29.11.09

Herkkukepukan syöntiä


Katariina sai pitkästä, pitkästä aikaa jyrsittäväkseen herkkukepukan. Tavalliseen tapaan ripustin sen kattokaltereista roikkumaan, onpahan siinä samalla vähän keppijumppaa kun sitä kurottelee.


Hilman kepukasta sen sijaan otin ripustuskoukun pois kokonaan ja laitoin sen häkkiin. Hilma ei tajunnut ensin lainkaan mitä sille olisi pitänyt tehdä. Myöhemmin se kuitenkin jyrsi sitä. Minkäs teet, iso kepukka ja pieni hamsteri, eihän Hilma saanut siihen aikaiseksi kuin pienen loven. Hilma ei kuitenkaan piittaa kepukasta tippaakaan, siinä missä Katariina söi kepukan kahdessa päivässä, on Hilma haudannut omansa.

25.11.09

Katariinan aarre


Aarre

Tässä vähän vanhempi miehen ottama kuva Katariinasta. Kokeilimme mitä tapahtuu, jos Katariinan häkkiin laittaa kokonaisen omenan. Ensin tutkittiin, sitten todettiin omena mahdottomaksi kantaa mihinkään, mutta aamulla siitä oli jyrsitty huolellisesti.
Tänään onkin muuten Katariinan nimipäivä!


Tässä tuorein otos Hilmasta, kerrankin jossain muualla kuin ruokakupillaan.

24.11.09

Tytöt ruokakupeillaan

Ruokakuppi on edelleen se paras paikka saada kummastakin jyrsimestä hyvä, tärähtämätön kuva.


23.11.09

Elämää kahden hamsterin kanssa

Hilma-pieni-harmaa-karvapallonen on nyt viihtynyt meillä viikon verran ja tässä vaiheessa voin sanoa, että jos yhden hamsterin omistaminen ei aiheuttanut katastrofia, ei sitä ole aiheuttanut kahdenkaan hamsterin omistaminen.

Hilman hoito vie vähemmän aikaa kuin Katariinan, johtuen siitä, etten ole toistaiseksi ulkoiluttanut Hilmaa vaatekomerossa enkä muutenkaan. Kunhan sen kanssa nyt vielä vähän tutustutaan, taidan sisustaa sille ikioman puuhalaatikon. Ainakin kuvittelen, että voin sijoittaa puuhalaatikon tuohon työpöydän viereen ja voin samalla istua tietokoneella kun Hilma ulkoilee laatikossaan. Talvikko on sen verran pieni ja kömpelön oloinen, että luulen ettei sillä ole mitään mahdollisuuksia päästä laatikosta karkuun omin neuvoin. Ellei se sitten ala jyrsiä sitä laatikkoa, mutta sen taas kuulee. Ei siis tarvitse lähteä iltaisin istumaan puoleksi tunniksi tai tunniksi vaatekomeroon Hilman takia, siellä saa istuskella Katariinan kanssa jo ihan omiksi tarpeiksi.
Minulla on myös edelleen suunnitelmissa hankkia Hilmalle 70*40-senttinen duna, nykyinenhän on 50*35 cm, joka sinänsä on riittävä, mutta eihän tilaa ole koskaan liikaa. Isompi duna tarkoittaa tietysti myös enemmän tilaa liikkua, jolloin ulkoiluttamisen tarve vähenee. Voi kunpa joku osaisi kertoa tuon Katariinalle, joka sinnikkäästi haluaa isosta dunastaan iltaisin pois-pois-pois, vaikka juuri olisi ollut vaatehuoneessa juoksentelemassa (lue: jyrsimässä) tunninkin verran... Kunhan ne pellonvuokrat nyt tulisivat, niin voisi lähteä shoppailemaan.

Ruokaa talvikko syö koko lailla vähemmän kuin syyrialainen, joten ruokalasku ei Hilman takia juuri suurene. Tuoreruokinta koostuu täsmälleen samoista aineksista kuin syyrialaisenkin, mitään erikoisherkkuja Hilmalle ei siis ole ostettu. Hilma sai Veeralta mukaan ison pussillisen Rapunzelin kuivaruokaa, jota hän on syöttänyt talvikoilleen ja siitä pussista riittää varmasti pitkäksi aikaa ruokaa. Rapunzeliin olen sekoittanut Prestigesin kääpiöhamsteriruokaa (josta olen napsinut enimmät väripallot pois) ja Rodo hamster mixiä. Kääpiöhamsterimuona on ostettu ihan vain Hilmaa varten, Rodoa syö Katariinakin.

Päivittäin tai ainakin joka toinen päivä tehtävä siivous meillä kattaa mökistä löytyvien pissojen, papanoiden ja ruokavarastojen siivoamisen sekä vedenvaihdon pulloon. Siinä ei kummankaan häkin kohdalla mene montaa minuuttia.

Voisin siis sanoa, että syyrialainen ja talvikko menee ihan siinä missä pelkkä syyrialainenkin, mutta asia ei ole ihan niin. Talvikon tai ainakin Hilman ehdoton plussapuoli on se, että sitä näkee hereillä päiväsaikaankin. Katariinaa on niin turha yrittää saada mökistään näkyville päivisin, mutta Hilma puuhailee omiaan melkeinpä mihin aikaan tahansa. Lisäksi Hilma on aivan mahdottoman suloinen!
Kuitenkaan kaksi hamsteria ei aiheuta mitenkään jättimäistä työkuorman tai rahankulun lisäystä. Luulen silti, että kahdella hamsterilla mennään nyt varmaan pidemmän aikaa, ei tässä ole tarvetta eikä mahdollisuuksiakaan (ei tilaa, ei häkkejä) hankkia sen enempää pikkuvipeltäjiä. Ehkä joskus voisi olla mielenkiintoista kokeilla talvikon tilalla cambelliä tai paria roborovskia. Syyrialainen täytyy kuitenkin olla, siitä mies on aivan varma.

20.11.09

Om-nom-nom

Ei Hilma ole ainoa herkkusuu meillä. Katariina edelleen rakastaa lihaa. Toissailtana se sai pienen murenan jauhelihaa, joka piti heti tarkkaan syödä. Harvoin näkee niin keskittynyttä syömistä! En kehdannut edes mennä häiritsemään vaan tyydyin ottamaan kuvan dunan muovin läpi. Sen takia kuva on vähän huono.

Hilma tykkää parsakaalista

Tai ainakin se tykkää parsakaalin nupuista. Eilisaamuna häkistä löytyi parsakaalin varsiosia, joista oli huolellisesti napsittu nuput parempaan talteen. Myös näkkäriä ja koirannapua jyrsittiin mielenkiinnolla.

18.11.09

Heltyy se mieskin...

Nonni, mieskin on alkanut tehdä jo tuttavuutta Hilman kanssa. Eikä Hilma paheksu miehenkään kättä vaikka yrittää sitäkin välillä vähän hampailla kokeilla. Eilen mies otti Hilman käsiinsäkin ja ihmetteli miten rauhallinen se onkaan, aivan samoin kuin minä kesällä.

Katariina muuten reagoi Hilman hajuun jossain määrin. Hilman duna on tällä hetkellä melko lähellä Katariinan dunan toista päätä ja Katariina onkin usein nuuskimassa juuri siinä päässä olevasta aukosta, että mikä kumma täällä oikein haisee. Se on hieman poikkeuksellista, koska Katariina ei ole muuten enää pitkiin aikoihin kiinnittänyt mitään huomiota noihin dunan päädyissä oleviin aukoihin.
Eilen mies tosiaan piti Hilmaa käsissään vähän aikaa ja palautettuaan Hilman omaan dunaansa, aikoi sylitellä Katariinaa vähän aikaa. Katariina haisteli käden ensin hyvin, hyvin tarkkaan läpi, mutta sitten kiipesi kädelle kuten normaalistikin. Ei sentään siis vihamielinen ole pelkälle hajulle.

17.11.09

Kuvia kummastakin tytöstä

Tässä vaihteeksi kuvia.

© KH
Katariina kaltereiden kimpussa. Mökin katto on juuri tarpeeksi matala, että täytyy punnertaa itsensä pelkkien etukäpälien varaan, jotta pääsee sopivalle puremaetäisyydelle. Ja täytyy taas muistaa huomauttaa, että Katariinalla on iso häkki ja virikkeitä siellä, mutta silti se vain jaksaa järsiä kaltereita ajoittain.
*edit* Huomatkaa Katariinan viikset!


© KH
Katariinan vanhempi söpöilykuva, valitettavasti hieman epätarkka, mutta kyllä sen hamsteriksi tunnistaa.


Hilma ruokakupillaan. Kuppi on isompi kuin Hilma itse, joten kupissa voi hyvin ottaa vaikka pienet päiväunet kun mahakin on sopivasti täynnä.


© KH
Tässä näkyy vähän mittakaavaa siihen, miten pikkuisia nuo talvikot ovatkaan. Hilma ei ole mitenkään arka, vaan utelias jos laitan käden häkkiin. Se tulee nuuskimaan ja tarjotut ruuat kelpaavat kyllä. Joskus se kokeilee vähän näykkäistäkin, ei mitenkään tosissaan. Voi tietysti olla, että käteni haisevat ruualta tai muuten vain niin hyvältä, että Hilman tekee mieli maistaa.

16.11.09

Lahjuksia

Ensimmäiset ruokalahjukset kädestä on tarjoiltu. Lanttu kelpasi Hilmalle oikein hyvin ja onnistuin saamaan jonkinlaisen kuvankin.

15.11.09

Hilma on kotiutunut!

Hilma-talvikko on saapunut Tampereelle nähtävästi täysissä sielun ja ruumiin voimissa! Matka meni tosiaan leppoisasti. Hilmaa oli odottamassa valmiiksi sisustettu duna ja nyt onkin menossa tupatarkastus.
Hilma sai mukaansa paitsi tuttua ruokaa ja tarvittavat paperit, myös kasan paperisilppua vanhasta kotipesästä. Niissä on vähän tuttuja hajuja. Matkalla se kasasi kaikki pehmikkeet pesänä olleeseen kananmunakoteloon ja siirsin kotelon pehmusteineen sen dunaan. Se ainakin näyttää kelpaavan kotipesäksi, sinne on rohmuttu jo uusiakin pehmikkeitä. Kova tyttö se on kaivelemaan!
Luulen, että annan Hilman olla tämän illan suunnilleen rauhassa, että se saa perusteellisesti kotiutua uuteen dunaan. Tässä kuitenkin ensimmäinen kuva uudesta tulokkaasta! Perusteellisempi esittelyteksti tulee myöhemmin, kunhan tutustumme ensin Hilman kanssa vähän enemmän.