Sieltä löytyikin kuvaus sikaripunkeista:
Hamsterin sikaripunkkeja, Demodex criceti ja D. aurati, esiintyy hyvin yleisesti opportunisteina ihon karvatupissa. Terveelle ja hyväkuntoiselle eläimelle ne eivät aiheuta ongelmaa, mutta vastustuskyvyn laskiessa syystä tai toisesta oireet ilmenevät. Demodikoosi aiheuttaa ei-kutisevaa karvanlähtöä ja pieniä papuloita varsinkin takaraajojen ja selän alueelle. Notandres -suvun laji, myös pääkapina tunnettu, kaivautuu hamsterinaarailla tavallisesti korvanseudun ihoon aiheuttaen hilseilyä ja karvan lähtöä korvien ympäriltä.
Ihan just niinkuin Hilmalla! Naarashamsteri, ei-kutisevaa karvanlähtöä ja korvien ympärillä. Ja vastustuskyvyn laskuun olisi voinut vaikuttaa ne helteet kesällä (paitsi että johan jo alkukesän näyttelyistä tuli kommenttia harvenneesta turkista). Sikaripunkkihälytys!
Niinpä tämän aamun ensimmäinen työ oli saada ell Inka-Mari Autti linjan päähän ja aikaa varaamaan tohtorille tai ainakin kysymään, mitä pitäisi tehdä (Autti sen takia, että hän on esimerkiksi juuri Satumetsän hamstereita hoitanut jo kauan ja tietää oikeasti jotakin näistä pikkujyrsijöistä). Sainkin hänet puhelimenvarteen ja selitin huoleni. Sikaripunkkeja torjutaan Stronghold-loislääkkeellä, jota tiputetaan hamsterin niskaan. Sitä saisi sopivassa muodossa ja hamsterille sopivina pakkauksina eläinlääkäriltä.
Kuultuaan Hilman jo suht kunnioitettavan iän (1v 10kk) sekä loppukesän laihtumisen Autti kuitenkin alkoi epäillä, että kyse ei ole sikaripunkista vaan siitä mitä minäkin olen luullut: vanhenemisesta. Mahdollisesti esimerkiksi maksa ei toimi enää täydellä teholla ja siitä johtuisi sekä karvan harveneminen että laihtuminen. Loishäädöstä ei siis hänen mukaansa olisi todennäköisesti juuri mitään apua. Ja kun karvanlähdön lisäksi muita iho-oireita ei ole, ei kutise eikä huomattavasti hilseile.
Hoito-ohjeeksi siis sain ruokkia mahdollisimman monipuolisesti, hoitaa muutenkin hyvin ja katsoa, miten pitkälle Hilma-mummo jaksaa porhaltaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti