Poskipussi 1/11

No niin, tänään kolahti postilaatikkoon vuoden ensimmäinen Poskipussi eli SHY:n jäsenlehti. Tällä kertaa olin saanut itsekin aikaiseksi raapustaa ja lähettää siihen yhden artikkelin, jonka aihe oli... tämä blogi! Olin kirjoittanut artikkelin jo viime syksynä, mutta olin missannut viime vuoden viimeisen Poskipussin deadlinen ja siksi se ehti vasta tämän vuoden lehteen. Niinpä se oli tietysti ehtinyt vähän jo vanheta, tekstissä meillä väitetään olevan kaksi hamsteria, mutta eihän niitä enää ole kuin yksi, kun Hilma lopetettiin ennen joulua. Ja nämä asumisjärjestelyt eli lähinnä se, kun minä olen ainakin viikot täällä Nurmijärvellä ovat muuttaneet blogin luonnetta siinä mielessä, että Karri kirjoittaa nyt suurimman osan blogiteksteistä.

Liitän tekstin tämän postauksen loppuun. Tekstin lisäksi artikkelia koristivat meidän kaikkien hamsterineitokaisten poseerauskuvat. Niiden lisäksi pari ottamaani näyttelykuvaa Hyvinkäältä oli päätynyt koristamaan näyttelytulosten osiota.
Muuten lehdessä oli melko tavalla esitelty kahta harvinaisinta hamsterilajia, kiinankääpiöitä ja campbelleja. Olen edelleen varsin varma siitä, että seuraavaksi meille tulee campbelli tai pari vaikka toisaalta ne suloiset talvikotkin houkuttelevat, en voi sitä kieltää... Uusi palsta Niksipussi on varmasti tervetullut lisä lehteen ja aion itse kokeilla vinkkiä laimennetusta etikasta dunan pohjan pissatahrojen poistoon. Jatkoa odotan innokkaasti.

Hamsteribloggaaja

Sirpa perusti Hamsteribloginsa syksyllä 2008, kun ensimmäinen hamsteri Karamelli muutti talouteen. Siitä asti olemme saaneet nauttia Sirpan hamsuasukkien tempauksien lukemisesta niiden omassa blogissa.

Olen pitänyt henkilökohtaista blogia vuoden 2007 alusta lähtien ja kun syksyllä 2008 päätimme ottaa veljentyttären hamsterin meille hoitoon, oli selvää että hamsteri saisi oman bloginsa. En halunnut sotkea noita hamsteriasioita henkilökohtaiseen blogiini, vaikka aluksi näin suunnittelinkin. Päätin siis perustaa ihan erillisen blogin Karamelli-hamsteria varten. Siitä lähti sitten Hamsteriblogi liikkeelle. Karamelli on lopetettu aikoja sitten, mutta hamstereita on tullut sen jälkeen lisää ja blogi pyörii edelleen.

Miksi blogi?
Blogin alkuperäinen idea oli kertoa lukijoille, mitä tapahtuu kun lemmikkijyrsijöistä mitään tietämätön ihminen saa hamsterin. ”Mitään tietämätön” on vähän harhaanjohtava termi, olinhan toki kysellyt veljeltä hoito-ohjeita ja etsinyt netistä paljon tietoa hamstereista ennen kuin Karamelli meille muutti, mutta käytännön kokemusta ei ollut yhtään. Toinen tarkoitus blogille oli se, että veli ja veljentytär saisivat kuulla Karamellin kuulumisia ja nähdä kuvia.

Hamsterikuvia onkin ollut blogissa esillä alusta lähtien, vaikka joskus noiden kuvaaminen onkin hankalaa eikä kuvien laatu läheskään aina ole sieltä parhaasta päästä. Mottoni hamstereiden kuvaamisessa onkin: ”Kohteen ylenpalttinen söpöys päihittää kuvan teknisen onnistuneisuuden koska tahansa”. Onneksi avomieheni innostuu myös toisinaan kuvaamaan meidän hamstereita, hän osaa paremmin käyttää kameransa kaikkia ominaisuuksia näiden vipelikköjen kuvaamisessa ja tulokset ovat yleensä menneetkin suoraan parhaiden otosten kategoriaan.

Blogista on saattanut olla hyötyä myös uusien hamstereiden hankinnassa. Se on toiminut jonkinlaisena referenssinä: kun olen kysellyt kasvattajilta poikasia, olen samalla kertonut vähän siitä, millaiseen talouteen se olisi tulossa ja antanut linkin blogiin. En tiedä miten tarkasti nämä kasvattajat perehtyneet blogiin, mutta sieltä kuitenkin selviää ainakin jossain määrin se, miten meillä hamstereita on tähän mennessä hoidettu.

Hamsumaailman julkkiksia
Yllättäen blogin ansiosta meidän hamstereista on tullut jopa jonkinasteisia julkkiksia hamsterimaailmassa. Ainakin niiden nimet tiedetään. Kun olen näyttelyissä ilmoittanut hamsterin nimen ilmoittautumisen yhteydessä, on tullut useammin kuin kerran jostain kommentti: ”Hei, pidätkö sä sitä hamsteriblogia?” Myöntävästi vastattuani on juttua yleensä riittänyt enemmänkin, jos vain on ollut aikaa, onhan se helpompi jutella muuten ventovieraan ihmisen kanssa, kun tietää jotain edes tämän lemmikeistä. Ja hamstereista on aina kiva jutella toisen hamsteri-ihmisen kanssa!

Bloginpitäjän murheita
Kun aloitin hamsteribloggauksen, ei ainakaan suomalaisia hamsteriblogeja ollut juuri lainkaan enkä löytänyt oikein ulkomaisiakaan. Erilaisia kissa- ja koirablogeja kuitenkin oli vaikka kuinka paljon esimerkeiksi lemmikkiblogeista ja muutamissa blogeissa sivuttiin hamstereita muiden aiheiden ohessa. Myöhemmin on nettiin tupsahdellut pelkkiin hamstereihin liittyviä blogeja, mutta ainakin tällä hetkellä niistä valitettavan harva päivittyy säännöllisesti ja usein.

Eipä silti, ei oma bloginikaan mitenkään erityisen säännöllisesti päivity. Harvoin kuitenkaan on viikkoa tai kahta pidempiä taukoja. Nykyisin on joskus vähän vaikea keksiä päivityksen aiheita, koska ihan tikusta ei viitsisi kuitenkaan kirjoittaa. Kahden hamsterin kanssa ei joka päivä tapahdu mitään niin jännittävää, että niistä riittäisi raportoitavaa. Yleisesti hoitamisesta, ruokinnasta, saati sitten kasvatuksesta tai sairauksien hoidosta en juuri kirjoita enkä suuremmin haluakaan. Kahdesta viimeksi mainitusta en edes tiedä mitään ja muutenkin kaikki tietoni pohjautuvat lähinnä SHY:n nettisivujen, foorumin ja eri kasvattajien nettisivujen tietoihin. En halua esittää muualta löydettyjä tietoja ominani ja jos jotain väitänkin blogissa, pyrin yleensä tarjoamaan myös linkit käyttämiini tietolähteisiin.

Joskus jopa vähän ahdistaa, kun ajattelee että jotain pitäisi kirjoittaa, mutta ei oikein keksi mitään aihetta. Kuvat ovat tietysti aina hyvä aihe päivitykselle, mutta ei niitä hyviä hamsterikuviakaan ole vallan tavatonta määrää vaikka vähän kaivelisi arkistojakin. Blogia käy kuitenkin päivittäin lukemassa varsin säännöllisesti noin parisenkymmentä lukijaa, aktiivisia kommentoijia on perheenjäsenten lisäksi muutama ja heille olisi kiva tarjota uutta materiaalia suht usein. Kuitenkin kommentoijat ja melko kiva lukijamäärä ovat niitä tekijöitä, joiden takia tuota blogia jaksaa viikosta ja kuukaudesta toiseen päivittää. Toivon että blogista on ollut iloa monelle ja hyötyäkin ehkä joillekuille.