Karamelli siis kotiutui tänne eilen, mitä ilmeisimmin täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Päiväajan se vietti omassa rauhassaan makuuhuoneen hämärässä. Iltasella pikkukaveri alkoi touhuilla ahkerasti ja se sai aika ajoin yleisöäkin, suloinen pieni otus kun on. Se tuntuu olevan kovin terhakka ja ponteva hamsteri, niin ahkerasti se touhuili häkissään. Tupareissa meni myöhään, joten pystyin siinä sivussa seurailemaan Karamellin edesottamuksia myöhään iltaan. Vipellystä riitti ainakin puoli kolmeen asti aamuyöllä ja varmaan vielä sen jälkeenkin.
Karamelli ei tunnu olevan pelokas lainkaan, vaikka laittaisin käden häkkiin. Se ei mene karkuun vaan tulee uteliaana nuuskimaan ja nappasi jo herkkupalankin kädeltäni. Tarjoamani porkkananpalat kelpasivat myös tai ainakin ne katosivat nopeaan tahtiin ruokakupista.
Nyt sankaritar vetelee sikeitä pesässään vaikka käykin aika ajoin rapistelemassa häkissä. Koska ulkona on melko kirkas syyspäivä eikä työhuoneessa ole verhoja, rakentelin häkin sivustalle kansioista vähän valosuojaa, siltä varalta että jos täällä on muuten liian kirkasta hiirun kauneusunille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti