Kuten todettu, syyrialaisnaarailla on kiima neljän päivän välein. Tutustuimme tähän ilmiöön jo Karamellin aikana, ensin säikähdin kun en tiennyt mikä se on, mutta onneksi asia selvisi nopeasti.
Kiiman ehkä tärkein tuntomerkki on "kökötys": kun hamsteria silittää, varsinkin takaosasta ja/tai kyljistä, se jäykistyy paikoilleen tunnusomaiseen asentoon ja häntäkin sojottaa ylöspäin kuin antenni. Itse asiassa ainakin Katariinalla nimenomaan se häntä on se tärkein seikka, mistä huomaa kiiman. Joskus alkuillasta, kun kiima ei ole vielä kunnolla "päällä", ei Katariina välttämättä kökötä kovinkaan selkeästi, mutta silitettäessä häntä elää omaa elämäänsä jo ja siitä tietää, että tänä iltana on tulossa kiima.
Muita kiiman merkkejä on lähinnä kai haju, tosin Katariina haisee harvoin kovinkaan selkeästi. Jotkut naaraat puolestaan tuoksahtavat hyvinkin voimakkaasti, esimerkiksi Lempäälän näyttelyissä oli Susanilla tuomaroitavana muutama naarassyyrialainen, jotka haisivat todella voimakkaasti ja kauas. En tiedä sitten voiko tuohon haisemiseen vaikuttaa se, että siellä näyttelyissä oli toki uroshamstereitakin, mahdollisesti jopa ihan lähibokseissa.
Meille kiimapäivillä ei sinänsä ole merkitystä, koska emme kasvata hamstereita eikä niin ollen Katariinaa siis olla astuttamassa. Kiimapäivät ovat niitä ainoita päiviä, jolloin naarashamsteri hyväksyy uroksen, muina päivinä tulee epäröimättä turpiin. Kasvattajille kiimapäivien havainnointi onkin varsin tärkeätä.
Kiimapäivän kökötysilmiö on kuitenkin niin selkeä, että sen johdosta kiima onkin saanut meillä muutamia lempinimiä, kuten häntäpäivä, antennipäivä ja tönkkis, muutaman mainitakseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti