No niin, juurikin edellisen postauksen jälkeen otin keitettyä, jäähdytettyä vettä ja vanua, tarkoituksena puhdistaa vähän sitä Karamellin rähminyttä silmää. Sain houkutella neitiä kohtuullisen ajan ulos mökistään, mutta sain sen vihdoin käsieni ulottuville.
Jouduin tarkistamaan sen kummatkin silmät pari kertaa: kummassakaan ei ole mitään vikaa! Se vasen silmä, joka vielä tunti sitten oli suurimmaksi osaksi kiinni, oli nyt ihan yhtä auki ja kirkas kuin toinenkin. Vähän ehkä karvat ympäriltä sekaisin.
Olikohan kyse siis vain aamurähmistä, joita Karamelli ei ollut ehtinyt puhdistaa ennen kuin raastoin sen häkistään pois siivouksen ajaksi. No, silmiä seuraillaan nyt kuitenkin ekstratarkasti ja ripuli ei ole kadonnut mihinkään, joten kaikki ei ole ihan tällä vielä ookoo.
Tämä lemmikin omistaminen käy kyllä oman pumpun päälle...
28.2.09
Voi voi sentään
Ripuli on palannut taas ja lisäbonuksena Karamellin toinen silmä on rähminyt umpeen. Soitin jo Pieneläinklinikka Tuhatjalan päivystykseen kyselläkseni neuvoja. En halua tietää mitä puhelu maksoi (9,94€ + 8min * 2,86€/min), mutta voin vaikka vannoa, että se raha tuli hyvin sijoitettua vaikka mielenrauhaa en saanut.
Tällä hetkellä on juuri keitetty vesi jäähtymässä, sillä voi silmää yrittää vähän puhdistaa ja apteekista saa keittosuolaliuosta, joka on vielä parempaa silmien hoitoon. Silmätippakuuriakin ell väläytti, jos se auttaisi. Haluaisin kyllä tietää miten tuollaiselle räpiköivälle ja saippuapalanliukkaalle pikkuotukselle saadaan silmätipat edes lähelle, kokemusta on nimittäin kissanpojasta ja silmärasvasta... No, Karamelli ei ehkä raavi niin paljon.
Ripulin takia Karamelli on taas vesi-siemenseos-kuurilla ja sitäkin nyt seuraillaan. Syöminen ei kuulemma tarkoita välttämättä mitään, tällaiset pienjyrsijät syövät ja touhuavat melkeinkin loppuun asti, joten sillä ei voi lohduttautua että Karamelli on taas sukeltanut ruokakuppiinsa.
Jotenkin kuitenkin tuntuu, että ellei Karamelli koe huomisen aikana täydellistä ihmeparantumista, ensi viikolla on edessä reissu eläinlääkäriin. Eikä sieltä välttämättä tulla enää Karamellin kanssa takaisin kotiin. Karamelli on oikeasti viime aikoina ollut niin vaisu ja passivoitunut, että vaikka se saataisiin näistä selkeistä vaivoista paranemaan, niin pidän vähän kyseenalaisena voiko se enää elää hamsterinarvoista elämää.
Oikeastaan toivon vain ettei se ainakaan nyt kärsisi. Minä olen tuosta pienestä ja sen hyvinvoinnista kuitenkin vastuussa. Onhan lemmikin omistaminen hienoa ja kivaa silloin kun kaikki on hyvin, mutta silloin kun on vanhuutta ja sairautta, huomaa sen vastuun joka omistajalla on pienestäkin eläimestä. Eikä se vastuu ole pieni vaikka eläin onkin!
Tällä hetkellä on juuri keitetty vesi jäähtymässä, sillä voi silmää yrittää vähän puhdistaa ja apteekista saa keittosuolaliuosta, joka on vielä parempaa silmien hoitoon. Silmätippakuuriakin ell väläytti, jos se auttaisi. Haluaisin kyllä tietää miten tuollaiselle räpiköivälle ja saippuapalanliukkaalle pikkuotukselle saadaan silmätipat edes lähelle, kokemusta on nimittäin kissanpojasta ja silmärasvasta... No, Karamelli ei ehkä raavi niin paljon.
Ripulin takia Karamelli on taas vesi-siemenseos-kuurilla ja sitäkin nyt seuraillaan. Syöminen ei kuulemma tarkoita välttämättä mitään, tällaiset pienjyrsijät syövät ja touhuavat melkeinkin loppuun asti, joten sillä ei voi lohduttautua että Karamelli on taas sukeltanut ruokakuppiinsa.
Jotenkin kuitenkin tuntuu, että ellei Karamelli koe huomisen aikana täydellistä ihmeparantumista, ensi viikolla on edessä reissu eläinlääkäriin. Eikä sieltä välttämättä tulla enää Karamellin kanssa takaisin kotiin. Karamelli on oikeasti viime aikoina ollut niin vaisu ja passivoitunut, että vaikka se saataisiin näistä selkeistä vaivoista paranemaan, niin pidän vähän kyseenalaisena voiko se enää elää hamsterinarvoista elämää.
Oikeastaan toivon vain ettei se ainakaan nyt kärsisi. Minä olen tuosta pienestä ja sen hyvinvoinnista kuitenkin vastuussa. Onhan lemmikin omistaminen hienoa ja kivaa silloin kun kaikki on hyvin, mutta silloin kun on vanhuutta ja sairautta, huomaa sen vastuun joka omistajalla on pienestäkin eläimestä. Eikä se vastuu ole pieni vaikka eläin onkin!
23.2.09
Aina sitä oppii uutta
Tarkistin tänään taas Karamellin hännänalusen, onko se miten siisti tai ripulissa. Vähän oli vielä kuivunutta ulostetta peräaukon ympärillä, mutta vähemmän kuin eilen, joten epäilen ripulin olevan paranemaan päin.
Sen sijaan näin jotain muuta hännän alla: pikkiriikkisen tipan jotakin vaaleata mönjää. Mätä tuli mieleen ensimmäisenä. Voi kamala, ajattelin, mikä pienellä NYT on? Hamsteriyhdistyksen foorumi ja sieltä erityisesti asiantuntijapalsta kuitenkin tarjosivat kuitenkin huojennuksen: kiimahan se. Kiimassa naaras saattaa erittää tuommoista vaaleata tai kirkasta nestettä. Ja niinpä Karamelli taas haiskahtaakin ihan siltä, että kiima on menossa. Se siis siitä hätäännyksestä taas kerran.
Sen sijaan näin jotain muuta hännän alla: pikkiriikkisen tipan jotakin vaaleata mönjää. Mätä tuli mieleen ensimmäisenä. Voi kamala, ajattelin, mikä pienellä NYT on? Hamsteriyhdistyksen foorumi ja sieltä erityisesti asiantuntijapalsta kuitenkin tarjosivat kuitenkin huojennuksen: kiimahan se. Kiimassa naaras saattaa erittää tuommoista vaaleata tai kirkasta nestettä. Ja niinpä Karamelli taas haiskahtaakin ihan siltä, että kiima on menossa. Se siis siitä hätäännyksestä taas kerran.
22.2.09
Voi ripuli!
Pitikin mennä viimeksi sanomaan, että kaikki on ihan ok. Nyt kaikki ei ole ok, vaan Karamelli on ripulilla. En tiedä mistä se sen on saanut, mutta Satumetsän sivujen mukaan todennäköisin syy lienee tuoreruoka, jota hamsteri on syönyt liikaa tai sitten on syönyt jotain epäsopivaa. Annoin eilen Karamellille nauta-kasvismössöä, johon sekoitin tilkkasen oliiviöljyä ja lisäksi se sai paprikaa, jota se ei ole hetkeen aikaan saanut, joten syyllinen saattaa löytyä näistä. Vaikka ei se tuota mössöä ainakaan paljon ollut syönyt.
Vesiripulia se ei ollut vaan normaalia löysempää ulostetta, joka oli hännänalusenkin tahrinut, joten Karamelli saa olla nyt pari päivää siemensekoitus-vesi-kuurilla. Katsotaan mitä se tekee pienen masulle. Jos se menee sillä ohi, niin hyvä. Jos ei, niin sitten täytyy ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.
Vesiripulia se ei ollut vaan normaalia löysempää ulostetta, joka oli hännänalusenkin tahrinut, joten Karamelli saa olla nyt pari päivää siemensekoitus-vesi-kuurilla. Katsotaan mitä se tekee pienen masulle. Jos se menee sillä ohi, niin hyvä. Jos ei, niin sitten täytyy ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.
20.2.09
Hissuttelijan suursiivo
Nonni, kuukauden suursiivo Karamellin valtakunnassa on taas tehty eli dunan pesu ja kaikkien purujen vaihto. Laitoin tällä kertaa ihan tarkoituksella ekstramäärän puruja kun Karamelli kerran tykkää muurata itsensä purujen sekaan. Muutenkin vaihdoin hieman sisustusta, otin juooksupyörän pois kokonaan ja siltamökin tilalle. Nyt taas kelpaa.
Minusta tuntuu, että Karamelli alkaa käydä vanhaksi. Se liikkuu nykyisin varsin vähän eikä ole enää yhtään niin aktiivinen kuin alkuaikoina. Mitään erityistä, silminnähtävää vikaa siinä ei näytä olevan, silmät ei rähmi, ei ripuloi, ei ole ummetustakaan, ei aivastele, ei arista itseään mistään, syö hyvin, juo. Mutta ei vain liiku suuremmin. Myös kiipeilyn suhteen Karamelli on käynyt laiskaksi ja vähän varovaiseksikin. Tämän vuoksi otin sen juoksupyörän pois, se ei tunnu juuri käyttävän sitä enää. Käytännössä Karamelli siis lähinnä nukkuu ja hamstraa (keskittyy olennaiseen, sanoi mies).
Muutos on tapahtunut aika pikkuhiljaa, joten en ole siitä aikaisemmin maininnut täällä. Mietityttää kyllä se, että jos Karamelli sittenkin altistui niille meidän flunssaviruksille, minä varsinkin olen tässä pärskinyt pidemmän aikaa. En tietenkään yksi tai niistä dunan ihan välittömässä läheisyydessä ja pesen käteni aina ennen kuin laitan Karamellille ruokaa tai muuten käsittelen sitä tai sen tavaroita. Ja hissuttelu on alkanut jo ennen flunssaa.
Silti tuon pikkuisen vointi vähän huolettaa ja jos se epäaktivoituu entisestään, otan yhteyttä eläinlääkäriin. Minulla on tallessa yhteystiedot eräälle eläinlääkärille, joka on hoitanut ainakin Satumetsän hamstereita ja joka tietää näistä pikkuvipottajista.
Siitä ei pääse mihinkään, että Karamelli on nyt yli puolitoistavuotias ja elämänsä ehtoopuolella jo. Hyvällä onnella se voi elää vielä puoli vuotta, aivan maksimissaan vuoden, mutta toisaalta se voi löytyä jo huomenna kuolleena. Semmoista se lemmikinomistajan elämä on, eläimistä on luovuttava joskus. Mutta vaikka Karamelli kuoleekin joskus ja vaikka hankkisimme sen jälkeen useampiakin hamstereita, niin kyllä tällä pikkusintillä tulee aina olemaan oma erityinen kolonen minun sydämessä ja varmasti miehenkin. Onhan se meidän ihan ensimmäinen hamsteri.
Minusta tuntuu, että Karamelli alkaa käydä vanhaksi. Se liikkuu nykyisin varsin vähän eikä ole enää yhtään niin aktiivinen kuin alkuaikoina. Mitään erityistä, silminnähtävää vikaa siinä ei näytä olevan, silmät ei rähmi, ei ripuloi, ei ole ummetustakaan, ei aivastele, ei arista itseään mistään, syö hyvin, juo. Mutta ei vain liiku suuremmin. Myös kiipeilyn suhteen Karamelli on käynyt laiskaksi ja vähän varovaiseksikin. Tämän vuoksi otin sen juoksupyörän pois, se ei tunnu juuri käyttävän sitä enää. Käytännössä Karamelli siis lähinnä nukkuu ja hamstraa (keskittyy olennaiseen, sanoi mies).
Muutos on tapahtunut aika pikkuhiljaa, joten en ole siitä aikaisemmin maininnut täällä. Mietityttää kyllä se, että jos Karamelli sittenkin altistui niille meidän flunssaviruksille, minä varsinkin olen tässä pärskinyt pidemmän aikaa. En tietenkään yksi tai niistä dunan ihan välittömässä läheisyydessä ja pesen käteni aina ennen kuin laitan Karamellille ruokaa tai muuten käsittelen sitä tai sen tavaroita. Ja hissuttelu on alkanut jo ennen flunssaa.
Silti tuon pikkuisen vointi vähän huolettaa ja jos se epäaktivoituu entisestään, otan yhteyttä eläinlääkäriin. Minulla on tallessa yhteystiedot eräälle eläinlääkärille, joka on hoitanut ainakin Satumetsän hamstereita ja joka tietää näistä pikkuvipottajista.
Siitä ei pääse mihinkään, että Karamelli on nyt yli puolitoistavuotias ja elämänsä ehtoopuolella jo. Hyvällä onnella se voi elää vielä puoli vuotta, aivan maksimissaan vuoden, mutta toisaalta se voi löytyä jo huomenna kuolleena. Semmoista se lemmikinomistajan elämä on, eläimistä on luovuttava joskus. Mutta vaikka Karamelli kuoleekin joskus ja vaikka hankkisimme sen jälkeen useampiakin hamstereita, niin kyllä tällä pikkusintillä tulee aina olemaan oma erityinen kolonen minun sydämessä ja varmasti miehenkin. Onhan se meidän ihan ensimmäinen hamsteri.
18.2.09
Hamsteri ja parsakaali
Kas tässä teille mallia parsakaalin syönnistä ja sen oikeasta tekniikasta.
Hauskasta sarjiksesta kiitos Hamsteriyhdistyksen foorumin nimimerkille Minski.
Hauskasta sarjiksesta kiitos Hamsteriyhdistyksen foorumin nimimerkille Minski.
14.2.09
Lihansyöjähamsteri
Kahden ruoka-aineen kanssa Karamelli ei nirsoile: salaatti ja liha. Erityisesti liha. Salaatti tungetaan poskiin ja viedään varastoon, josta sitä saattaa kuivuneena siivouksen yhteydessä löytyä, mutta liha! Sen Karamelli yleensä mupeltaa siltä istumalta kun se sen kupistaan huomaa. Sitä ei varastoida, sitä ei pihdata, se syödään!
Karamelli saa suunnilleen peukalonpään kokoisen lihaköntin aina silloin tällöin, kun meille on ostettu jotain sopivaa maustamatonta ja marinoimatonta lihaa. Tätä herkkua ei siis tule kuin korkeintaan kerran viikossa eikä edes ihan joka viikko. Eli melko harvinaista herkkua. Viikolla se saattaa saada kerran tai pari pienen murun juustoa, vajaan ruokalusikallisen vauvoille tarkoitettua nauta-kasvismössöä, murenan keitettyä kananmunaa, vähän raejuustoa, maitorahkaa tai jogurttia, aina sen mukaan mitä kaapista löytyy.
Näiden kelpaaminen kuitenkin vaihtelee. Kananmuna on ollut aika suosittua, se katoaa nopeasti kupista. Juusto myös häviää rivakasti, mutta sitä saattaa löytyä varastoituna ja kuivuneena. Nauta-kasvismössö kelpaa joskus ja joskus taas ei. Noita maitotuotteita Karamelli sen sijaan hyljeksii yleensä. Mutta kunnon lihalle ei nirppailla!
Karamelli saa suunnilleen peukalonpään kokoisen lihaköntin aina silloin tällöin, kun meille on ostettu jotain sopivaa maustamatonta ja marinoimatonta lihaa. Tätä herkkua ei siis tule kuin korkeintaan kerran viikossa eikä edes ihan joka viikko. Eli melko harvinaista herkkua. Viikolla se saattaa saada kerran tai pari pienen murun juustoa, vajaan ruokalusikallisen vauvoille tarkoitettua nauta-kasvismössöä, murenan keitettyä kananmunaa, vähän raejuustoa, maitorahkaa tai jogurttia, aina sen mukaan mitä kaapista löytyy.
Näiden kelpaaminen kuitenkin vaihtelee. Kananmuna on ollut aika suosittua, se katoaa nopeasti kupista. Juusto myös häviää rivakasti, mutta sitä saattaa löytyä varastoituna ja kuivuneena. Nauta-kasvismössö kelpaa joskus ja joskus taas ei. Noita maitotuotteita Karamelli sen sijaan hyljeksii yleensä. Mutta kunnon lihalle ei nirppailla!
6.2.09
Nirsoilija strikes back!
Vuodenvaihteessa kirjoitin keksineeni keinon siihen, millä tuon pikku nirsoilijan saa syömään kiltisti kuppinsa tyhjäksi: tippanen oliiviöljyä muuten hyljeksittyjen pellettien yms. päälle, niin jo maittoi.
Kokeilin tuossa viikolla samaa, mutta luuletteko että se toimi? Hah! Ruuat saivat olla ihan kaikessa rauhassa kupissa, Karamellia ei kiinnostanut. Että se siitä vinkistä ja sen toimivuudesta sitten.
Tosin neidillä oli kyllä melkoinen ruokavarasto mökissään, ettei se kyllä nälkää nähnyt.
Ja mistä sen tietää, jos tämä toisenmerkkinen oliiviöljy on sen mielestä pahaa...
Kokeilin tuossa viikolla samaa, mutta luuletteko että se toimi? Hah! Ruuat saivat olla ihan kaikessa rauhassa kupissa, Karamellia ei kiinnostanut. Että se siitä vinkistä ja sen toimivuudesta sitten.
Tosin neidillä oli kyllä melkoinen ruokavarasto mökissään, ettei se kyllä nälkää nähnyt.
Ja mistä sen tietää, jos tämä toisenmerkkinen oliiviöljy on sen mielestä pahaa...
2.2.09
Hamsterin ongelma
Mikä voikaan olla hamsterin suurin ongelma?
No tänään se ainakin näytti olevan se, että ensin Karamelli ahtasi poskipussinsa ratkeamispisteeseen kuivaruokakupillaan. Sitten se huomasi että toisessa paikassa on iso kuppi tuoreruokaa. Mitä siis tehdä, kaikki pitäisi hamstrata ja mieluummin kerralla, mutta kun ei mahdu. Hetken pohtimisen jälkeen Karamelli päätti viedä entiset oikein nopeasti pesäänsä ja palata sitten kiireesti hakemaan tuoreruuat (tai ainakin ne parhaat palat).
No tänään se ainakin näytti olevan se, että ensin Karamelli ahtasi poskipussinsa ratkeamispisteeseen kuivaruokakupillaan. Sitten se huomasi että toisessa paikassa on iso kuppi tuoreruokaa. Mitä siis tehdä, kaikki pitäisi hamstrata ja mieluummin kerralla, mutta kun ei mahdu. Hetken pohtimisen jälkeen Karamelli päätti viedä entiset oikein nopeasti pesäänsä ja palata sitten kiireesti hakemaan tuoreruuat (tai ainakin ne parhaat palat).
1.2.09
Jyrsimisvideo
Vihjaisin joitain aikoja sitten siihen, että olin ottanut muutaman jyrsimisvideon Karamellista. Tässä nyt sitten yksi, Karamelli wc-rullahylsyn kimpussa (hylsyn sisällä on jotain syötävää, ei sitä muuten asia kiinnostaisi) eli minuutin verran jyrsintää. Videosta huomaa että kamera ja käsi vähän epäilyttävät neitiä.
Olemme olleet miehen kanssa vuoron perään flunssassa ja vältelleet joutumasta liikaa kosketuksiin Karamellin kanssa. Monessa paikassa nimittäin varoitellaan käsittelemästä hamstereita flunssaisena, ilmeisesti virus voi tarttua hamsteriinkin tai on ainakin jollain tavoin haitallinen. Ja tietenkin juuri näinä päivinä se on ollut aivan erityisen suloinen ja puuhakas...
Olemme olleet miehen kanssa vuoron perään flunssassa ja vältelleet joutumasta liikaa kosketuksiin Karamellin kanssa. Monessa paikassa nimittäin varoitellaan käsittelemästä hamstereita flunssaisena, ilmeisesti virus voi tarttua hamsteriinkin tai on ainakin jollain tavoin haitallinen. Ja tietenkin juuri näinä päivinä se on ollut aivan erityisen suloinen ja puuhakas...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)