Katariina on hyvissä voimissa kolmen yön yksinolon jälkeen. Pienimuotoisia purubileitä on dunassa pidetty, koska kakkosmökki oli ihan vinossa ja vinksin vonksin eilen kun tulin kotiin. Nyt tyttöstä on päässyt ihailemaan jo aikaisemmin iltaisin kuin normaalist, Katariina on tänäänkin ollut hereillä jo suunnilleen kahdeksan kierteillä. Minä flunssaisena tosiaan tyydyn lähinnä vain siis ihailuun ja yritän olla lääppimättä liikoja, mutta kun tuo on niin suloinen.
Tässä kesästä lähtien on selvitelty minulla ilmenevää yskää eikä allergiakaan ole tietysti pois suljettu vaihtoehto ollut. Katariinasta en olisi suostunut luopumaan, vaikka hamsteriallergia olisi todettukin, mutta talvikkohaaveille olisin saanyt kyllä panna viimeisen pisteen. Nyt kuitenkin minusta otettiin verikokeet eikä niistä ilmennyt mitään allergiaan viittaavaa, joten katsoin tämän luvaksi jatkaa haaveilua.
Ja joku voisi pitää tätä jo korkeamman tahon antamana merkkinä, sillä se talvikkopoikue syntyi tänään! Yhdeksän pientä poikasta, toivottavasti kaikki selviävät, niin että eiköhän sieltä löydy jokunen urospoikanenkin minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti