18.3.10

Katariinan päänvaiva

Ostin Katariinaa ajatellen pienen pussillisen koirille tarkoitettuja maissikeksejä. Ne ovat malliltaan tuollaisia rinkuloita, siis juuri sopivia ripustettavaksi vähän haastavampiin paikkoihin. Ripustinkin ensimmäisen katon tikapuiden kiinnityshakaan.


"No mikäs tämä juttu nyt on? Jotain syötävääkinkö?"


"Selkeesti joo"


"No on se nyt kumma jumaliste! Ei irtoa vaikka kuinka vetäisi ja kiskoisi!"


"Täytyy kokeilla toista lähestymistapaa asiaan"


"Syönkin tän metallilenkin poikki. Hähhää! Mitäs sit sanot, nii?!"


"Pidä prkl tunkkis. Pahaa se olis ollut kuitenkin"

2 kommenttia:

Karri kirjoitti...

Aamulla löytyy rikkijärsitty puusilta? :)

Sirpa kirjoitti...

Luulen että Katariina luovutti. Nyt se ei suostu tulemaan edes mökistään ulos, vaikka pääsisi komeroon. Tosin kyllä se tuon keksin kanssa aikansa jumppasikin...
Tai sitten se odottaa, että kaikki nukkuu ja hyökkää sitten toteuttamaan jotain uutta suunnitelmaa.