Miehen kanssa juttelimme pitkään tuosta toisen hamsterin hankinnasta ja päätimme, että emme sittenkään ota sitä meille. Syy on lähinnä se, että yhden hamsterinkin hoitoon menee jonkin verran aikaa ja aivan erityisesti liikuttamiseen. Katariinahan pöheltää lähestulkoon joka ilta suunnilleen tunnin verran vaatehuoneessa. Koska Katariina heräilee vasta yhdeksän, kymmenen tienoilla, tahtoo meidän illat venähtää siinä samalla vähän myöhäisiksi.
Mutta että jos jotakuta kiinnostaa lk hunaja-kyyhkynharmaa vn (ei siis creme) naarashamsteri, niin tällainen olisi tosiaan kaupan. Voin vakuuttaa, että siskonsa ainakin on vekkuli pakkaus!
29.4.09
Saa nähdä jos hankitaan toinen hamsteri?
Petsien kautta tuli viestiä, että Katariinan sisko olisi myynnissä allergian takia eli myynnillä olisi vissiin kiire. Kyse olisi lyhytkarvaisesta naaraasta, väriltään valkonauhainen creme, siis Katariinaa hieman vaaleampi ja vartalon ympäri kiertää valkoinen nauhakuvio. Oikein suloisen näköinen pikkukaveri.
Soitin jo hätäpuhelun miehelle (soitan hänelle kesken työpäivän ainoastaan kiirellisimmissä hätätapauksissa, tämä luetaan sellaiseksi) ja kysyin hänen mielipidettään asiaan. Ehdotonta kieltoa ei tullut, lupasi että mietitään asiaa. Tosin minä käytin valttikorttinani sen, että jos Hamihami-nimellä liikkuva syyrialaistyttö tulee meille, lupaan luopua suunnitelmistani hankkia kääpiöhamsteri. Ajattelin kyllä että kääpiön hankkiminen olisi ajankohtaista vasta loppuvuodesta, aikaisintaan alkusyksystä.
Tällä hetkellä meillä ei olisi tarjolla isoa häkkiä, mutta äkkiäkös sellaisen saa kaupasta hankittua. Todellinen ongelma sen sijaan olisi hamsterin hakeminen, se asustelee tiettävästi Hausjärvellä ja sinne pääseminen julkisilla voi olla vähän hankalahkoa. Mutta sehän on vain järjestelykysymys...
Soitin jo hätäpuhelun miehelle (soitan hänelle kesken työpäivän ainoastaan kiirellisimmissä hätätapauksissa, tämä luetaan sellaiseksi) ja kysyin hänen mielipidettään asiaan. Ehdotonta kieltoa ei tullut, lupasi että mietitään asiaa. Tosin minä käytin valttikorttinani sen, että jos Hamihami-nimellä liikkuva syyrialaistyttö tulee meille, lupaan luopua suunnitelmistani hankkia kääpiöhamsteri. Ajattelin kyllä että kääpiön hankkiminen olisi ajankohtaista vasta loppuvuodesta, aikaisintaan alkusyksystä.
Tällä hetkellä meillä ei olisi tarjolla isoa häkkiä, mutta äkkiäkös sellaisen saa kaupasta hankittua. Todellinen ongelma sen sijaan olisi hamsterin hakeminen, se asustelee tiettävästi Hausjärvellä ja sinne pääseminen julkisilla voi olla vähän hankalahkoa. Mutta sehän on vain järjestelykysymys...
28.4.09
27.4.09
Todistusaineistoa
Tässä on muutama tänään napattu kuva todisteeksi siitä, että meillä on oikeasti kiltti, aktiivinen ja nätti hamsteri. Sisko miesystävänsä kanssa nimittäin näki tänään uniltaan häirityn ja siis ymmärrettävästä syystä äreän eikä lainkaan pirteän hamsterin, jonka karvat soirottivat joka suuntaan ja joka oli muutenkin vähän nuhjuisen näköinen. Sen siitä saa, kun pitää kesken kauneusunien herättää, ei silloin voi olla parhaimmillaan!
24.4.09
"Mää mitään oo tehny..."
Olin eilisiltana mennyt jo sänkyyn ja kuulin Katariinan naksuttelevan dunan kattokalteria työhuoneessa. Mies oli vielä olohuoneessa. Sitten työhuoneesta kuului erilainen ääni ja mieleeni tuli tietysti heti jonkin sortin karkaamisyritys. Kävimme miehen kanssa seuraavanlaisen keskustelun:
Minä: "Hei, kävitkö sä Katariinaa katsomassa?"
Mies: "En"
Minä: "No viitsisitkö käydä? Sieltä kuului joku omituinen ääni, kato vähän mitä se tekee"
Mies: "No tää lähinnä esittää viatonta..."
Luultavasti kaikki hamsterinomistajat tietävät tämän. Sekunti sitten kaltereita vimmaisesti jyrsinyt pikkuotus nakottaa yhtäkkiä takajaloillaan, etutassut sievästi yhdessä ja niin suloisen ja viattoman näköisenä ettei sen voisi kuvitellakaan tehneen yhtään mitään pahaa, ei varsinkaan järsineen kaltereita...
Minä: "Hei, kävitkö sä Katariinaa katsomassa?"
Mies: "En"
Minä: "No viitsisitkö käydä? Sieltä kuului joku omituinen ääni, kato vähän mitä se tekee"
Mies: "No tää lähinnä esittää viatonta..."
Luultavasti kaikki hamsterinomistajat tietävät tämän. Sekunti sitten kaltereita vimmaisesti jyrsinyt pikkuotus nakottaa yhtäkkiä takajaloillaan, etutassut sievästi yhdessä ja niin suloisen ja viattoman näköisenä ettei sen voisi kuvitellakaan tehneen yhtään mitään pahaa, ei varsinkaan järsineen kaltereita...
23.4.09
Kuvatus
© KH
Tässä nyt sitten yksi kuva eiliseltä. Katariina on juuri mönkimässä lakanoiden seassa, olen uhrannut muutaman vanhan ja kuluneen lakanan Katariinan mönkimis- ja jyrsimiskohteeksi. Sillä on niin vekkuli ilme!
Etukäteisvaroitus kuvista
Mies vietti eilen "laatuaikaa" vaatekomerossa Katariinan kanssa. Mukana oli myös kamera ja koska se on vähän parempi kamera ja mies osaa sitä myös käyttää, tuloksena oli muutamia aivan erinomaisia kuvia. Kunhan saan niitä itselleni tai mies lataa Flickriin, niin laittelen niitä tännekin.
Niin että varoitus, ne kuvat ovat oikeasti ylisuloisia ja voivat aiheuttaa huokailua, awwww-äännähdyksiä ja akuuttia hamsterikuumetta.
Niin että varoitus, ne kuvat ovat oikeasti ylisuloisia ja voivat aiheuttaa huokailua, awwww-äännähdyksiä ja akuuttia hamsterikuumetta.
22.4.09
Ruokinnasta
Meillä hamsteri syö luultavasti paremmin kuin me ihmiset. Tai ainakin sen ruokien valintaan käytetään ehdottomasti eniten aikaa ja vaivaa.
Hedelmien ja vihannesten osto on suht helppoa, niissä ei ole mitään lisäaineita tai lisättyä suolaa/sokeria/sipulia/mausteita. Jos on vielä kotimaista ja/tai luomua, niin erinomaista. Yritän yleensä ostaa luomukasviksia Katariinalle, mutta joskus vain on kätevämpää ostaa "tavallisia" pakkauskokojen takia. Katariinalle tarjoillaan lähes joka päivä muutamaa eri hedelmää tai vihannesta tuoreena: porkkanaa, parsakaalia, salaattia, kurkkua, tomaattia, omenaa, päärynää, banaania.
Näiden lisäksi Katariina saa meidän ruokapöydästä silloin tällöin jotakin: lihaa (raakaa, marinoimatonta ja maustamatonta), keitettyä riisiä (ainakin lähes suolatonta ja muuten maustamatonta), juustoa (Polar 15) ja keitettyä kananmunaa. Myös keitettyä pastaa voisi kokeilla, ei vain ole hetkeen tullut syötyä pastaa. Keitettyä riisiä olen pakastanut jääpalarasiassa sopivina kerta-annoksina.
Siemensekoituksen lisänä Katariina saa erilaisia kuivattuja hedelmiä. Pähkinöitä ja siemeniäkin se saisi, ellei olisi dieetillä. Näitä ostan paikallisesta "Punnitse ja säästä"-liikkeestä, jossa on ihan kohtalainen valikoima hamsteria ajatellen. Sieltä löytyy montaa luomuna, sokerittomana ja lisäaineettomana. Useita kaupoissa myytäviä kuivahedelmiä en osta, koska niihin on käytetty jotain E-sarjan lisäainetta, vaikka muuten olisivatkin sokeroimattomia ja maustamattomia. Minä taidan kyllä olla varsinainen näky tuolla "Punnitse ja säästä"-kaupassa, menen välittömästi luomuhyllyn luo, syynään tuoteselosteet läpi suurennuslasin kanssa ja ostan montaa tuotetta pikkiriikkisen pussukan.
Eläinkaupoistakin olen tilannut joskus muutamia erilaisia kuivahedelmiä, kuivattua porkkanaa, omenaa ja banaania ainakin. Niissä vain on vikana se, että minkäänlaisia tuoteselosteita ei ole. Ei auta siis kuin luottaa siihen, etteivät ne nyt ole lisäaineilla kyllästettyä ainakaan ihan kokonaan. Eikä niissä ole kyllä mitään "parasta ennen"-päivämääriäkään. Osa tuotteista tulee ihan vain minigrip-pussissa, ilmeisesti liikkeen itsensä pakkaamana enkä voi joskus estää itseäni ajattelemasta, että myydäänköhän tässä nyt päiväysvanhaa tavaraa...
Näiden lisäksi syötän Katariinalle aina silloin tällöin, ehkä kerran viikossa jotain vauvanmössöä, yleensä niissä on lihaa, mutta pakastimesta löytyy valmiiksi pikkuannoksiksi pakastettuna myös hedelmämössöä. Näiden vauvanruokien valinta onkin yleensä se, mikä vie eniten aikaa, mutta onneksi niissä sentään on kunnon tuoteselosteet. Ruuassa ei saa olla sokeria, suolaa, muita mausteita, sipulia, lisäaineita tai sitrushedelmiä. Mangosta en tiedä, luetaanko se sitrushedelmäksi tai onko se muuten hamsterille sopimatonta ruokaa, joten mangososeita olen toistaiseksi välttänyt. Jos ruoka vielä on luomua, niin hyvä. Yhdestä pienestäkin purkista kuitenkin riittää pakastettuna moneksi kerraksi ja kun en tosiaan syötä näitä ruokia kovin usein, niin purkki riittää pitkälle. Sekoittelen mössöjen sekaan joskus yhtä ja toista: kaurahiutaleita, mantelirouhetta, tipan oliiviöljyä, raastettua porkkanaa, mitä nyt milloinkin.
Pyrin myös antamaan Katariinalle maitotuotteita, muitakin kuin edellä mainittua juustoa. Se kuulemma tekee hyvää luustolle, aivan kuten ihmisilläkin. En tiedä, pitäisikö hamstereille syöttää laktoositonta/vähälaktoosista tavaraa, mutta aika moni tuote on sitä jo valmiiksi, joten Katariina syö vähälaktoosisia tuotteita. Kermaviiliä olen sille syöttänyt, jatkossa pitäisi kokeilla raejuustoa, maustamatonta jogurttia, maitorahkaakin.
Kaiken ruokinnan perusta on kuitenkin jatkuvasti tarjolla oleva siemensekoitus. Käytän lähinnä Supa Hamsteria, josta nypin pois ne vihreäksi värjätyt pallerot. Tämän sekaan sitten lisäilen noita kuivattuja hedelmiä. Laitan yleensä ruokapussit pakkaseen yön ajaksi ennen kuin avaan ne, tämä tappaa siemensekoituksissa mahdollisesti majailevat ötökät.
Hedelmien ja vihannesten osto on suht helppoa, niissä ei ole mitään lisäaineita tai lisättyä suolaa/sokeria/sipulia/mausteita. Jos on vielä kotimaista ja/tai luomua, niin erinomaista. Yritän yleensä ostaa luomukasviksia Katariinalle, mutta joskus vain on kätevämpää ostaa "tavallisia" pakkauskokojen takia. Katariinalle tarjoillaan lähes joka päivä muutamaa eri hedelmää tai vihannesta tuoreena: porkkanaa, parsakaalia, salaattia, kurkkua, tomaattia, omenaa, päärynää, banaania.
Näiden lisäksi Katariina saa meidän ruokapöydästä silloin tällöin jotakin: lihaa (raakaa, marinoimatonta ja maustamatonta), keitettyä riisiä (ainakin lähes suolatonta ja muuten maustamatonta), juustoa (Polar 15) ja keitettyä kananmunaa. Myös keitettyä pastaa voisi kokeilla, ei vain ole hetkeen tullut syötyä pastaa. Keitettyä riisiä olen pakastanut jääpalarasiassa sopivina kerta-annoksina.
Siemensekoituksen lisänä Katariina saa erilaisia kuivattuja hedelmiä. Pähkinöitä ja siemeniäkin se saisi, ellei olisi dieetillä. Näitä ostan paikallisesta "Punnitse ja säästä"-liikkeestä, jossa on ihan kohtalainen valikoima hamsteria ajatellen. Sieltä löytyy montaa luomuna, sokerittomana ja lisäaineettomana. Useita kaupoissa myytäviä kuivahedelmiä en osta, koska niihin on käytetty jotain E-sarjan lisäainetta, vaikka muuten olisivatkin sokeroimattomia ja maustamattomia. Minä taidan kyllä olla varsinainen näky tuolla "Punnitse ja säästä"-kaupassa, menen välittömästi luomuhyllyn luo, syynään tuoteselosteet läpi suurennuslasin kanssa ja ostan montaa tuotetta pikkiriikkisen pussukan.
Eläinkaupoistakin olen tilannut joskus muutamia erilaisia kuivahedelmiä, kuivattua porkkanaa, omenaa ja banaania ainakin. Niissä vain on vikana se, että minkäänlaisia tuoteselosteita ei ole. Ei auta siis kuin luottaa siihen, etteivät ne nyt ole lisäaineilla kyllästettyä ainakaan ihan kokonaan. Eikä niissä ole kyllä mitään "parasta ennen"-päivämääriäkään. Osa tuotteista tulee ihan vain minigrip-pussissa, ilmeisesti liikkeen itsensä pakkaamana enkä voi joskus estää itseäni ajattelemasta, että myydäänköhän tässä nyt päiväysvanhaa tavaraa...
Näiden lisäksi syötän Katariinalle aina silloin tällöin, ehkä kerran viikossa jotain vauvanmössöä, yleensä niissä on lihaa, mutta pakastimesta löytyy valmiiksi pikkuannoksiksi pakastettuna myös hedelmämössöä. Näiden vauvanruokien valinta onkin yleensä se, mikä vie eniten aikaa, mutta onneksi niissä sentään on kunnon tuoteselosteet. Ruuassa ei saa olla sokeria, suolaa, muita mausteita, sipulia, lisäaineita tai sitrushedelmiä. Mangosta en tiedä, luetaanko se sitrushedelmäksi tai onko se muuten hamsterille sopimatonta ruokaa, joten mangososeita olen toistaiseksi välttänyt. Jos ruoka vielä on luomua, niin hyvä. Yhdestä pienestäkin purkista kuitenkin riittää pakastettuna moneksi kerraksi ja kun en tosiaan syötä näitä ruokia kovin usein, niin purkki riittää pitkälle. Sekoittelen mössöjen sekaan joskus yhtä ja toista: kaurahiutaleita, mantelirouhetta, tipan oliiviöljyä, raastettua porkkanaa, mitä nyt milloinkin.
Pyrin myös antamaan Katariinalle maitotuotteita, muitakin kuin edellä mainittua juustoa. Se kuulemma tekee hyvää luustolle, aivan kuten ihmisilläkin. En tiedä, pitäisikö hamstereille syöttää laktoositonta/vähälaktoosista tavaraa, mutta aika moni tuote on sitä jo valmiiksi, joten Katariina syö vähälaktoosisia tuotteita. Kermaviiliä olen sille syöttänyt, jatkossa pitäisi kokeilla raejuustoa, maustamatonta jogurttia, maitorahkaakin.
Kaiken ruokinnan perusta on kuitenkin jatkuvasti tarjolla oleva siemensekoitus. Käytän lähinnä Supa Hamsteria, josta nypin pois ne vihreäksi värjätyt pallerot. Tämän sekaan sitten lisäilen noita kuivattuja hedelmiä. Laitan yleensä ruokapussit pakkaseen yön ajaksi ennen kuin avaan ne, tämä tappaa siemensekoituksissa mahdollisesti majailevat ötökät.
20.4.09
Kuulumisia
Blogin päätähti on jäänyt viime aikoina vähän varjoon, muttei se tarkoita sitä, että se olisi ollut itse jotenkin epäaktiivinen. Päinvastoin, joka ilta on kova vipellys. Katariina pääsee joka ilta ainakin hetkeksi touhuamaan vaatekomeroon ja yritämme koko ajan keksiä sille sinne (ja myös häkkiin) uutta tekemistä. Kiipeilemistä se aivan erityisesti rakastaa, koko ajan pitäisi päästä aina vain korkeammalle ja korkeammalle.
Ruokavaliota laajennetaan myös pikkuhiljaa koko ajan. Pari kertaa se on saanut lihaa, uusin tulokas ruokalistalla on päärynä, joka tuntuu maistuvan.
Valokuviakin yritin siitä ottaa joku ilta, mutta siitä ei tullut kyllä mitään. Se pikkuinen ei pysy paikoillaan hetkeäkään! Tässä kuitenkin joku vanhempi kuva, joka on otettu juuri siellä vaatekomerossa. Kuvassa oleva kirja on kyllä ihan muuten vain noin kuluneen ja repaleisen näköinen, se ei ole Katariinan tekosia.
Hassu juttu muuten, miten Katariinan punasilmäisyys näkyy noissa valokuvissa. Luonnossa sen silmät näyttävät ihan mustilta, samanlaisilta kuin virallisestikin mustasilmäisen Karamellin. Hunaja-kyyhkynharmaan silmien nimittäin tuleekin olla tummanpunaiset.
Ruokavaliota laajennetaan myös pikkuhiljaa koko ajan. Pari kertaa se on saanut lihaa, uusin tulokas ruokalistalla on päärynä, joka tuntuu maistuvan.
Valokuviakin yritin siitä ottaa joku ilta, mutta siitä ei tullut kyllä mitään. Se pikkuinen ei pysy paikoillaan hetkeäkään! Tässä kuitenkin joku vanhempi kuva, joka on otettu juuri siellä vaatekomerossa. Kuvassa oleva kirja on kyllä ihan muuten vain noin kuluneen ja repaleisen näköinen, se ei ole Katariinan tekosia.
Hassu juttu muuten, miten Katariinan punasilmäisyys näkyy noissa valokuvissa. Luonnossa sen silmät näyttävät ihan mustilta, samanlaisilta kuin virallisestikin mustasilmäisen Karamellin. Hunaja-kyyhkynharmaan silmien nimittäin tuleekin olla tummanpunaiset.
15.4.09
Hamsterisaarna ja yleisestikin lemmikeistä
Joskus (tai itse asiassa aika useinkin, valitettavasti...) tulee ihan paha mieli kun lueskelee Hamsteriyhdistyksen foorumia, erityisesti "Asiantuntijat vastaavat"-palstaa. Siellä tulee vastaan aika uskomattomia kysymyksiä, joista paistaa läpi se, että ensin on hankittu hamsteri ja sitten siitä tai ylipäänsä eläimistä ei tiedetä tai ymmärretä mitään.
Pahimmillaan kysymykset voivat olla tätä tasoa: "Mulla on vuoden ikäinen hamsteri, se ei ole kolmeen viikkoon tehnyt muuta kuin nukkunut ja syönyt vähän ja se liikkuu vaivalloisesti. Lisäksi sillä on ollut ripulia viimeiset kaksi viikkoa. Sitten se kiljuu ja yrittää purra, jos mä nostan sen kädelleni. Onkohan sillä joku vikana?"
Ihan totta, onkohan jotain tosiaan vialla? Mietitäänpä... mmm... ei varmaan?
IDIOOTTI!!!
Okei, tästä tietysti paistaa läpi se, että kysyjä on lapsi, joka ei oikeasti tiedä. Ja lapsella on vanhemmat, jotka hekään eivät tiedä eivätkä yleensä edes välitä. Tai pahimmassa tapauksessa lapsi ei uskalla sanoa vanhemmille mitään, koska siitä seuraisi vain huutoa, ettei tota typerää rottaa nyt ainakaan eläinlääkärille viedä, sehän MAKSAA kamalasti tai lievemmässä tapauksessa vähättelyä, että ei sitä varmaan mikään vaivaa. Yleensä noissa kysymyksissä on vielä loppukommentti, että ei sitä nyt oikein voi eläinlääkärillekään viedä, kun se on niin hankalaa/kallista. Yleensä tämä kalleus-asia on vanhempien suurin huoli, lapsen lemmikki ei saisi aiheuttaa minkäänlaisia kustannuksia.
Minusta lapselle ei koskaan pitäisi hankkia omaa lemmikkiä, ei koiraa, ei kissaa, ei hamsteria, kania, hiirtä, lintua, kalaa, liskoa, ei mitään.
Että mitä?
Kyllä, ei koskaan niin että lapsi itse olisi vastuussa siitä ja etteivät vanhemmat tiedä mitään kyseisen eläimen hoidosta. Vastuu on aina ja ikuisesti vanhemmilla, vaikka lapsi miten kovasti tahansa lupaisi hoitaa sen lemmikin ihan itse niin ettei siitä olisi vanhemmille yhtään vaivaa.
Jokaisen lemmikin asianmukainen hoito on aina vanhempien vastuulla, vaikka lapsi itse hoitaisikin lemmikin noin pääsääntöisesti. Vanhemman tulee kuitenkin olla selvillä siitä, mitä lemmikki tarvitsee, mitä sille syötetään, miten sitä hoidetaan ja miten se käyttäytyy. Vanhemman tulee myös seurata lemmikin käytöstä ja terveydentilaa, koska lapsi ei aina tajua, että esimerkiksi ripuli voisi olla mitenkään vaarallista tai lapsi ei välttämättä huomaa kaikkia oireita.
Lapsi on myös helposti johdettavissa harhaan. Esimeriksi netissä liikkuu niin monenlaista tietäjää ja "tietäjää", joku voi väittää keskustelupalstalla, että hamsterille saa antaa sipsejä ja karkkia ja lapsihan uskoo. Kun netissä sanottiin. tämänkin takia vanhemmilla tulisi olla perustiedot lemmikistä ja runsaasti maalaisjärkeä sekä viimeinen sana lemmikin hoitoon liittyen.
Lyhyesti: ei lemmikkiä vain lapselle vaan koko perheelle.
Ja raha. Eihän lapsilla suuria rahoja ole käytettävissä, yleensä. Sitten kun pienillä rahoilla ostetaan hamsteri, kun se on niin halpa ja edullisin häkki (joka on hamsterille tietysti liian pieni) ja halvinta markettiruokaa, niin siinähän sitä ollaan. Kai se hamsteri pysyy hengissä niinkin, mutta miten mielekästä se on?
Hamsteri itsessään on halpa ostos, mutta asianmukainen häkki tarvikkeineen tulee maksamaan äkkiä moninkertaisesti hamsterin hinnan.
Sitten jos käy niin ikävästi, että eläinlääkäriä joudutaan vaivaamaan, niin siihen sitä rahaa vasta saakin kulumaan. Lapsella ei näitä rahoja yleensä ole ja usein tarvittaisiin myös autokyytiä ja muuta apua.
Karamellin me saimme ilmaiseksi, mutta sen ell-kuluihin meni toistasataa euroa parissa päivässä. Klinikka- ja lopetuskulut olivat jonkun 50 euroa, siihen taksimatka päälle ja edellisen viikonlopun puhelu ilta-aikaan, 53 euroa ja rahasta huolimatta tuloksena oli lopetettu hamsteri. Kallista, sanoisi joku, mutta kuka väitti hamsterinpidon olevan halpaa? En ainakaan minä. Oma suhtautumiseni tuohon kuluneeseen rahaan kuitenkin oli lähinnä se, että rahaahan se vain on. Karamellin terveys ja vointi painoivat paljon enemmän. Ja jos rahasta puhutaan, niin enemmän minua korpeaa taloudellisessa mielessä se 114 euroa, jonka jouduin maksamaan oman hampaani poistosta, vaikka välttämätön toimenpide sekin tietysti oli.
Ei kai minun tarvitse enempää perustella, miksi vanhempien ei kannata todellakaan sortua sitkeään lemmikin vinkumiseen, vaikka lapsi kuinka lupaisi hoitaa sen ihan itse ja että se olisi niin halpakin, kaverilta saisi vaikka ilmaiseksi ja niin edelleen. Lemmikki on hyvä asia lapsen elämässä ihan varmasti, mutta se vastuu on vanhempien. Vanhemmat eivät voi tehdä mitään enemmän väärin kuin suostua lemmikin hankintaan pitkin hampain sillä ehdolla, että lapsi hoitaa sen itse ja maksaa itse sen kustannukset. Siitä ei tule mitään.
Pahimmillaan kysymykset voivat olla tätä tasoa: "Mulla on vuoden ikäinen hamsteri, se ei ole kolmeen viikkoon tehnyt muuta kuin nukkunut ja syönyt vähän ja se liikkuu vaivalloisesti. Lisäksi sillä on ollut ripulia viimeiset kaksi viikkoa. Sitten se kiljuu ja yrittää purra, jos mä nostan sen kädelleni. Onkohan sillä joku vikana?"
Ihan totta, onkohan jotain tosiaan vialla? Mietitäänpä... mmm... ei varmaan?
IDIOOTTI!!!
Okei, tästä tietysti paistaa läpi se, että kysyjä on lapsi, joka ei oikeasti tiedä. Ja lapsella on vanhemmat, jotka hekään eivät tiedä eivätkä yleensä edes välitä. Tai pahimmassa tapauksessa lapsi ei uskalla sanoa vanhemmille mitään, koska siitä seuraisi vain huutoa, ettei tota typerää rottaa nyt ainakaan eläinlääkärille viedä, sehän MAKSAA kamalasti tai lievemmässä tapauksessa vähättelyä, että ei sitä varmaan mikään vaivaa. Yleensä noissa kysymyksissä on vielä loppukommentti, että ei sitä nyt oikein voi eläinlääkärillekään viedä, kun se on niin hankalaa/kallista. Yleensä tämä kalleus-asia on vanhempien suurin huoli, lapsen lemmikki ei saisi aiheuttaa minkäänlaisia kustannuksia.
Minusta lapselle ei koskaan pitäisi hankkia omaa lemmikkiä, ei koiraa, ei kissaa, ei hamsteria, kania, hiirtä, lintua, kalaa, liskoa, ei mitään.
Että mitä?
Kyllä, ei koskaan niin että lapsi itse olisi vastuussa siitä ja etteivät vanhemmat tiedä mitään kyseisen eläimen hoidosta. Vastuu on aina ja ikuisesti vanhemmilla, vaikka lapsi miten kovasti tahansa lupaisi hoitaa sen lemmikin ihan itse niin ettei siitä olisi vanhemmille yhtään vaivaa.
Jokaisen lemmikin asianmukainen hoito on aina vanhempien vastuulla, vaikka lapsi itse hoitaisikin lemmikin noin pääsääntöisesti. Vanhemman tulee kuitenkin olla selvillä siitä, mitä lemmikki tarvitsee, mitä sille syötetään, miten sitä hoidetaan ja miten se käyttäytyy. Vanhemman tulee myös seurata lemmikin käytöstä ja terveydentilaa, koska lapsi ei aina tajua, että esimerkiksi ripuli voisi olla mitenkään vaarallista tai lapsi ei välttämättä huomaa kaikkia oireita.
Lapsi on myös helposti johdettavissa harhaan. Esimeriksi netissä liikkuu niin monenlaista tietäjää ja "tietäjää", joku voi väittää keskustelupalstalla, että hamsterille saa antaa sipsejä ja karkkia ja lapsihan uskoo. Kun netissä sanottiin. tämänkin takia vanhemmilla tulisi olla perustiedot lemmikistä ja runsaasti maalaisjärkeä sekä viimeinen sana lemmikin hoitoon liittyen.
Lyhyesti: ei lemmikkiä vain lapselle vaan koko perheelle.
Ja raha. Eihän lapsilla suuria rahoja ole käytettävissä, yleensä. Sitten kun pienillä rahoilla ostetaan hamsteri, kun se on niin halpa ja edullisin häkki (joka on hamsterille tietysti liian pieni) ja halvinta markettiruokaa, niin siinähän sitä ollaan. Kai se hamsteri pysyy hengissä niinkin, mutta miten mielekästä se on?
Hamsteri itsessään on halpa ostos, mutta asianmukainen häkki tarvikkeineen tulee maksamaan äkkiä moninkertaisesti hamsterin hinnan.
Sitten jos käy niin ikävästi, että eläinlääkäriä joudutaan vaivaamaan, niin siihen sitä rahaa vasta saakin kulumaan. Lapsella ei näitä rahoja yleensä ole ja usein tarvittaisiin myös autokyytiä ja muuta apua.
Karamellin me saimme ilmaiseksi, mutta sen ell-kuluihin meni toistasataa euroa parissa päivässä. Klinikka- ja lopetuskulut olivat jonkun 50 euroa, siihen taksimatka päälle ja edellisen viikonlopun puhelu ilta-aikaan, 53 euroa ja rahasta huolimatta tuloksena oli lopetettu hamsteri. Kallista, sanoisi joku, mutta kuka väitti hamsterinpidon olevan halpaa? En ainakaan minä. Oma suhtautumiseni tuohon kuluneeseen rahaan kuitenkin oli lähinnä se, että rahaahan se vain on. Karamellin terveys ja vointi painoivat paljon enemmän. Ja jos rahasta puhutaan, niin enemmän minua korpeaa taloudellisessa mielessä se 114 euroa, jonka jouduin maksamaan oman hampaani poistosta, vaikka välttämätön toimenpide sekin tietysti oli.
Ei kai minun tarvitse enempää perustella, miksi vanhempien ei kannata todellakaan sortua sitkeään lemmikin vinkumiseen, vaikka lapsi kuinka lupaisi hoitaa sen ihan itse ja että se olisi niin halpakin, kaverilta saisi vaikka ilmaiseksi ja niin edelleen. Lemmikki on hyvä asia lapsen elämässä ihan varmasti, mutta se vastuu on vanhempien. Vanhemmat eivät voi tehdä mitään enemmän väärin kuin suostua lemmikin hankintaan pitkin hampain sillä ehdolla, että lapsi hoitaa sen itse ja maksaa itse sen kustannukset. Siitä ei tule mitään.
14.4.09
Nettisivustojen helmi
Olen taas lueskellut (kenties jo hieman liikaakin?) Satumetsän nettisivuja. Tuo on kyllä mielestäni eräs parhaista hamsterisivustoista, mihin olen tähän mennessä törmännyt, ellei peräti selkeästi paras. Satumetsän hamsterien kasvattaja liikkuu myös Hamsteriyhdistyksen foorumilla asiantuntijana ja on muutaman kerran vastaillut kysymyksiini.
Sivuilta todella paistaa joka käänteessä, että omistaja on ollut hamsterien kanssa tekemisissä pitkään ja kokemusta riittää. Erityisen hyvin tämä tulee ilmi Artikkeli-osion "Hamsterin hankkiminen"- ja "Hamsterin valinta LK/PK"-teksteistä.
Ensimmäisessä on vertailtu eri hamsterilajeja keskenään, mitä plussaa ja mitä miinusta niissä on. Tämä olisi ehdottomasti sellainen sivu, joka jokaisen hamsterin hankintaa suunnittelevan tulisi lukea, hoito-ohjeiden lisäksi tietenkin.
Toinen teksti on sitten niille, jotka ovat päätyneet syyrialaiseen, mutta pähkäilevät karvanmitan ja sukupuolen kanssa. Tuolla on niin osuvasti sanottu syyrialaisnaaraista:
Minulla ei ole kokemusta uroksista, mutta Karamellin ja Katariinan touhuja seurailleena kyllä allekirjoitan tuon kyllä ihan täysin, samoin kuin aiheeseen liittyvän kekseliäisyyden. Molemmat ovat olleet kyllä yksiä pikku-vintiöitä, Katariina varsinkin, Karamelli oli huomattavasti rauhallisempi ja leppoisampikin tapaus, varmaankin ikänsä takia. Toisaalta olisi kyllä joskus kiva tutustua myös uroksiin ja niiden luonteeseen.
Ilmoitin kyllä jo miehelle (siis ilmoitin, en kysynyt hänen mielipidettään, koska se tiedetään jo etukäteen hieman vastahakoiseksi), että hankin jossain vaiheessa kyllä kääpiöhamsterin tai kaksi. Asiasta ei neuvotella. Talvikko ja roborovski ovat tuon "Hamsterin hankinta"-sivun perusteella ykkössuosikit, talvikon kiilatessa niukkaan johtoasemaan. Helmiäissafiiri tai helmiäisnormaali eli käytännössä melko tavalla valkoinen karva tummalla tikkauksella olisi toivelistalla, vaikka nättejä nuo normaali ja safiiri ovat ilman sitä helmikuviointiakin.
Sivuilta todella paistaa joka käänteessä, että omistaja on ollut hamsterien kanssa tekemisissä pitkään ja kokemusta riittää. Erityisen hyvin tämä tulee ilmi Artikkeli-osion "Hamsterin hankkiminen"- ja "Hamsterin valinta LK/PK"-teksteistä.
Ensimmäisessä on vertailtu eri hamsterilajeja keskenään, mitä plussaa ja mitä miinusta niissä on. Tämä olisi ehdottomasti sellainen sivu, joka jokaisen hamsterin hankintaa suunnittelevan tulisi lukea, hoito-ohjeiden lisäksi tietenkin.
Toinen teksti on sitten niille, jotka ovat päätyneet syyrialaiseen, mutta pähkäilevät karvanmitan ja sukupuolen kanssa. Tuolla on niin osuvasti sanottu syyrialaisnaaraista:
Naaraat ovat usein uroksia kekseliäämpiä. Niillä on omia pieniä "projekteja" joille saa nauraa. Jos persoonallinen luonne on plussaa, etkä kyllästy
pieneen tuittuiluun tai nakertamiseen - ota naaras!
Minulla ei ole kokemusta uroksista, mutta Karamellin ja Katariinan touhuja seurailleena kyllä allekirjoitan tuon kyllä ihan täysin, samoin kuin aiheeseen liittyvän kekseliäisyyden. Molemmat ovat olleet kyllä yksiä pikku-vintiöitä, Katariina varsinkin, Karamelli oli huomattavasti rauhallisempi ja leppoisampikin tapaus, varmaankin ikänsä takia. Toisaalta olisi kyllä joskus kiva tutustua myös uroksiin ja niiden luonteeseen.
Ilmoitin kyllä jo miehelle (siis ilmoitin, en kysynyt hänen mielipidettään, koska se tiedetään jo etukäteen hieman vastahakoiseksi), että hankin jossain vaiheessa kyllä kääpiöhamsterin tai kaksi. Asiasta ei neuvotella. Talvikko ja roborovski ovat tuon "Hamsterin hankinta"-sivun perusteella ykkössuosikit, talvikon kiilatessa niukkaan johtoasemaan. Helmiäissafiiri tai helmiäisnormaali eli käytännössä melko tavalla valkoinen karva tummalla tikkauksella olisi toivelistalla, vaikka nättejä nuo normaali ja safiiri ovat ilman sitä helmikuviointiakin.
11.4.09
Terapiahamsteri
Itse olen ollut taas flunssassa ja mies hoiti Katariinan "huoltotoimenpiteet" eilen. Siivosi siis mökin ja laittoi ruokaa. Mies teki töitä puoleen yöhön asti (älkää kysykö, jotain ylläpitohommia, kun ei taas tietoliikennesysteemit toimineet) ja oli kohtuullisen näreissään moisesta. Tämän jälkeen hän vei Katariinan vielä hetkiseksi juoksentelemaan vaatehuoneeseen ja totesi sieltä tultuaan, että se teki hyvää mielialalle. Katariinaa kanssa touhutessa ei kertakaikkiaan voi miettiä työasioita ja on se niin suloinenkin, että sitä katsellessa stressikin helpottaa.
Niin että meillä elävä stressinpoistaja, varsinainen terapiahamsteri.
Ihme unikeko tuo Katariina kyllä on. Eilen se tosiaan sai olla koko illan ihan rauhassa ja vasta vähän ennen puolta yötä se alkoi oma-aloitteisesti rapistella dunassaan. Usein kyllä yritän herätellä sitä jo yhdeksän tai kymmenen aikoihin illalla, mutta se on varsin kovakorvainen otus eikä piittaa suuremmin mökin koputteluista tai muista rapisteluista. Tosin kyllä Katariina sitten viime yönä touhusikin ainakin neljään asti juoksupyörän kitinästä päätellen ja mies sanoi sen olleen hereillä kahdeksan aikaan aamullakin.
Niin että meillä elävä stressinpoistaja, varsinainen terapiahamsteri.
Ihme unikeko tuo Katariina kyllä on. Eilen se tosiaan sai olla koko illan ihan rauhassa ja vasta vähän ennen puolta yötä se alkoi oma-aloitteisesti rapistella dunassaan. Usein kyllä yritän herätellä sitä jo yhdeksän tai kymmenen aikoihin illalla, mutta se on varsin kovakorvainen otus eikä piittaa suuremmin mökin koputteluista tai muista rapisteluista. Tosin kyllä Katariina sitten viime yönä touhusikin ainakin neljään asti juoksupyörän kitinästä päätellen ja mies sanoi sen olleen hereillä kahdeksan aikaan aamullakin.
9.4.09
Kuulumisia ja mietteitä
Tällä kertaa ei ole esittää kuvia tai videota, joten täytyy tyytyä vain tekstiin. Katariina voi edelleen hyvin. Olen juoksuttanut sitä vaatehuoneessa vapaana miltei joka ilta tunnin ajan jos vain suinkin olen ehtinyt. Se on aivan hurmaava pieni vipottaja! Se on myös lopettanut ainakin suurimmat kalterien järsimiset eikä sitä kiinnosta enää jyrsiä dunan lyhyiden sivujen aukkoja. Jälkimmäisellä voi olla jotain tekemistä tabascon kanssa...
Tuskastuimme nimittäin siihen dunan jyrsimiseen varsinkin kun mikään ei tuntunut auttavan, mutta sitten Hamsteriyhdistyksen foorumilta luin juttua, että tabascoa voi kokeilla levittää jyrsittäviin kohtiin. Se on tehonnut toistaiseksi yllättävänkin hyvin, kunhan muistaa lisäillä sitä ajoittain. Kovin paljoa sitä ei tarvita, mekin olemme levittäneet sitä vanupuikon avulla vain juuri sille alueelle, mistä Katariina jyrsii. Nyt tuntuu siltä, että vaikka tabascoa ei ole aikoihin lisäiltykään, Katariina antaa niiden paikkojen silti olla rauhassa.
Olen tässä katsellut vaivihkaa myös uusia, vieläkin isompia häkkejä, mutta näyttää siltä, että jos hamsterille aikoo isoa häkkiä hankkia, on tuo 95*50cm (tai jotain siihen suuntaan) Gabber oikeastaan ainoa vaihtoehto. Suurempia häkkejä ja dunia löytyy toki, mutta kaikissa taitaa olla vikana se, että kalteriväli on liian suuri. Hamsterille suositeltava kalteriväli on sentti, näissä pääasiassa kaneille ja marsuille tarkoitetuissa häkeissä se on hyvinkin pari senttiä. Tosin nettikauppojen sivuilla kalteriväli ilmoitetaan vain äärimmäisen harvoin, olettavat kai asiakkaiden olevan selvännäkijöitä tai luottavat siihen, että kuvasta sen voi päätellä, varsinkin kun kuva on pieni eikä minkäänlaista mittakaavaa ole merkitty.
Jostain bongasin tosin freteille ja rotille tarkoitettuja, korkeita häkkejä, joissa on ainakin kaksi kerrosta ja tasoja tarpeen mukaan. Näillä on hintaa sitten jo muutama satanen ja vähän mietin niiden sopivuutta hamsterille. Tokihan Katariina kiipeilee mielellään, mutta vähän turhan helposti se kyllä mätkähtää maahankin. Ehkä tuo nykyinen häkki kuitenkin riittää sille.
Petsien kautta tuli mielenkiintoinen kysely Katariinasta: kunhan se kasvaa vielä vähän, olisimmekohan halukkaita antamaan sen astutuslainaan eräälle kasvattajalle? Tämä ei vaatisi meiltä muuta kuin sen, että "lainaisimme" Katariinaa kasvattajalle pariksi, kolmeksi kuukaudeksi. Kasvattaja hoitaisi tänä aikana astutuksen, kantoajan, synnytyksen ja poikasten hoidon luovutusikään asti. Syynä tähän lienee kai ensisijaisesti se, että nyt kun on todettu Katariinan värin kelvollisuus jalostukseen, se kiinnostaa koska hunaja-kyyhkynharmaa on kuulemma melko harvinainen väri Suomessa. Hyviä jalostusyksilöitä on vähän. Katariinaa on muutamakin hamsteri-ihminen pitänyt ainakin kuvien perusteella melko onnistuneena yksilönä, jos tosin se on edelleenkin vähän sen näköinen, että ruoka-aikaan on oltu kotona.
Tietysti astutukseen, kantoaikaan ja synnytykseen liittyy aina riskejä, kaikki ei mene aina mallikkaasti, mutta useimmiten kuitenkin. Lisäksi tämä kiinnostunut kasvattaja täytyy tietysti haastatella perusteellisesti, meidän ainokainen kun on kultaakin kalliimpi. Luultavasti kasvattaja tulisi saamaan hermoromahduksen, koska kuitenkin soittaisimme vähintään kerran päivässä kysyäksemme, mitä Katariinalle kuuluu...
Tuosta jalostusasiasta pääsenkin seuraavaan juttuu, nimittäin näyttelyihin. Itse asiassa olisi mielestäni järkevää, jos kävisimme ensin näyttelyssä näyttämässä Katariinaa ja katsomassa, mitä hamstereihin perehtyneet tuomarit ovat mieltä tytöstä. Jos kommentit olisivat positiivisia ja menestystäkin ehkä tulisi, olisi huomattavasti järkevämpää alkaa suunnitella Katariinan käyttöä jalostuksessa. Minä kun en noista hamstereista ja niiden standardeista tiedä, vaikka olenkin ne Hamsteriyhdistyksen sivuilta lukenut, joten itse en osaa yhtään arvioida mikä kannattaa ja mikä ei. Suloinenhan Katariina on kuin mikä, mutta se ei yksinomaan kelpaa jalostusperusteeksi.
Noh, 16.5. olisi Jyväskylässä Hamsteriyhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely, ilmoittautumisaikaa on 6.5. asti. Vähän alkoi poltella, että jos sitä menisi kokeilemaan. SHY:n sivuilta löytyi hyvät ohjeet näyttelyn kulusta, eiä se nyt niin monimutkaiselta kuulosta joten eiköhän tällainen keltanokkakin noiden perusteella uskaltautuisi mukaan. Tätä täytyy harkita perusteellisesti, jos saisi miehenkin innostumaan...
Tuskastuimme nimittäin siihen dunan jyrsimiseen varsinkin kun mikään ei tuntunut auttavan, mutta sitten Hamsteriyhdistyksen foorumilta luin juttua, että tabascoa voi kokeilla levittää jyrsittäviin kohtiin. Se on tehonnut toistaiseksi yllättävänkin hyvin, kunhan muistaa lisäillä sitä ajoittain. Kovin paljoa sitä ei tarvita, mekin olemme levittäneet sitä vanupuikon avulla vain juuri sille alueelle, mistä Katariina jyrsii. Nyt tuntuu siltä, että vaikka tabascoa ei ole aikoihin lisäiltykään, Katariina antaa niiden paikkojen silti olla rauhassa.
Olen tässä katsellut vaivihkaa myös uusia, vieläkin isompia häkkejä, mutta näyttää siltä, että jos hamsterille aikoo isoa häkkiä hankkia, on tuo 95*50cm (tai jotain siihen suuntaan) Gabber oikeastaan ainoa vaihtoehto. Suurempia häkkejä ja dunia löytyy toki, mutta kaikissa taitaa olla vikana se, että kalteriväli on liian suuri. Hamsterille suositeltava kalteriväli on sentti, näissä pääasiassa kaneille ja marsuille tarkoitetuissa häkeissä se on hyvinkin pari senttiä. Tosin nettikauppojen sivuilla kalteriväli ilmoitetaan vain äärimmäisen harvoin, olettavat kai asiakkaiden olevan selvännäkijöitä tai luottavat siihen, että kuvasta sen voi päätellä, varsinkin kun kuva on pieni eikä minkäänlaista mittakaavaa ole merkitty.
Jostain bongasin tosin freteille ja rotille tarkoitettuja, korkeita häkkejä, joissa on ainakin kaksi kerrosta ja tasoja tarpeen mukaan. Näillä on hintaa sitten jo muutama satanen ja vähän mietin niiden sopivuutta hamsterille. Tokihan Katariina kiipeilee mielellään, mutta vähän turhan helposti se kyllä mätkähtää maahankin. Ehkä tuo nykyinen häkki kuitenkin riittää sille.
Petsien kautta tuli mielenkiintoinen kysely Katariinasta: kunhan se kasvaa vielä vähän, olisimmekohan halukkaita antamaan sen astutuslainaan eräälle kasvattajalle? Tämä ei vaatisi meiltä muuta kuin sen, että "lainaisimme" Katariinaa kasvattajalle pariksi, kolmeksi kuukaudeksi. Kasvattaja hoitaisi tänä aikana astutuksen, kantoajan, synnytyksen ja poikasten hoidon luovutusikään asti. Syynä tähän lienee kai ensisijaisesti se, että nyt kun on todettu Katariinan värin kelvollisuus jalostukseen, se kiinnostaa koska hunaja-kyyhkynharmaa on kuulemma melko harvinainen väri Suomessa. Hyviä jalostusyksilöitä on vähän. Katariinaa on muutamakin hamsteri-ihminen pitänyt ainakin kuvien perusteella melko onnistuneena yksilönä, jos tosin se on edelleenkin vähän sen näköinen, että ruoka-aikaan on oltu kotona.
Tietysti astutukseen, kantoaikaan ja synnytykseen liittyy aina riskejä, kaikki ei mene aina mallikkaasti, mutta useimmiten kuitenkin. Lisäksi tämä kiinnostunut kasvattaja täytyy tietysti haastatella perusteellisesti, meidän ainokainen kun on kultaakin kalliimpi. Luultavasti kasvattaja tulisi saamaan hermoromahduksen, koska kuitenkin soittaisimme vähintään kerran päivässä kysyäksemme, mitä Katariinalle kuuluu...
Tuosta jalostusasiasta pääsenkin seuraavaan juttuu, nimittäin näyttelyihin. Itse asiassa olisi mielestäni järkevää, jos kävisimme ensin näyttelyssä näyttämässä Katariinaa ja katsomassa, mitä hamstereihin perehtyneet tuomarit ovat mieltä tytöstä. Jos kommentit olisivat positiivisia ja menestystäkin ehkä tulisi, olisi huomattavasti järkevämpää alkaa suunnitella Katariinan käyttöä jalostuksessa. Minä kun en noista hamstereista ja niiden standardeista tiedä, vaikka olenkin ne Hamsteriyhdistyksen sivuilta lukenut, joten itse en osaa yhtään arvioida mikä kannattaa ja mikä ei. Suloinenhan Katariina on kuin mikä, mutta se ei yksinomaan kelpaa jalostusperusteeksi.
Noh, 16.5. olisi Jyväskylässä Hamsteriyhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely, ilmoittautumisaikaa on 6.5. asti. Vähän alkoi poltella, että jos sitä menisi kokeilemaan. SHY:n sivuilta löytyi hyvät ohjeet näyttelyn kulusta, eiä se nyt niin monimutkaiselta kuulosta joten eiköhän tällainen keltanokkakin noiden perusteella uskaltautuisi mukaan. Tätä täytyy harkita perusteellisesti, jos saisi miehenkin innostumaan...
6.4.09
5.4.09
Spider hamster, osa 2
Tässä autenttista videota (tosin heikoissa valaistusolosuhteissa) eiliseltä, kun Katariinalla oli taas vauhtia vaikka muille jakaa. Kiipeilyä katon kaltereissa ja hallittu laskeutuminen ruokakuppiin.
4.4.09
Päivän kuulumiset
Tänään kävi pieni vahinko kun olin juoksuttamassa Katariinaa vaatehuoneessa. Katariinan tarkoitus on päästä vaatehuoneestakin pois, joten usein se on vimmaisena jyrsimässä ovea. Koska tällaista harrastusta ei tueta, olemme yrittäneet värkkäillä jotain estettä ettei se pääsisi oven kimppuun, mutta vähän huonolla menestyksellä. Tänään vuorossa oli vanha lakana, jonka olen lahjoittanut Katariinalle revittäväksi. Se oli mytättynä oven eteen, mutta osasihan tuo pieni sen alle kaivautua.
Sitten tein virheen: pidin kättäni ovenkulmassa, siinä mihin Katariinan pakkomielteinen jyrsiminen eniten kohdistuu. No arvaahan sen miten siinä kävi: sain pikkurilliini kunnon pureman, ilmeisesti aika syvän, koska verta vuoti melko iloisesti. Saa nähdä miten käy, puhdistin sen kyllä, mutta jos se on syväkin niin sinne saattaa jäädä jotain pöpöjä.
Laajennamme pikkuhiljaa Katariinan ruokavaliota, se on tutustunut jo omenaan, keitettyyn riisiin, pariinkin erilaiseen vauvanruokamössöön, juustoon, ituihin, eilen parsakaaliin ja tänään se sai pienen palasen banaania. Näiden lisäksi se saa jo kotoaankin tuttuja juttuja, kuten porkkanaa, kurkkua ja salaattia. Harvoin siltä on jäänyt tuoreruokaa syömättä, melkein kaikki on tähän mennessä kelvannut.
Koska Katariina on aika tuhdissa kunnossa, emme tarjoile sille lainkaan ylimääräisiä pähkinöitä tai siemeniä, jotka ovat rasvaisia. Siemensekoituksessa (Supa) on jonkin verran maapähkinää ja auringonkukansiemeniä, niitä en ole nyppinyt pois ainakaan toistaiseksi. Siemensekoitus koostuu pääasiassa Supasta, mutta sekoittelen yleensä joukkoon myös pienen määrän Harry Hamsteria, jos tosin siitä ainakin jätän pois suurimmat maapähkinät. Sen lisäksi lisään siemensekoitukseen vähän kuivattua omenaa, ananasta ja porkkanaa ja joskus rusinoita.
Tarvisi punnita tuo pieni joskus...
Sitten tein virheen: pidin kättäni ovenkulmassa, siinä mihin Katariinan pakkomielteinen jyrsiminen eniten kohdistuu. No arvaahan sen miten siinä kävi: sain pikkurilliini kunnon pureman, ilmeisesti aika syvän, koska verta vuoti melko iloisesti. Saa nähdä miten käy, puhdistin sen kyllä, mutta jos se on syväkin niin sinne saattaa jäädä jotain pöpöjä.
Laajennamme pikkuhiljaa Katariinan ruokavaliota, se on tutustunut jo omenaan, keitettyyn riisiin, pariinkin erilaiseen vauvanruokamössöön, juustoon, ituihin, eilen parsakaaliin ja tänään se sai pienen palasen banaania. Näiden lisäksi se saa jo kotoaankin tuttuja juttuja, kuten porkkanaa, kurkkua ja salaattia. Harvoin siltä on jäänyt tuoreruokaa syömättä, melkein kaikki on tähän mennessä kelvannut.
Koska Katariina on aika tuhdissa kunnossa, emme tarjoile sille lainkaan ylimääräisiä pähkinöitä tai siemeniä, jotka ovat rasvaisia. Siemensekoituksessa (Supa) on jonkin verran maapähkinää ja auringonkukansiemeniä, niitä en ole nyppinyt pois ainakaan toistaiseksi. Siemensekoitus koostuu pääasiassa Supasta, mutta sekoittelen yleensä joukkoon myös pienen määrän Harry Hamsteria, jos tosin siitä ainakin jätän pois suurimmat maapähkinät. Sen lisäksi lisään siemensekoitukseen vähän kuivattua omenaa, ananasta ja porkkanaa ja joskus rusinoita.
Tarvisi punnita tuo pieni joskus...
3.4.09
Turvalukko häkin luukkuun
Nyt tuo pieni hirmu vasta tempun keksi: se taas innoissaan jyrsiskeli katon kaltereita ja sattuipa osumaan luukun kaltereihin. Jotenkin se sai sitten kammettua luukkua auki ja olisi takuuvarmasti karannut ellen olisi sattunut olemaan tässä vielä tietokoneella. Huh huh, mikä hiirulainen!
Ensiavuksi otin pois puusillan, jolta se yltää jyrsimään luukkua ja varmistin luukun kiinnityksen rautalangalla. Hankin kohta munalukon häkkin luukkuun, Katariina on osoittautunut varsin ovelaksi ja kekseliääksi...
Ensiavuksi otin pois puusillan, jolta se yltää jyrsimään luukkua ja varmistin luukun kiinnityksen rautalangalla. Hankin kohta munalukon häkkin luukkuun, Katariina on osoittautunut varsin ovelaksi ja kekseliääksi...
2.4.09
Vipellystä riittää
Tässä on ollut muutama päivä hiljaista meikäläisen ikioman hammassäryn takia, se vähän vaikuttaa kirjoitusinspiraatioon. Katariinalla sen sijaan on ollut turbo päällä jo monena iltana kun olemme ottaneet sen vaatehuoneeseen juoksentelemaan. Se on mahdoton vipeltäjä kun pääsee vapaaksi. Ja myös varsin taitava kiipeilijä! Usein se kiipeilee joko minua tai miestä pitkin, ensin jalkojen päälle, sitten mahaa pitkin olkapäälle ja siellä sitten taiteillaan, yritetään päästä vieläkin korkeammalle. Siinä saa aina olla varuillaan ettei se putoa ainakaan kovin korkealta.
Nyt Katariina on keksinyt uuden jutun: jos istun polvet ristissä, minun polven päältä pääsee alimmalle hyllylle! No, tätä harrastusta ei oikein tueta, koska ensinnäkin se pikkuotus hukkuu niin helposti sinne viikattujen päiväpeittojen ja muun vaatetavaran joukkoon, toiseksi hampaanjäljet kyseisissä tekstiileissä eivät ole meidän toivelistamme kärjessä ja kolmanneksi sieltä on jonkin verran putoamismatkaa, jos pieni sattuu tipahtamaan. Hamsterithan eivät näe kovin hyvin eivätkä osaa arvioida tai varoa pudotuksia.
Mies otti eilen Katariinasta videotakin kun se oli vapaana, täytyy katsoa jos siitä saa leikattua sopivanmittaisia pätkiä, niin voin laittaa tännekin videota näkyville.
Nyt Katariina on keksinyt uuden jutun: jos istun polvet ristissä, minun polven päältä pääsee alimmalle hyllylle! No, tätä harrastusta ei oikein tueta, koska ensinnäkin se pikkuotus hukkuu niin helposti sinne viikattujen päiväpeittojen ja muun vaatetavaran joukkoon, toiseksi hampaanjäljet kyseisissä tekstiileissä eivät ole meidän toivelistamme kärjessä ja kolmanneksi sieltä on jonkin verran putoamismatkaa, jos pieni sattuu tipahtamaan. Hamsterithan eivät näe kovin hyvin eivätkä osaa arvioida tai varoa pudotuksia.
Mies otti eilen Katariinasta videotakin kun se oli vapaana, täytyy katsoa jos siitä saa leikattua sopivanmittaisia pätkiä, niin voin laittaa tännekin videota näkyville.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)