Hyvinkään tunnelmat

No niin, olemme kotiutuneet Loviisan kanssa hyvissä ruumiin ja sielun voimissa. Kiitokset taas Saanalle paluukyydistä ja muille tamperelaisille matkaseurasta, kivaa oli. Ja tietysti SHY:lle ja kaikille näyttelyitä järjestäneille henkilöille niistä näyttelyistä, kaikki järjestelyt sujuivat vallan moitteettomasti minun näkökulmastani.
Huhkin todellakin Martina Muntherin sihteerinä koko päivän. Martina tuomaroi nuoren lemmikkisyyrialaiset, lemmikkikääpiöt ja lasten lemmikkiluokan. Arvosteltavaa siis riitti ja kaikki lajit tuli nähtyä lähietäisyydeltä, vaikka campbellejä ja kiinankääpiöitä oli lemmikkiluokissa todella vähän, vain muutamia yksilöitä. Nuorissa syyrialaisissa oli Martinan mukaan poikkeuksellisen paljon kipakoita yksilöitä, useampi tarjoili hampaita boksista otettaessa ja muutenkin jännitystä oli ilmassa. Kääpiöpuolella sitten oli todella upealuonteisia hamstereita ja sain kirjoittaa kaavakkeeseen toisen jälkeen ylistyssanoja käsiteltävyydestä.

Loviisa oli ollut aamulla melko helppo saada kaiveltua boksiinsa. Se oli kuuden aikoihin vielä hereillä ihmettelemässä, että mitä minä könyän pystyyn siihen aikaan. Eikä se ollut vielä ehtinyt kauaa nukkua mökissään kun tulin sitä pakkaamaan. Näyttelyissä sen unenlahjat olivat mielettömät, sain ihan tosissani tökkiä sitä hereille kun halusin esitellä sitä kasvattajalle ja parille muulle. Ja kiima sillä oli, todella muheva kiima. Ei tuomarin tarvinnut kuin vähän koskea, kun se jo tönötti häntä pystyssä. Haju oli myös sen mukainen, kiva kun oma hamsteri on se löyhkääjä, joka haisee parin metrin päähän tuomaripöydältä... Noo, sellaista se naarashamsterin elämä on.

Kivat arvostelut Loviisa sai myös. Ne ovat tässä.
LEMMIKKILUOKKA (tuomari Saana Kankare)
Arvosana: erittäin hyvä +
Yleiskunto: tuoksahtaa hieman väkevältä =) Kuolaa. Isokokoinen, varottava kuitenkin lihomista!
Turkki: iho hilseilee. Turkki oikein mukavassa kunnossa.
Korvat, silmät, hampaat: hampaat kunnossa
Kynnet: yksi leikattu suoneen (pakko huomauttaa, että liekö Loviisa itse repinyt jossain, koska minä en ole sille saksia näyttänyt)
Käsiteltävyys: nauttii rapsutuksista! (no se kiima...) Hermostunut. Söpöilee selälleen käännettäessä.
Yleisvaikutelma: aika näpsäkkä täti.

Lemmikkiluokasta ei sitten tullut mitään palkintoa, vaikka arvostelu olikin näin hieno ja arvosanakin oli kiva. Syyrialaisten lemmikkiluokassa oli kuitenkin todella paljon hamstereita, kai yli 80 kappaletta, joten joukosta erottuminen olisi vaatinut muutakin mieleenpainuvaa kuin hajun.

ULKOMUOTOLUOKKA (tuomari Heidi Harju)
Arvosana: hyvä +
L1-merkintä
Häntä: suora
Väri (tuomarin mielipide, ei vaikuta ei-standardeilla arvosanaan tai sijoittumiseen: kaunis pinkki sävy, värimerkit saisivat olla selkeämmät. Umborous saisi olla huomattavasti voimakkaampi.
Pää, silmät, korvat: luisu ja erottuva kuono-osa, muutoin kaunis ja voimakas pää, kauniit silmät, kauniisti asettuneet korvat
Tyyppi: kapeat hartiat
Koko: erinomainen, ei saa olla yhtään suurempi
Turkki: melko tiheä ja lyhyt, mutta runsaasti pitkiä karvoja joukossa
Kunto: turhan tuhti
Luonne: hyvä.

Loviisa yllätti ulkomuotoluokassa olemalla tuomarin suosikki! En uskonut sen saavan mitään, joten ts oli ihan miellyttävä yllätys. Ja pienimuotoiselle kuntokuurille Loviisa siis joutuu jatkossa, ettei pulskistu ainakaan enempää. 200 grammaa ei ole tavoitepaino.

Täsä vähän kuvia.

Minskin Soma-Sarlotta pesäaineksia kasaamassa mieluisaksi keoksi.


Katariinan veli Tico edusti lasten lemmikissä veteraaniherran tyyneydellä. Kuva ei tee Ticolle oikeutta, se oli iästään huolimatta (20kk) varsin mukavassa kunnossa ja sai myös hyvät arvostelut.


Joku helmiäisvärinen talvikko ulkomuototuomarin pöydällä. Oli suloinen tapaus!


Loviisalle maistuu uni!


Töpäkkä normaalinvärinen talvikko ulkomuototuomarin käsissä.

Huomenna näyttelyt!

Huh huh, jo alkaa jännittää kun Loviisa pääsee huomenna ensimmäistä kertaa ulkomuototuomarin tarkkaan syyniin. Ei-standariväreillä väri ei vaikuta arvosteluun mitenkään, joten pääpaino onkin siinä, millainen hamsteri on rakenteeltaan, millainen turkki ja niin edelleen. Loviisalla on ollut jonkinlainen kuntokuuri menossa viime päivinä, se on vaatekomerossa vipeltänyt ihan mahdottomasti. Tosin ruokakin on maistunut samaan malliin, joten paino ei ole pudonnut. Paino on alkanut nyt pyöriä 195-200 gramman tienoilla, parina iltana on ollut tasan 200 lukemat, mutta ylitse ei ole mennyt. Katsotaan mitä tuomari sanoo neitosen lihavuusasteesta ja katsotaan, onko syytä tarkistaa ruokavaliota.
Huomenna tai viimeistään ylihuomenna on siis luvassa näyttelykuulumisia Hyvinkäältä!

Kiltti tyttö puntarilla

Loviisa hamstraa

Ja katsoo vielä kysyvästi kameraan, että olisiko siellä vähän lisää ruokaa.

Minä ja Loviisa

Karri on esiintynyt omalla naamallaan täällä blogissa jo pariinkin otteeseen, joten eiköhän se ole minunkin jo korkea aika. Tämännäköinen ihminen siis löytyy blogin takaa. Ja Loviisa tietysti sylissä.
(oli muuten aika haasteellista pitää Loviisaa käsissä ja yrittää samalla katsoa kameraan. Loviisan sylittely näet vaatii kaiken huomion, se pikkuvintiö on niin vilkas)

Hamsterinäyttely 29.8.10 Hyvinkäällä

Ensi viikon sunnuntaina 29.8. SHY järjestää hamsterinäyttelyt Hyvinkäällä (kutsu), Vanhan Villatehtaan tiloissa. Samaan aikaan siellä on myös V.I.P-lemmikkimessut klo 11-18. Liput tapahtumaan ovat 6 euroa aikuisilta, 3 euroa lapsilta ja perhelippu 12 euroa. Aikatauluista poiketen hamsterien arvostelu alkaa kuitenkin jo klo 10 ja hamsterien omistajien pitäisikin olla paikalla jo mieluusti klo 9, jolloin näyttelynumeroiden jako alkaa.

Hamstereita on ilmoitettu todella paljon mukaan, syyrialaisia on pelkästään ulkomuotoluokissa toista sataa. Onneksi syyrialaisille on saatu kaksi ulkomuototuomaria. Lemmikkiluokissakin on isot eläinmäärät, syyrialaisia enemmän, kääpiöitä vähän vähemmän ja lemmikkiluokkiakin on tasailtu tuomarien välillä niin että molemmilla tuomareilla on suunnilleen saman verran eläimiä arvosteltavana.

Itse onnistuin taas nappaamaan sihteerinakin itselleni, toimin lemmikkikääpiöiden tuomarin Martina Muntherin (joka on muuten myös Hilman kasvattaja) sihteerinä. Martina tuomaroi lemmikkikääpiöt, lasten lemmikit ja lemmikkisyyrialaisista nuoret. Niin että minä olen se, joka Martinan pöydässä kirjoittaa kynä savuten lomakkeita ja juttelemaan saa tulla aina kun en ole kynän varressa.
Meiltä on Loviisa ilmoitettu sekä lemmikki- että ulkomuotoluokkaan, joten sekin on paikan päällä ja tauoilla voin varmasti esitellä sitä, jos jotakuta kiinnostaa nähdä tämän blogin päätähti livenä. Loviisa menee hunaja umborouksena ei-standardiluokkaan, jonka tuomaroi Heidi Harju.
Voin jo sieluni silmin nähdä, mitä arvostelukaavakkeessa ainakin tulee lukemaan: "takapainoinen". Meidän Loviisa nimittäin muistuttaa erehdyttävästi päärynää, persus on iso ja etupää kapeampi. Syyrialaisen tulisi olla tasapaksu. Ulkomuotoluokasta en siis odota ihmeitä ja kun noita lemmikkisyyrialaisiakin on kovin paljon, en oikein jaksa uskoa Loviisan erottuvan joukosta niin edukseen, että sijoituksen saisi. Toivossa on tietysti hyvä elää ja sittenhän sen näkee.

Ulkomuoto- ja lemmikkiluokkien lisäksi SHY järjestää myös hamstereiden parikilpailun, hamstrauskilpailut sekä leikkimielisen pehmolelukilpailun, johon ovat kaikki pehmolelut tervetulleita niin kauan kuin pehmon omistaja on alle 12-vuotias.

Tässä vielä kartta näyttelypaikalle, joka on siis Kankurinkatu 4-6.

© Google Maps

Mörtti-Röpön rehulauta

Pienten Mörttisäkkien sisällä on joskus tullut mainoslehtisiä Mörtti-Röpö rehulaudoista. Sen verran olen niitä vilkaissut, että kyseessä on kaikille lemmikkijyrsijöille tarkoitettu virike, jossa laudan reunaan on porattu reikiä ja niihin on työnnetty ruokaa. Saadakseen ruokapalaset, täytyy lemmikin jyrsiä reunaa pois.
Viimeksi kun ostimme ison säkillisen Mörttiä, sen mukana tuli - ei vain mainos - rehulauta itse! Sen mukana tuli myös Lantmännen-rehupellettejä, kasvispohjaisia pellettejä, jotka ovat mitoiltaan juuri sopivia laudan koloihin. Koska lauta koostuu kahdesta osasta, ne on tarkoitus yhdistää ristikoksi, kokeilimme ensin antaa molemmille hamstereille oman laudan. Hilmaa se ei kiinnostanut, Loviisa nyppi laudan päistä helposti irti saatavat pelletit. Otin laudan Hilmalta pois ja kokosin sen Loviisalle.


Tältä se rehulauta näyttää koottuna. Siinä näkyvät nuo kolot ja pelletit, jotka sopivat melko naftisti koloihin, ne pysyvät siellä eivätkä valu mihinkään. Lauta itse on käsittelemätöntä haapalautaa.


"Mutta mikäs se tämä on? Ruokaa!"


"Sehän pitää heti viedä pois kuleksimasta, orpo pieni ruuanpalanen. Noh, mikset sinä lähde irti siitä?"


"Kokeillaas toista lähestymistapaa."


"Oi aarteeni!"

Saa nähdä miten kauan tuo rehulauta Loviisaa kiinnostaa, nyt kun se on nyppinyt siitä ne helposti irtoavat päätypelletit pois. Lähteekö se jyrsimään lautaa vai viitsiikö meidän pilalle lellitty ja helpolle ruualle opetettu diivamme nähdä edes sitä vertaa vaivaa? Jäämme seurailemaan tilannetta.

Kuivaruokinta

Kattavia ohjeita hamsterien ruokintaan, sekä kuiva- että tuoreruokintaan löytyy ainakin SHY:n hoito-ohjeista sekä tarkempia neuvoja Satumetsän sivuilta ja sieltä löytyy kaiken muun lisäksi myös neuvoja oman ruokaseoksen tekemiseen.
Yleisohje kuivaruuan kanssa on se, että kannattaa antaa useampaa kuin yhtä valmisseosta ja mielestäni se onkin ihan hyvä ohje. Useimmat hamstereiden siemenseokset ovat hieman liian kevyitä hamstereille, niiden rasvapitoisuus on alle 5% ja jos oikein muistan, juuri Satumetsän Niina sanoi sopivan rasvapitoisuuden olevan 6-7%. Jotkut seokset sitten ovat taas liiankin rasvaisia, rasvapitoisuus on 10%. Toisaalta eri valmisseoksia sekoitellessa välttynee paremmin ruokavalion yksipuolisuudelta, joka voi uhata silloin jos käyttää ainoastaan yhtä seosta. Monet ruokaseokset kyllä mainostavat olevansa täysravintoa hamstereille, mutta harva jos yksikään pystyy tarjoamaan minkäänlaista tieteellistä faktaa tälle väitteelle. Sikäli kuin hamstereiden ruokavaliota on tieteellisesti edes tutkittu koskaan...

Niinpä meilläkin on hamstereiden ruokalaatikossa useampia merkkejä eri kuivaruokia, joista sekoitellaan aina jonkinlainen sekoitus kuppiin. En ole koskaan tehnyt mitään omaa valmista sekoitusta, vaan laittelen kuppeihin aina vähän eri ruokia, joskus jotakin enemmän, joskus jotakin merkkiä en lainkaan. Se onnistuu kahden hamsterin kanssa, mutta jos meillä olisi enemmän hamstereita, tekisin luultavasti oman sekoituksen, jota lykkäisin kaikkien kuppiin ja hamsterin kunnon mukaan joko keventäisin sitä tai lisäisin joillekin hoikemmille auringonkukansiemeniä, pähkinöitä tai muuta rasvaisempaa.

Ruokasekoituksen pohjana on Hamster Crispy, jossa on 10% rasvaa eli se sinällään on liian rasvaista. Se on oikeastaan ainoa noinkin rasvainen ruoka, jonka olen kaupoista löytänyt. Muiden sekoitusten rasvaprosentti yleensä on 5% tai vähemmän.

Crispyä kevennetään erilaisilla seoksilla. Tällä hetkellä löytyy Rodo Hamster Mixiä, joka on kotimaisuutensa sekä väri- ja lisäaineettomuutensa takia oma suosikkini, mutta on hyvin kevyttä. Minulla ei ole nyt saatavilla Rodon ravintotietoja, mutta ellei muistini pahasti valehtele, sen rasvapitoisuus on selvästi alle 5%.

Toinen merkki on Versele-Lagan (sama valmistaja kuin Crispyllä) Hamster Nature, joka on ilmeisesti entinen Prestige's Hamster Nature, mutta käsittääkseni muutetulla koostumuksella. Tässä on rasvaa 7%, joten se ei ole varsinaisesti keventävä ruoka, mutta monipuolisuuden vuoksi laitan sitäkin kuppeihin yleensä ainakin vähäsen.

Sitten löytyy Harry Hamsteria, jossa siinäkin on 6% rasvaa eli sekään ei mitään varsinaista kevytruokaa ole.

Best Friend on tavallisistakin ruokakaupoista löytyvä kaikille lemmikkijyrsijöille "tarkoitettu" siemenseos (tarkoitettu on lainausmerkeissä siksi, että on kyseenalaista sopiiko se ainoaksi ravinnoksi yhdellekään lemmikkijyrsijälle, en tiedä). Sen rasvapitoisuus on 3,5%, joten se on ainakin hamstereille yksikseen liian kevyttä. Nähtävästi se kuitenkin on ainakin väriaineetonta ja kun nyt jostain tuo pussi oli meille kulkeutunut, niin syötän sen hamstereille kyllä muun ruuan seassa.

Sydämenmuotoisiksi pelleteiksi puristettua Selective Hamsteria löytyy myös varastosta. Sen rasvaprosentti on tasan 5%. Loviisa on alun nirsoilun jälkeen alkanut pitää näistä pelleteistä, ainakin se kiikuttaa ne nykyisin nopsasti varastoihinsa, mistä ne siivouksen yhteydessä sitten löytyvät ainakin osin jyrsittyinä. Selective onkin vähän sellaista herkkuruokaa, palleroita piilotetaan ympäri häkkiä Loviisan etsittäviksi. Hilmalle tarjoan nuo isot papanat kahteen tai kolmeen osaan pilkottuina, ne ovat aika isoja pienen talvikon syötäviksi muuten.
Selectivessä itseäni miellyttää paketin kyljessä mainittu väriaineettomuus ja se, ettei siihen ole lisätty sokeria ja tietysti myös se, että pelletiksi puristetusta ruuasta ei voi noukkia syötäväksi vain niitä mieluisia juttuja.

Hilmalle löytyy myös oma pakettinsa Prestige's Mini Hamster Naturea, mutta syötän sitä kyllä Loviisallekin, jos sille päälle satun. Se on aika rasvaista, 7,5% näyttäisi olevan paketin kyljessä lukema. Ainakin Satumetsän Niina suositteli talvikoille hieman kevyempää ruokaa kuin syyrialaisille, joten pelkiltään tämä taitaisi olla hieman liian rasvaista talvikolle. Muiden seassa menee kyllä.

Näiden lisäksi on varastoista löytynyt yleensä myös erilaisia sekalaisia ruokapusseja ja -purkkeja. Sekä Hilman että Loviisan mukana tuli pussilliset tuttua ruokaa ja näyttelyistä on saatu ruokapalkintoja myös, joita on sekoiteltu ruokien sekaan siinä missä muitakin. Sitten löytyy paketillinen kissojen kuivaruokaa, josta heitän varsinkin Loviisan kuppiin joskus napun tai pari. Undulaattien siemensekoitustakin haksahdin kerran ostamaan, sitäkin annan yleensä muun ruuan seassa.
Erilaisia pähkinöitä löytyy herkuttelua ja hemmottelua varten. Jonkin verran olen ostellut myös kuivattuja hedelmiä ja muita: on omenaa, ananasta, porkkanalastuja, pihlajanmarjoja ja sen sellaista. Kuivatut porkkanat taisivat kuitenkin kärsiä hellejakson suuresta ilmankosteudesta, avonaisessa pussissaan ne ovat muuttuneet kuivan rapsakoista nahkeiksi ja pelkäänkin että joudun heittämään pussin lopulta pois.
Hilmalle löytyy erikoisherkkuna auringonkukansiemeniä, joita se onnessaan kuorii ja mutustaa ruokakupissaan istuen.

Kuva-arvoitus

Kuva-arvoitus: mitä tässä tapahtuu?

© KH

No, sen mekin oikeastaan haluaisimme tietää, että mitä tässä on meneillään. Kuten väristä voi päätellä, se on Hilma. Ja luultavasti siitä näkyy myös takajalka. Hilman viime päivien rakkain projekti on ollut pahvilaatikon kurittaminen. Se on kaivanut tuon pahvilaatikon alta nurkasta purut pois. Se änkeää itsensä sen alle selällään ja alkaa jyrsiä pahvilaatikon pohjaa. Huvinsa tietysti kullakin.

Loviisa ja herkkukepukka

Nuo hamsterit ovat kyllä todellakin yksilöitä. Karamelli ja Katariinahan suorastaan himoitsivat noita herkkukepukoita, tosin niissäkin oli joitain sellaisia, jotka eivät niin kauheasti kiinnostaneet sen jälkeen kun oli ensin tehty tuttavuutta. Mutta pääasiassa varsinkin Katariina tuhosi yhden kepukan vartissa, ei sitä jätetty killumaan tyhjän pantiksi.
Loviisa sen sijaan ei osoita suurtakaan himoa näitä kohtaan. Yksi kepukka sai roikkua katosta useamman päivän, mutta lopulta Loviisa sitten tuhosi sen kahdessa illassa. Ja se oli sentään iso kepukka. Seuraava kepukka katosi tehokkaasti myös, mutta nyt tämä uusin ei tahdo oikein taas kelvata. Alaosan Loviisa on siitä syönyt ja nyppinyt kepukan päältä mieluisat siemenet talteen, muuten se on saanut olla aika rauhassa viime ajat.
Meillä ei näitä kepukoita syötetä tuhkatiheään, maksimissaan kerran viikossa tai jotain sitä luokkaa. Hilmalle ne eivät tunnu kelpaavan lainkaan, vaikka tarjoilimmekin sille yhtä kepukkaa ihan maan tasolta syötäväksi emmekä ripustaneet sitä mihinkään. Siitä on vähän näverretty joitain siemeniä irti, mutta loput ajat se sai olal ihan rauhassa, meidän talvikkorouvaa ei moiset kiinnosta.


© KH

Joko uskotte, että on söpö hamsteri?

Ja taas Loviisan poseerauskuvia.

Lisää Loviisaa

Loviisa niin nättinä

Karri napsi taas vähän kuvia meidän pikkuneidistä. Tässä hieman poseerauksen mallia.

"Tarjoilija, keitossani on kärpänen!"

Anseriinan blogissa kirjoitettiin jokin aika sitten samalla otsikolla hamsterin kuivaruokiin pesiytyneistä pikkuötököistä. Meillekin iski nyt ötökkäinvaasio, mutta ötökät ovat vanhoja tuttuja banaanikärpäsiä.
Niitä alkoi ilmaantua tuossa hellejakson aikana ja me ihmettelimme mistä niitä oikein sikiää. Kiikutimme roskapusseja ulos kiihtyvällä tahdilla ja myös hamsterien roskapussit joutuivat syyniin. Luulin eilisiltana keksineeni kärpästen lähteen kun paikansin useampia leijailemassa Hilman kuljetusboksin liepeillä. Helteillä hamsterit ovat olleet tuoreruokien kanssa kuljetusbokseissa häkkivarastossa, joten lieneekö Hilma piilottanut jonkin makean omenanpalan purujen sekaan. Tyhjensin kuljetusboksin purut roskapussiin, jonka suljin mahdollisimman tiiviisti.

Tänä aamuna kuitenkin taisi selvitä, missä ne ötökät viihtyvät. Ensinnäkin kärpästen pääarmeija siirtyi olohuoneesta työhuoneeseen (siirsimme hamsterien dunat eilen helle majoituksesta parvekkeen oven vierestä takaisin omille paikoilleen työhuoneeseen) ja mitäpä siinä muuta voi enää ajatella kun aamulla pikkukärpäsiä pyöri molempien hamsterien dunissa! Tuoreruuat pois ja kärpäsansat dunien päälle.
Banaanikärpäsansa on seuraavanlainen: kaadetaan lasipurkin, juomalasin tms. pohjalle vähäsen jotain makeata, alkoholipitoista nestettä. Alkuperäinen ohje on toiminut konjakilla, mutta myös punaviini-viski-sekoitus näyttäisi toimivan ja muut vastaavat. Pannaan astian päälle kansi, jossa on yksi pieni reikä, halkaisijaltaan ehkä 2-3 mm. Meillä käytetään muovisia kertakäyttöjuomalaseja, joiden pohjaan saa saksien kärjellä kaiverrettua pienen reiän kärpäsiä varten.
Sitten vain ansa jonnekin pöydälle houkuttelemaan kärpäsiä. Kärpäset vainuavat makean nesteen, menevät reiästä sisään ja jäävät sinne! Suurin osa jää nesteeseen lillumaan, alkoholi ilmeisesti tappaa ne, mutta vaikka osa jäisi lentelemään purkin sisällä, eivät ne osaa sieltä ulos. Alla kuva meidän kärpäsansasta, tosin siitä ei juuri näy kannessa oleva reikä eikä ansan pyydystämät kärpäsetkään, mutta tuommoinen kuitenkin. Noita on nyt majoitettu dunien läheisyyteen muutama kappale.



Ja sitten lopuksi vielä Hilma tässä söpöilemässä.