Tänään pidettiin mainostamani lemmikkinäyttelyt Ikurin Virelässä. Meidän Hilma oli siellä kilpailemassa kääpiöluokassa, joita oli ilmoitettu mukaan vain kahdeksan, mutta seitsemän taisi lopulta saapua paikalle. Olin niin tohkeissani, etten muistanut napsia tytön kynsiä ennen arvostelun alkua, saati pyytää ketään kokeneempaa talvikkoihmistä näyttämään miten leikkaus pitäisi oikeaoppisesti tehdä (ts. miten se räpistäjä pidetään paikoillaan, niin että varpaat olisivat saksien ulottuvilla).
Olin ilmoittanut itseni nakkilistalle työtehtäviä silmällä pitäen. Hamstereille oli sihteeri ja halukkaita assistentteja ilmoittautunut kyllä, muilla lajeilla sen sijaan oli vähän pulaa. Minä päädyin sitten yhden kanituomarin sihteeriksi. Kanituomareita oli paikalla onneksi kolme kappaletta, kullekin tuli reilu 30 kania arvosteltavaksi eli ei mikään kohtuuton homma. Minullahan ei ole mitään käsitystä kaneista, mutta sihteerinhomma kyllä sujui suomenkielisen tuomarin kanssa. Vaikka huomasin vastailevani kirjoittamisen lomassa: "Yes... yes... yes..." Suloisia kaneja siellä oli, ei käy kiistäminen, mutta kyllä minä pysyttelen näissä hamstereissa silti.
Kaninkarvoja on nyt silmissä, suussa, nenässä ja vaatteista en halua edes puhua. Monella kanilla oli karvanlähtöä menossa ja turkki tutkittiin tarkoin, joten niitä karvoja oikeasti pölisi ympäriinsä.
Hilma oli aamulla vähintäänkin kummastunut kun tulin kopistelemaan sitä ulos mökistään puoli yhdeksän kierteillä. Sitten alkoikin The Hilma Show, joka jatkui kai aina siihen asti, kunnes tuomarointi oli ohitse. Se ei menomatkalla rauhoittunut nukkumaan ollenkaan vaan puuhaili ahkerasti kuljetusboksissaan. Tuomarin se hurmasi makaamalla vessapaperiputkessa selällään jyrsien sitä ja tuomarin käsissä se vilisti siihen malliin, että tuomari vertasi sitä roborovskeihin (kääpiölajeista kaikkein vilkkain).
Arvostelu näytti tältä:
Yleiskunto: Ikäisekseen erinomaisessa kunnossa, oikean korvan takana pari rupea, jotka ovat jo parantumaan päin
Turkki: Jo hieman iän tuomaa harvenemista, muuten mukavassa kunnossa
Korvat, silmät, hampaat: Hampaat ok, korvat löytyy, kauniit nappisilmät
Kynnet: Leikkaamisen varaa
Käsiteltävyys: Todella energinen pakkaus. Antaa käsitellä hyvin ja on kiltti
Yleisvaikutelma: Ennen boksista ottoa hamsteri huvitti itseään syömällä pahviputkea selällään.
Ja kokonaisarvosanaksi tuli erittäin hyvä - (tuo miinus saattoi tulla noista kynsistä, joten se menee minun piikkiini).
Niin että meillä on varsin pirteä, vetreä ja hyvässä kunnossa oleva veteraanitalvikko. Se lämmitti mieltä kovasti. Sijoitusta noilla arvosanoilla ei kuitenkaan tullut, mutta pienen erikoispalkinnon se sai tuon jyrsimistouhunsa takia. Kotiintuomisina oli siis pikkuinen ruusuke ja tuollainen puuhaporkkana. Hyvä Hilma!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kappas vain - minä varmaan sinut näin sunnuntaina näyttelyssä mutta en vain tiedä kuka mahdoit olla :)
Minä olin siellä häärimässä mukanani kaneja ja hamsteri - ja olin myöskin kanituomarilla sihteerinä. Mahdoitkohan sinä olla K.H.:lla sihteerinä? :)
Ei, olin Annukan sihteerinä. Just siinä hamsteripöydän vieressä, niin ehdin sivusilmällä kuikuilla niitäkin. Kukas hamsteri sinulla oli mukana?
Minulla oli mukanani syyrialainen poika Turo - sai KuMan käsiteltävyydestä :)
Lähetä kommentti