Kuten todettu, syyrialaisnaarailla on kiima neljän päivän välein. Tutustuimme tähän ilmiöön jo Karamellin aikana, ensin säikähdin kun en tiennyt mikä se on, mutta onneksi asia selvisi nopeasti.
Kiiman ehkä tärkein tuntomerkki on "kökötys": kun hamsteria silittää, varsinkin takaosasta ja/tai kyljistä, se jäykistyy paikoilleen tunnusomaiseen asentoon ja häntäkin sojottaa ylöspäin kuin antenni. Itse asiassa ainakin Katariinalla nimenomaan se häntä on se tärkein seikka, mistä huomaa kiiman. Joskus alkuillasta, kun kiima ei ole vielä kunnolla "päällä", ei Katariina välttämättä kökötä kovinkaan selkeästi, mutta silitettäessä häntä elää omaa elämäänsä jo ja siitä tietää, että tänä iltana on tulossa kiima.
Muita kiiman merkkejä on lähinnä kai haju, tosin Katariina haisee harvoin kovinkaan selkeästi. Jotkut naaraat puolestaan tuoksahtavat hyvinkin voimakkaasti, esimerkiksi Lempäälän näyttelyissä oli Susanilla tuomaroitavana muutama naarassyyrialainen, jotka haisivat todella voimakkaasti ja kauas. En tiedä sitten voiko tuohon haisemiseen vaikuttaa se, että siellä näyttelyissä oli toki uroshamstereitakin, mahdollisesti jopa ihan lähibokseissa.
Meille kiimapäivillä ei sinänsä ole merkitystä, koska emme kasvata hamstereita eikä niin ollen Katariinaa siis olla astuttamassa. Kiimapäivät ovat niitä ainoita päiviä, jolloin naarashamsteri hyväksyy uroksen, muina päivinä tulee epäröimättä turpiin. Kasvattajille kiimapäivien havainnointi onkin varsin tärkeätä.
Kiimapäivän kökötysilmiö on kuitenkin niin selkeä, että sen johdosta kiima onkin saanut meillä muutamia lempinimiä, kuten häntäpäivä, antennipäivä ja tönkkis, muutaman mainitakseni.
30.3.10
24.3.10
Vuosi sitten...
Kuinkas moni muistaa vielä tämän pienen mönkijän vuoden takaa? Tai ei nyt niin pienenkään, mutta kuitenkin. Muutama päivä sitten tuli täyteen tasan vuosi siitä, kun haimme Katariinan Helsingistä.
Tämän vuoden aikana olemme tutustuneet moneen uuteen asiaan: kaltereiden järsimiseen, dunan järsimiseen, näyttelyihin ja sitä kautta muihin harrastajiin, hamsterin juoksuttamiseen vapaana, uusiin lempi- ja inhokkiruokiin, hamsterin itsepäisyyteen, vain muutaman asian mainitakseni. Osin Katariinan syytä on sekin, että meille tuli Hilma.
Katariina on osoittautunut yhtä suureksi persoonaksi kuin Karamelli oli, mutta monissa asioissa aivan erilaiseksi, vaikka samaa lajia Karamellin kanssa edustavat. Mikään ei ole palkitsevampaa kuin se, että pieni eläin on niin luottavainen, että kiipeää kädelle tai jalkojen päälle tai olkapäille päästäkseen parempiin tähystysasemiin. Ja mainio stressinpoistajakin Katariina on.
Niin että eipä olla kyllä yhtään mitään hävitty, kun Katariina ostettiin!
Tämän vuoden aikana olemme tutustuneet moneen uuteen asiaan: kaltereiden järsimiseen, dunan järsimiseen, näyttelyihin ja sitä kautta muihin harrastajiin, hamsterin juoksuttamiseen vapaana, uusiin lempi- ja inhokkiruokiin, hamsterin itsepäisyyteen, vain muutaman asian mainitakseni. Osin Katariinan syytä on sekin, että meille tuli Hilma.
Katariina on osoittautunut yhtä suureksi persoonaksi kuin Karamelli oli, mutta monissa asioissa aivan erilaiseksi, vaikka samaa lajia Karamellin kanssa edustavat. Mikään ei ole palkitsevampaa kuin se, että pieni eläin on niin luottavainen, että kiipeää kädelle tai jalkojen päälle tai olkapäille päästäkseen parempiin tähystysasemiin. Ja mainio stressinpoistajakin Katariina on.
Niin että eipä olla kyllä yhtään mitään hävitty, kun Katariina ostettiin!
18.3.10
Katariinan päänvaiva
Ostin Katariinaa ajatellen pienen pussillisen koirille tarkoitettuja maissikeksejä. Ne ovat malliltaan tuollaisia rinkuloita, siis juuri sopivia ripustettavaksi vähän haastavampiin paikkoihin. Ripustinkin ensimmäisen katon tikapuiden kiinnityshakaan.
"No mikäs tämä juttu nyt on? Jotain syötävääkinkö?"
"Selkeesti joo"
"No on se nyt kumma jumaliste! Ei irtoa vaikka kuinka vetäisi ja kiskoisi!"
"Täytyy kokeilla toista lähestymistapaa asiaan"
"Syönkin tän metallilenkin poikki. Hähhää! Mitäs sit sanot, nii?!"
"Pidä prkl tunkkis. Pahaa se olis ollut kuitenkin"
"No mikäs tämä juttu nyt on? Jotain syötävääkinkö?"
"Selkeesti joo"
"No on se nyt kumma jumaliste! Ei irtoa vaikka kuinka vetäisi ja kiskoisi!"
"Täytyy kokeilla toista lähestymistapaa asiaan"
"Syönkin tän metallilenkin poikki. Hähhää! Mitäs sit sanot, nii?!"
"Pidä prkl tunkkis. Pahaa se olis ollut kuitenkin"
17.3.10
15.3.10
Kokkausta hamstereille
Kyseessä ei siis ole hamsterien kokkaus tai kokkaus hamstereilla vaan kokkausta hamstereille. Katariinakin toki on saanut herkuteltavakseen pihviä salaattipedillä, mutta ihan vielä tälläistä Caesar-salaattia ei kyllä ole tullut vielä tehtyä. Sinänsä hyvä idea tuollainen vihanneskulho:
8.3.10
Hamsteri hamstraa... atk:ta?
Katariina pääsi mallinhommiin, kun mies sai idean bonkkihamsterista(*).
(*) Bonkki on käyttökelvotonta kierrätystavaraa, meidän tapauksessa siis vanhaa atk-roinaa, jolla ei oikeasti ole enää mitään käyttöä, mutta jota ei kuitenkaan voi mitenkään heittää pois. Ilmiö on nörteillä yleinen.
Emme suosittele kokeilemaan tätä itse, koska atk-romun melko vaarallisen luonteen ja hamsterin järsimisvimman huomioon ottaen on kuvauksissa oltava kaksi ihmistä: toinen kuvaa, toinen on kädet ojossa koko ajan valmiina nappaamaan hamsterin pois jostain vaarallisesta paikasta. Näissä kuvauksissa ei kuitenkaan eläimiä vahingoitettu eikä atk:takaan paljon.
(*) Bonkki on käyttökelvotonta kierrätystavaraa, meidän tapauksessa siis vanhaa atk-roinaa, jolla ei oikeasti ole enää mitään käyttöä, mutta jota ei kuitenkaan voi mitenkään heittää pois. Ilmiö on nörteillä yleinen.
Emme suosittele kokeilemaan tätä itse, koska atk-romun melko vaarallisen luonteen ja hamsterin järsimisvimman huomioon ottaen on kuvauksissa oltava kaksi ihmistä: toinen kuvaa, toinen on kädet ojossa koko ajan valmiina nappaamaan hamsterin pois jostain vaarallisesta paikasta. Näissä kuvauksissa ei kuitenkaan eläimiä vahingoitettu eikä atk:takaan paljon.
7.3.10
Katariina söpönä
Joskus vain on päiviä, että Katariina on tavallistakin suloisempi. Yleensä se on silloin myös tavallista hankalammin kuvattavissa. Tässä pari yritystä.
5.3.10
Sisustusta
Olen tiennyt jo kauan, että iso duna on noin kaksi tuumaa liian iso sen lipaston päälle, jonka päällä se kuitenkin on jo toista vuotta möllöttänyt (todistusaineistoa väitteelleni). Aikaisemmin ei ollut vaihtoehtoja, kun Hilmankin pienempi duna oli sijoitettu ensin työpöydälleni ja sitten nojatuoliin.
Nyt sain ostettua ja kasattua huoneen toiselle seinustalle senkin, jonka päälle sijoitin ensin Hilman dunan pois nojatuolista. Minulta meni kuitenkin viikko sen tajuamiseen, että Hilman 70-senttinen duna olisi ihan täydellisen kokoinen lipaston päälle ja että pitkä senkki riittäisi hyvin Katariinan ison dunan alustaksi.
Dunat siis vaihtoivat paikkaa ja nostamisteknisistä syistä sekä juomapullon sijoittelun kannalta (Hilman kohdalla) dunat myös kääntyivät toisin päin (ei siis ylösalaisin, vaan vaakasuunnassa peilikuvikseen). Siinä oli molemmilla hamstereilla suuntimat vähän aikaa sekaisin kun maailma olikin äkkiä väärin päin. Katariina oli tosin ulkoilemassa siirron aikana, mutta kun se palautettiin häkkiinsä, oli ihmetys suuri, kun siitä tutusta nurkasta ei löytynytkään enää pesämökkiä vaan se oli ihan toisella puolen häkkiä.
En tiedä miten nuo hamsterit oikein pitävät suunnat selvillä, havaitsevatko ne muuttolintujen tapaan magneettikentän ja sen suunnan vai onko niillä jokin sisäänrakennettu kompassi, mutta ihmeen tarkasti ne ovat aina selvillä siitä, missä suunnassa mökin ja ruokakupin pitäisi olla. Ja häkin kääntäminen toisin päin saa tutunkin häkin tuntumaan ihan uudelta ja ihmeelliseltä, kun kaikki ovat vaihtaneet paikkaa.
Nyt sain ostettua ja kasattua huoneen toiselle seinustalle senkin, jonka päälle sijoitin ensin Hilman dunan pois nojatuolista. Minulta meni kuitenkin viikko sen tajuamiseen, että Hilman 70-senttinen duna olisi ihan täydellisen kokoinen lipaston päälle ja että pitkä senkki riittäisi hyvin Katariinan ison dunan alustaksi.
Dunat siis vaihtoivat paikkaa ja nostamisteknisistä syistä sekä juomapullon sijoittelun kannalta (Hilman kohdalla) dunat myös kääntyivät toisin päin (ei siis ylösalaisin, vaan vaakasuunnassa peilikuvikseen). Siinä oli molemmilla hamstereilla suuntimat vähän aikaa sekaisin kun maailma olikin äkkiä väärin päin. Katariina oli tosin ulkoilemassa siirron aikana, mutta kun se palautettiin häkkiinsä, oli ihmetys suuri, kun siitä tutusta nurkasta ei löytynytkään enää pesämökkiä vaan se oli ihan toisella puolen häkkiä.
En tiedä miten nuo hamsterit oikein pitävät suunnat selvillä, havaitsevatko ne muuttolintujen tapaan magneettikentän ja sen suunnan vai onko niillä jokin sisäänrakennettu kompassi, mutta ihmeen tarkasti ne ovat aina selvillä siitä, missä suunnassa mökin ja ruokakupin pitäisi olla. Ja häkin kääntäminen toisin päin saa tutunkin häkin tuntumaan ihan uudelta ja ihmeelliseltä, kun kaikki ovat vaihtaneet paikkaa.
Herkkusienet? Kiitos, muttei tällä kertaa
Katariina tekee hienovaraisesti, mutta päättäväisesti selväksi, etteivät herkkusienet ole neidille lainkaan mieluisia. Ruokakuppi on putsattu muuten perusteellisesti (tarjolla oli taas riisi-pinaattimössöä), mutta herkkusieniä ei Katariina ole vaivautunut edes maistamaan.
Voi Katariina-parka, jääkaapissa olisi vielä paketillinen herkkusieniä...
Voi Katariina-parka, jääkaapissa olisi vielä paketillinen herkkusieniä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)