Talvikoista

Pienet talvikot ovat saaneet jo sen verran karvapeitettä niskaansa, että molemmat näyttävät varsin selkeästi olevan normaaleja väriltään. Joitain viikkoja vielä menee, ennen kuin sukupuolesta voidaan sanoa sitä tai tätä, joten vieläkään en siis osaa päättää, että mitä nyt teen noiden talvikoiden kanssa.

Katariinan viikset

Kuka väittää, ettei viiksekäs nainen voisi olla hieno nainen? Puppua!
Ainakin jos hamstereista on kyse. Katariinalla on nimittäin oikein hienot viikset. Ne näkyvät hyvin edellisissä kuvissa, jos vain huomaa katsoa. Huomasin tuossa joku päivä pitäessäni Katariinaa hyvässä valaistuksessa mustia housujani vasten, että sen viikset ovat kullanväriset. Suunnilleen siis samanväriset kuin sen turkkikin on. Salamalla otetuissa kuvissa ne tietysti näyttävät valkoisilta, koska ne ovat kovin kiiltävät.

Kuvia

© KH
Tämä on taas näitä "Katariina ja Katariinan ilme"-kuvia. En osaa päättää, näyttääkö Katariina tässä kuvassa ärsyyntyneeltä, huolestuneelta, hämmästyneeltä vai keljuttaako sitä vain sinkkuhamsterin alituinen miehenpuute (Katariinalla oli eilen kiimapäivä).


© KH
Mutta valokuvamallin ainesta meidän tytössä kyllä on! Ainakin silloin kun malttaa olla hetkisen paikoillaa.

Talvikkopohdintaa

Tosiaan, 20.10. on syntynyt talvikkopoikue, jota on suunniteltu kesästä lähtien ja parin epäonnisen yrityksen jälkeen poikaset ovat nyt muutaman päivän ikäisiä. Poikasia on kuitenkin vain kaksi ja sukupuolista ei ole vielä tietoa. Jos on naaraspoikasia, ne on jo varattu, mutta jos toinen tai molemmat ovat uroksia, saattaisi minulla olla kai hyväkin sauma saada poikanen. Naaraspoikasiahan on minulle turha "uhrata", koska en ole kasvattaja ja naaraat ovat kasvattajille arvokkaampia. Ja toisaalta en välttämättä haluaisikaan pientä naaraspoikasta.
Poikue on päätetty nimetä Star Wars-teeman mukaan! Olisipa hienoa, jos saisi helmiäisvärisen tai vaikka normaalinkin urospoikasen, jonka nimi olisi Count Dooku tai Obi-Wan Kenobi tai Han Solo tai Darth Vader tai tai tai... Mikä vain. Mieskään vanhana Star Wars-fanina ei voisi vastustaa!
*edit* Ei mies kuulemma fanita Star Warsia, vaan Star Trekiä, joka on kuulemma ihan eri asia. (pöh) Mutta talvikko kuin talvikko.

Mutta toisaalta kaksi poikasta on kaksi poikasta ja huonolla tuurilla (minun kannaltani) molemmat voivat olla naaraita. Veera heittikin mielenkiintoisen ehdotuksen: hänellä olisi ainakin yksi aikuinen safiirivärinen talvikkonaaras, jota ei hybridiepäilyjen takia käytetä jalostuksessa ja toisaalta se on yhden poikueen saanutkin. Se on siis kasvattajan näkökulmasta tarpeeton, vaikkakin lemmikkinä hyvin herttainen. Muistan tämän tytön kesältä, sain sitäkin pidellä käsissäni ja se on hyvin kiltti talvikko. Erona meidän unikeko-Katariinaan, se kuulemma heräilee jo kuuden jälkeen illalla puuhailemaan.

Nyt onkin siis vaikea valinta, kun poikasista ei tiedä ja toisaalta tämä talvikkotyttö olisi varmasti aivan loistava ensimmäiseksi talvikoksi. Totesin kuitenkin sen, että jos nyt otan tuon aikuisen naaraan, mutta poikueessa onkin pahimmassa tapauksessa helmiäisvärinen uros, jolla on huippu-nimi, niin minulla olisi pian kaksi talvikkoa... Niinpä aion odottaa siihen asti kunnes poikasten sukupuolet selviävät varmuudella ja päätän sitten, tuleeko meille Hilma vai pikku-ewokki.

Hamsterin hyötykäyttöä

Jo ensimmäiseen hamsteriin tutustuessa ilkeä insinööri minussa kehitteli ideoita luonnon valjastamiseen tuottavaan toimintaan esim. juoksupyörän avulla kehitettävän sähkön tai kirjekuorien avaamisen avustamisessa. :)

Päivän Fingerporissa Pertti Jarlalla oli näemmä samansuuntaisia visioita paitsi, että meidän Katariina jaksaa tuhota paljon vahvempiakin medioita niin kuin esimerkiksi pahvisia 24 tölkin Karhulaatikoita ja energiaakin se kuluttaa paljon vähemmän kuin puput.



Lisää kuvia hamsterin tuhovoimasta ehkä myöhemmin samalla hamsterikanavalla. :)

Jos nyt talvikoita?

Talvikkotyttö Kukalle on viime yönä syntynyt poikue, joten taas on pieniä toiveita siitä, että jospa minäkin sen talvikon saisin sieltä. Toivotaan että tällä kertaa kaikki menisi hienosti ja poikaset selviytyisivät elossa luovutusikään asti.
Koska luovutusaika on 4-5 viikkoa, se osuisi juuri sopivasti syntymäpäiväni tienoille. Olisipa siinä synttärilahjaa kerrakseen!

Hamsteri ja sen logiikka

Vaasan näyttelyreissulla tuli puhuttua hamstereiden käyttäytymisestä noin yleisesti ja sain huokaista helpotuksesta: Katariina ei ole yhtään sen pököpäisempi kuin lajitoverinsa. Lopputulos keskustelusta oli se, että hamstereita on mahdoton pitää tyytyväisinä, niillä on aina suuremmat suunnitelmat kuin mitä omistajaparka arvaakaan.
Ensinnäkin se, että Katariinalla on iso häkki (95*55 cm) ja paljon virikkeitä, on juoksupyörää, siltaa, pahvitunneleita, paljon puruja, ruokaa ja sen semmoista. Ja silti se ajoittain jyrsii dunansa kaltereita! Joo, ihan normaalia. Mikään ei koskaan riitä, hamsteri haluaa aina isompaa ja parempaa.

Sitten kun kaltereita vimmaisesti jyrsinyt pikkuotus otetaan pois häkistään ja päästetään juoksemaan lattialle, se luonnollisesti menee huoneen nurkkaan nukkumaan! Tai kuten Katariina, vaatehuoneessa se jyrsii pahvilaatikoita eikä aina juuri edes juoksentele, vaikka sielläkin olisi kaikenlaista tutkittavaa ja kiipeiltävää. Ei, Katariina kiipeää pahvilaatikkoon ja alkaa jyrsiä itseään sieltä ulos. Tai sitten Katariina haluaa vaatekomerostakin pois! Se melkein aina sinne päästessään tekee lenkin pitkin seinänvierustoja, jospa tällä kertaa sinne olisi ilmestynyt jokin pakoon sopiva kolo. Koska tällaista ei löydy, linnoittautuu se sitten oven eteen jyrsimään ovea. Tai yleisemmin niitä pahvilaatikoita siinä oven edessä.
Oli helpottavaa kuulla, että muut, paljon kokeneemmat hamsterinomistajat törmäävät samoihin juttuihin.

Peter Fritzshce: Hamsterit

Tampereen Suomalaisesta kirjakaupasta löytyi Peter Fritzschen kirjoittama pieni kirjanen nimeltä Hamsterit. Suhtaudun yleensä tällaisiin lemmikkikirjoihin karsaasti, liian usein ne jakavat vanhentunutta, puutteellista tai suorastaan jopa väärää ja vahingollista tietoa. Selasin tämän kirjan läpi kuitenkin pintapuolisesti hyllyn edessä ja yllättäen se ei vaikuttanut täydelliseltä katastrofilta.

Parasta oli se, että kirjassa ihan selkeästi suositeltiin syyrialaisille tarpeeksi isoa häkkiä, mahtoikohan koko olla 80*40 cm, kun esimerkiksi Hamsteriyhdistys suosittelee suunnilleen samankokoista (70*50 cm muistaakseni). Muutenkin kirja tekee heti alusta lähtien selväksi, että hamsteri ei ole mikään pikkulapsen paijailtava lemmikki, vaan yöeläjä, joka viihtyy parhaiten omissa oloissaan. Ja ehdottomasti erakko.
Ruokintaosiota en sen tarkemmin katsonut, mutta ainakin ei-sopivien ruoka-aineiden lista vaikutti ihan asialliselta.

Joitain epäselvyyksiäkin kirjassa kyllä oli, mm. syyrialaisen eri värien luonne-erot (en ole missään kuullut, että esim. kilpikonnaväriset olisivat jotenkin temperamenttisempia kuin vaikkapa mustat). Jotkin asiat voivat olla suomennosvirheitäkin toki.

Joka tapauksessa kirja vaikutti ainakin pintapuolisesti aika asiantuntevalta opukselta ja mielenkiintoiseltakin, joten täytyy ehkä käydä korjaamassa se omaan kirjahyllyyn jossain vaiheessa. Luettuani voin kertoa siitä sitten enemmän.

Kermaviili on hyvää

Kermaviilin lisäksi myös salaatti, päärynä ja luumu ovat hyviä. Niin ja ne eilen saadut koiran kuivaruokanappulat.

Ruokintaan päivityksiä

SHY:n foorumilla on keskusteltu häntäknikeistä ja ruokinnan mahdollisesta vaikutuksesta siihen. Muutamalla kasvattajalla on kokemusta siitä, että kovin proteiinipitoinen ruokinta voisi ehkä aiheuttaa knikin syntymistä tai ainakin vaikuttaa siihen, että knikki tulee helpommin.
Katariinallahan knikkiä ei ole ainakaan toistaiseksi, mutta sen isälle todettiin poikasten syntymän jälkeen tulleen knikin. Se on siis tapaturmainen knikki, eikä sinänsä periytyvä, mutta taipumus knikin saamiseen voi olla olemassa. Ilmeisesti knikin syntyä edesauttaa jonkinlainen luuston hauraus, jolloin hännänkin nikamat vaurioituvat herkemmin ja häntään tulee knikki. Tämä luuston hauraus puolestaan voi hyvinkin olla periytyvää.

Sinälläänhän knikillä ei ole väliä, koska Katariinaa ei koskaan tulla käyttämään jalostukseen, juurikin tämän häntäasian takia. Näyttelyissä knikki on hylkäävä tekijä ulkomuotoluokissa, mutta lemmikkiluokassa sillä ei ole mitään merkitystä. Mahdollinen knikki merkitään kyllä arvostelulomakkeeseen kommentilla "ei saa käyttää jalostukseen", mutta arvosteluun se ei vaikuta mitenkään. Mutta olisi se tietysti kiva, jos Katariinalle ei knikkiä tulisi.

Katariina on saanut proteiinia (lihaa, juustoa, maitotuotteita, koirannapuja) pari-kolme kertaa viikossa, mutta koska se on kasvuiän nyt ohittanut ihan komeasti, päätin tiputtaa määrän tiukasti yhteen kertaan viikossa. Aina sunnuntaisin se saa tästä lähin jotakin proteiinipitoista, muulloin ei. Tiedän, että Katariinaa moinen varmasti keljuttaa, koska liha on sen suurherkkua ja nuo koirannaput se kiikuttaa varastoon suurella kiireellä.

Arkistojen kätköistä

Hamstereiden kuvaaminen on ihan oma taiteenlajinsa. Siinä vaaditaan hamsterin lisäksi kärsivällisyyttä, ennustajan lahjoja, nopeutta, hyvää kameraa, miestä joka osaa käyttää kameran kaikkia teknisiä hienouksia ja yleensä myös onnea ja kuvankäsittelyohjelmaa. Näiden lisäksi hamsterin pitäisi osata poseerata. Näistä tämän blogin kuvista joku voisi luulla, että Katariina on varsinainen ammattimalli, mutta joskus sekin on vähän vähemmän valokuvauksellinen.


Katariinahan ei siis koskaan tee mitään tuhmuuksia, esimerkiksi jyrsi ovea...


... tai kaltereita. Mustamaalausta ja panettelua edes vihjata siihen suuntaan!


Joskus Katariina on kameraa nopeampi ja jättää jälkeensä vain ruokatahraiset tassunjäljet.


"Mitäää?!" Uniltaan ruusukekuvaukseen herätetty Katariina oli vähän pöllähtäneen näköinen.


"Pysy nyt paikoillas kun me otettais susta kuva, jooko?"


"Mää en taharo olla sylissä!"

Kuvia eiliseltä

Tuli sen verran räpsittyä kuvia, että latasin ne Flickriin. Hamsterinäyttelykuville löytyy ikioma settinsä sieltä.
Suurin osa hamstereista on tunnistamattomia, joten jos joku huomaa sieltä omansa tai muuten vain tunnistaa kuvan hamsterin, voi minulle ilmoitella tietoja. Kommenttikenttä on vapaa.

Katariinaa odotti kotona herkkuannos: audan ulkofilettä salaattipedillä:

Tulihan ruusukekin!

En ehtinyt paikan päältä kirjoitella enempää, joten päivitetään tilanne nyt. Katariina siis sai kivat arvostelut koestandardiluokassa, mutta luokan voiton nappasi tamperelainen uros Davy Crockett. Ei siis ruusuketta meidän neidille.

Lemmikkiluokan arvostelu näytti tältä.
Yleiskunto: tuhdissa kunnossa, varottava lihomista
Turkki: todella hyväkuntoinen, palautuu hyvin
Korvat, silmät, hampaat: löytyy :)
Kynnet: ok
Käsiteltävyys: päättäväisen oloinen neiti, jota on helppo käsitellä
Yleisvaikutelma: hurmaavannäköinen neiti
Arvosana: erittäin hyvä

Katariina ei siis saanut tällä kertaa erinomaista, joka on arvosanoista paras. Erittäin hyvä onkin sitten toiseksi paras. Siitä huolimatta Katariina sai lemmikkiluokasta kakkossijan ja näinollen sain käydä pokkaamassa ruusukkeen ja ruokapalkinnon. Olin hieman yllättynyt ja hyvin, hyvin ylpeä.
Kummankin tuomarin käsittelyssä Katariina käyttäytyi mallikelpoisesti ja keskittyi lähinnä nukkumiseen muutenkin.

Kotimatka sujui hyvin, ei ollut yhtään niin kylmä kuin mennessä ja sai katsella vähän maisemiakin kun oli valoisaa. Tosin takapenkkiläiset olivat hyvin hiljaista sakkia, itse kullakin alkoi painaa uni silmää, olihan takana pitkä päivä ja lyhyiksi jääneet yöunet. Kuskia ei onneksi väsymys vaivannut!
Iso kiitos tamperelaisille hamsteri-ihmisille kyydin järjestämisestä ja matkaseurasta. Kivaa oli, vaikka auton kanssa saikin vähän jännittää. Seuraavalla kerralla ei oteta sitä viidenkympin autoa, eihän?

Valokuvia seuraa.

Ulkomuotoluokan arvostelu

Pää, silmät, korvat: hyvä
Tyyppi: hyvä
Koko: hyvä
Väri: hieman liian tumma vatsasta, perusväri hyvä, voisi olla enemmän tikkausta
Turkki: hyvä
Kunto: ok
Luonne: hyvä
Häntä: suora

L1-maininta ja arvosana "hyvä". Tuomarina Lisa Anderson.

Hienoa Katariina!

Extremelaji

Hanmsterinäyttelyt ovat näköjään varsinainen extremelaji. Ei se mitään että aamulla piti olla liikkeellä jo viiden aikaan, se on pikkujuttu! Nimittäin Tampereen hamsteriporukka on todellakin vuokrannut 9 hengen pakettiauton. Hinta oli edullinen 50 euroa per päivä.
Ja nyt tiedetään tasan tarkkaan miksi se niin halpa oli. Auto on nimittäin malkoinen pommi. Pahinta lienee se, ettei lämmitys toimi. Autossa oli siis koko tulomatkan KYLMÄ. Tilannetta ei parantanut se, että takaovi ei tule kai kunnolla kiinni vaan raoista vetää aika iloisesti. Huomasin sen kun istuin oven vieressä.

Omaa vilustumistani voin tuskin välttää, mutta toivon että Katariina ei vilustuisi. Se on kyllä hyvin pakattu ja tuntui lämpimältä käsissä, joten toivottavasti se selviää ilman ongelmia tästä kieltämättä vilpoisesta kyydistä. Katariinaaa keljuttaa ihan kympillä, se on jo silpunnut melkein kokonaan sen pahvilaatikon, jonka laitoin sen boksiin ja ajattelin että ehkä Katariina haluaisi nukkua siinä. No, nyt ei sitten ole nukkumapesää minkäänlaista...

Ethän mainosta blogissani?

Jatkossa tulen poistamaan kyselemättä kaikki sellaiset kommentit, jotka haiskahtavat piilomainonnalta. Tänne on pari ihan asiaanliittyvää kommenttia tullut tässä syksyn mittaan, mutta kommentoijan kotisivuksi on laitettu suora linkki jonkin firman kotisivulle. On mainostettu rakennekynsisivustoa henkilökohtaisessa blogissani ja silmien laserleikkauksia täällä.
Jos sinulla ei ole henkilökohtaista kotisivua tai blogia, ole kiltti äläkä laita URL-kenttään mitään. Sirpale kiittää.
Linkkivinkkejä saa toki antaa, mutta kerrothan mitkä ovat omat suhteesi kyseiseen sivustoon/firmaan/palveluun. Loppukädessä minä kuitenkin päätän, mitkä kommentit poistan epäasiallisina.

Ihan tervettä meininkiä?

Sitä vain tuli miettineeksi, että onkohan se nyt ihan tervettä herätä vapaaehtoisesti lauantaiaamuna klo 4.15 sen takia, että lähtee kiikuttamaan yhtä hamsterityttöä Vaasaan asti näyttelyihin? Vaan kun on jo luvattu ja maksettukin, niin ei auta muu. Kaikki valmistelut täytyy kyllä tehdä tänä iltana jo valmiiksi, niin ettei aamulla unentokkurassa tarvitse tehdä muuta kuin napata Katariina boksiinsa ja lähteä. Toivottavasti en unohda tehdä sitä!

Tampereen näyttelyissä muutamalla oli rintapielessään lappunen, jossa luki kyseisen ihmisen käyttäjätunnus SHY:n foorumilla. Tämä helpotti kovasti tunnistamista, kyse on kuitenkin sellaisista ihmisistä, jotka ainakin toistaiseksi tuntee vain nimimerkillä. Ajattelin että jos itsekin askartelisin sellaisen. Mielessä kyllä kävi, että ehkä siinä lapussa pitäisi lukea "Katariina Pieni", kun varmasti ainakin muutama tunnistaa sen nimen paremmin tämän blogin kautta kuin käyttäjätunnukseni (ja samalla etunimeni) foorumeilta.

Tylsyyttä torjumaan otan mukaan läppärin ja toivottavasti saan sen jotenkin järkevästi internettiin paikan päällä. Jos ei muuten niin puhelimen kautta ainakin, toivottavasti näyttelypaikalla on 3G-peittoa.

Huh huh, minua alkaa jo jännittää vähäsen. Onneksi tähti itse ei osaa hermoilla tämän asian takia.

Vaasan hamsterinäyttely 10.10.

Myöhään eilisiltana sähköpostiini putkahti näyttelyvahvistus. Katariina on siis varmasti menossa 10.10. Vaasan hamsterinäyttelyyn! Syyrialaisia on ulkomuotoluokkaan ilmoitettu 46 kappaletta, 14 standardilyytkarvaista, 23 standardipitkäkarvaista, 5 koestandardia ja 4 ei-standardia. Pikkulinnut tiesivät kertoa että kaikki nuo koestandardiluokan syyrialaiset ovat Tampereelta, Katariina ja eräältä paikalliselta kasvattajalta 4 muuta hunaja-kyyhkynharmaata hamsteria.

Ulkomuotoluokan tuomarina toimii ruotsalainen Lisa Andersson, lemmikkiluokan puolestaan tuomari Marjut Kaakinen. Hän on sama tuomari, joka tuomaroi Tampereellakin lemmikkiluokan. Ja antoi Katariinalle ykkössijan! Saas nähdä löytyykö tällä kertaa Katariinalle voittajaa lemmikkipuolella vai sulattaako se toistamiseen Marjutin sydämen.

Tampereelta on Vaasaan lähdössä tamperelaisten hamsteri-ihmisten järjestämä yhteiskuljetus pikkubussilla. Mukaan on tulossa 7 ihmistä ja lukematon määrä hamstereita. Yhdelle ihmiselle kyyti polttoaineineen maksoi 20 euroa, joten mistään jättimäisestä kustannuserästä ei voi puhua.
Yksi pikku hakaus asiassa on: koska Vaasassa täytyy olla jo heti yhdeksän jälkeen, on lähtö Tampereelta viiden kierteissä aamulla... Itse hyppään aamuyöstä taksiin ja suuntaan Sammon valtatien Lidlin pihaan, sieltä tulee porukka noutamaan minut ja Tassuttajien Minskin hamstereineen.

Kuun vaihteessa olisi Vantaalla Myyrmäkihallissa lemmikkimessut ja siinä yhteydessä myös hamsterinäyttely, mutta se jää meiltä valitettavasti väliin. Yritän nipistää itse hieman aikaa, jos ehtisin käydä siellä edes katsomassa vähän. Näyttelyihin on tulossa nimittäin Katariinan emo ja sisko, jota en ole nähnyt.

Mahtiposkipussit

Katariina esitti eilen varsinaisen poskipussiesityksen meille. Saimme siitä jopa kuvia.




© KH


© KH
"Mitää en oo ikinä hamstrannut..."

Pitkästä aikaa kunnon kuvia!

Vaihteen vuoksi Katariinasta saatiin muutama mallikelpoinen otos. Pikkukaveri on tänään aivan erityisen suloinen.


Kurkistus!


Toinen kurkistus


Yleistä söpöilyä.

Ruotsalainen hamsteriblogi

Osuinpa yllättäen tällaiseen blogiin kuin HamsterTazzar. Sieltä löytyy pienellä hakemisella ihastuttavia kuvia mahtavista hamstereista, jos tosin seassa on paljon koirajuttuakin ja muuta. Toivottavasti bloginpitäjä jatkaa päivittämistä eikä ole unohtanut blogiaan.