© KH
Karamellin kuoleman jälkeen aloimme miehen kanssa vaivihkaa katsella uutta hamsteria. Pari ensimmäistä kyselyä kasvattajilta eivät tuottaneet tulosta, joko tarjolla ei ollut poikasia eikä poikueitakaan suunnitteilla hetkiin tai sitten poikaset olivat uroksia, pitkäkarvaisia tai väriltään normaaleja. Karamelli oli vakuuttanut meidät tyystin siitä, että naarassyyrialaiset ovat se meidän juttu persoonallisuutensa ja fiksuutensa ja itsepäisyytensä takia. Urokset olisivat yleensä kai luonteeltaan helpompia, mutta me emme halunneet helppoa hamsteria, me halusimme persoonallisen pikkukaverin.
Petsien kautta törmäsin sitten helsinkiläiseen hamsterinomistajaan, jonka 28.12.2008 syntyneestä poikueesta oli vielä varaamatta yksi lyhytkarvainen, hunaja-kyyhkynharmaa naaras. Alunperin poikueen emän tosin luultiin olevan väriltään creme ja sen yhdistäminen keltapohjaiseen väriin (isä oli hunaja-kyyhkynharmaa) sotkisi keltaisen värin puhtauden eikä poikasia myyty lainkaan jalostuskäyttöön, vain lemmikeiksi. Meillehän se sopi hyvin, kasvatusta emme uskalla ajatellakaan ja olimme etsiskelemässä nimenomaan lemmikkiä. Tämä kuva vakuutti meidät täydellisesti hamsteritytön sopivuudesta juuri meille.
Haimme Katariina Pieneksi nimeämämme pontevan hamsterin Helsingistä 21.3.09. Katariinahan oli tuolloin jo kolmikuinen, ei siis enää mikään pieni, vasta emosta vieroitettu poikanen ja ehkä siksi se ei ollut pätkääkään arka vaan alusta asti todella terhakka pikkukaveri. Karamelliin verrattuna se on itsenäisempi ja muutenkin se on hyvin omanarvontuntoinen ja itsepäinen tyttö. Ja lisäksi se on todella vauhdikas. Siis aivan hurmaava neiti!
Niihin aikoihin kun haimme Katariinan, selvisi ettei sen emä olekaan creme väriltään vaan keltainen, joka yhdistettynä hunaja-kyyhkynharmaaseen ei ole lainkaan ongelmallinen vaan että Katariina on oikein hieno hunaja-kyyhkynharmaa. Niinpä uskaltauduimme Katariinan kanssa tutustumaan hamsterinäyttelyihinkin Tampereella 2.8.2009. Me emme olleet koskaan käyneet edes katsomassa sellaisia ja Katariina nyt tietysti oli ihan keltanokka näyttelytouhuissa myös. Näyttelyt kuitenkin sujuivat hyvin ja Katariina oli päivän tähti voittaessaan sekä syyrialaisten lemmikkiluokan että syyrialaisten koestandardiluokan ja lisäksi se sai kunniamaininnan turkistaan. Emme voisi olla enää ylpeämpiä!
Katariinan muut saavutukset näyttelyistä:
Tampere 2.8.09: L1, KS1, KuMa (turkki), PLH1, koe-/ei-standardi-BIS 2. sija, lemmikki-BIS 4. sija
Vaasa 10.10.09: L1, PLH2
Lempäälä 14.2.10: L1, lemmikkiluokasta KuMa (käsiteltävyys)
Vuoden voittaja 2009 lemmikkisyyrialaisten 3. sija
Mutta näyttelymenestystä tai ei, Katariina on meidän rakastettu lemmikki, joka on täyttänyt enemmän kuin hienosti Karamellin jättämän aukon. Se on myös vahvistanut käsitystämme siitä, että nimenomaan syyrialaisnaaraat ovat se meidän juttu.
Katariina kuoli valitettavan nuorena, vain vuoden ja 4 kuukauden ikäisenä 29.4.10. Siitä voi kyllä hyvällä syyllä sanoa: "Live fast, die young, leave a beautiful corpse" (elä nopeasti, kuole nuorena, jätä kaunis ruumis). Sillä vauhtia sen elämässä riitti ja se oli niin kaunis hamsteri kuin vain voi olla viimeiseen asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti