baytriliä, ohjeena antaa 0,05 millilitraa aamuin illoin, 10 päivän kuuri (minun täytynee vielä soittaa klinikalle, sillä mielestäni lääkäri puhui kylläkin viidestä päivästä, mutta paperissa lukee 10 päivää). Ensimmäisen annoksen Ada sai jo päivällä, kun kotiuduimme, toinen annos meni juuri äsken. Toistaiseksi tippanen on mennyt suuhun ja mitä ilmeisimmin siitä myös eteenpäin aika tuskattomasti, vaikka Adan käsittely ei olekaan mitenkään erityisen helppoa minulle, se on edelleen vähän liian notkea ja nopea. Mutta tällä hetkellä minä kuitenkin johdan siis 2–0. Saa sitten nähdä missä kohtaa Ada suivaantuu tähän lääkintärumbaan ja alkaa purra, kuten Pertin kohdalla kävi.

Ikävä vaiva tämä kohtutulehdus, Janehan sellaisen sai myös ja se ei siitä toennut. Aiheesta on myös artikkeli Hamsterit.netissä: Kohtutulehdus hamsterinaarailla, siinäkin todetaan, että antibiooteilla ei välttämättä saada tulehdusta hoidettua täydellisesti. Kohtutulehduksen syistä siinä ei kerrota, ilmeisesti niitä ei tiedetä, mutta epäilen että siihen asiaan ei voi hoidolla mitenkään vaikuttaa. Meillä on taas vain huonoa tuuria. Taidan siirtyä kohta kokonaan uroshamstereihin, yksi ongelma vähemmän.

Vaan kyllä taas sai tuntea itsensä tyhmäksi klinikalla. ELL kysyi ensimmäiseksi että onko Ada tottunut käsittelyyn. Vastasin että on se, mutta on kyllä kovin vikkelä. Mitä teki Ada? Se käyttäytyi kuin herran enkeli, istui kaikessa rauhassa lääkärin kädessäkin. Lääkäri kommentoi, että kylläpä on kiltti ja rauhallinen hamsteri, kun on joskus nähnyt sellaisia kauheita viipottajia. Minä tyydyin vain hymyilemään ja ajattelin hiljaa mielessäni, että kyllä sitä nyt ollaan vieraskoreita, annas olla kun päästään taas kotiin, sikäli kuin tuo viilipytty nyt meidän hamsteri edes on.